62nd Appita Annual Conference and Exhibition

Tuomas Stoor ja Ari Isokangas, Oulun yliopisto

Rotorua, Uusi-Seelanti 20.-23.4.2008

Appitan 62. (Australian ja Uuden-Seelannin paperi- ja selluteollisuuden tekninen järjestö) vuosittainen konferenssi pidettiin tänä vuonna Uuden Seelannin pohjoissaarella Rotorualla.

Maana Uusi Seelanti jää pinta-alaltaan ja asukasmäärältään hieman Suomesta, mutta toisaalta sen luonto on todella monimuotoinen ja lumoava. Paikoin pohjanmaalta näyttävät maisemat muuttuvat nopeasti: vehreämpi pohjoissaari ja eteläsaaren jylhät maisemat, jotka ovat tulleet tutuiksi mm. Taru Sormusten herrasta -elokuvista, jättävät hiljaiseksi. Päällepäin modernin ja länsimaalaisen maan pääelinkeino on kuitenkin edelleen maatalous. Pääosa tuotteista menee tietysti vientiin, esimerkiksi tuotetusta maidosta jopa 95 %. Viennistä kolmanneksi suurin on metsäteollisuus, joka työllistää maassa noin 27000 ihmistä ja vastaa 3,6 % bruttokansantuotteesta. Maan tavoitteena on edelleen kehittää maan metsäteollisuutta voimakkaasti ja nostaa ala maan suurimaksi viejäksi vuoteen 2025 mennessä. Tavoitteeseen pääsyä on osaltaan mahdollistamassa Aasian maiden voimakas talouskasvu sekä paperiteollisuutta vaivaama raaka-ainepula. Toisaalta logistiikkatoiminnan uhkana pidetään ulkomailta mahdollisesti tulevia tauteja, jotka voivat tuhota Uuden Seelannin herkkää kasvillisuutta.

Konferenssipaikka Rotorua on pieni 65000 asukkaan, vulkaanisella maaperällä sijaitseva kaupunki, jolle omaleimainen vahva rikintuoksu tuli vierailun aikana tutuksi. Kaupungissa on nimittäin matkailijan iloksi ja suruksi lukuisia pulputtavia mutalähteitä ja höyryäviä vesialtaita, jotka ohi kulkiessa kirvelevät silmiä mutta, lähemmin tutustuttaessa helpottavat kaikenlaista särkyä ja kolotusta. Lähteet, vilkas iltaohjelma ja APPITA konferenssi olivat houkuttaneet paikalle yli 350 vierasta 25 eri maasta ja konferenssin yhteyteen rakennetussa näyttelyssäkin oli edustettuna 31 eri yritystä.

Konferenssin pääteema tänä vuonna oli ajankohtainen ja mielenkiintoinen kokonaisuus ”Biopolttoaine/bioenergia/biojalostamo – uhka vai mahdollisuus sellu- ja paperiteollisuudelle?”. Konferenssin avaustilaisuuden keynote-puhujana toimi professori Paul Stuart Montrealin teknillisestä yliopistosta. Hän piti laajan ja seikkaperäisen esitelmän biojalostamon perustamisen edellytyksistä ja sen tarjoamista mahdollisuuksista tulevaisuuden puunjalostusteollisuudelle. Samassa yhteydessä palkittiin professori Ian Parker ja Tony Johnson heidän pitkästä ja ansiokkaasta urastaan sellu- ja paperitekniikan tutkimuksen saralla.

Teema-alueeseen liittyvät esitykset jatkuivat koko ensimmäisen konferenssipäivän keräten suurimman osan konferenssiin rekisteröityneestä osallistujista. Ensimmäisen konferenssipäivän kahdessa muussa sessiossa käsiteltiin konferenssin toista teema-aluetta vedenkäsittelyä, sekä paperinvalmistuksen uusia kehitysaskelia; tuotekehityshankkeiden hallintaa ja kaasupäästöjen minimointia. Illalla järjestetty tervetulo-tapahtuma musiikki- ja vesitanssiesityksineen toimi tervetulleena vastapainona tiiviille konferenssiohjelmalle. Tilaisuudessa oli myös helppo tutustua muihin paikalle saapuneisiin suomalaisiin, jotka olivat pääasiassa edustamassa omia yrityksiään messualueella.

Toisen konferenssipäivän eniten huomiota saaneet esitykset käsittelivät hiilidioksidikauppaa, hiilidioksidipäästöjen vähentämistä ja energiankulutuksen pienentämistä. Muissa sessioissa pidetyissä teknisissä esitelmissä käsiteltiin mekaanista massanvalmistusta, eteenkin TMP -prosessin energiankulutuksen pienentämistä sekä kuitujen fraktiointia, lyhyen kierron likaantumisongelmia, paperin päällystystä ja painotekniikkaa.

Suomalaista osaamista edustaneet Tuomas Stoor ja Antti Haapala esittelivät ”Air in stock” -sessiossa Oulun yliopistolla tehtyä paperinvalmistusprosessissa esiintyviin kaasuihin liittyvää tutkimusta. Tuomas Stoorin esitys pohjautui vuonna 2006 valmistuneeseen väitöskirjaan ja käsitteli laajasti kaasujen olomuotojen muutoksia, kaasupitoisuuksien mittausmenetelmiä, kaasujen vaikutuksia eri yksikköprosesseissa, kaasujen hallintaa sekä poistoa. Antti Haapala kertoi puolestaan uusista passiivisista ilmanpoistomenetelmistä ja niiden tehokkuudesta ja käyttömahdollisuuksista paperikoneen ilmapitoisuuksien hallinnassa.

Keskiviikkona esitetty Ari Isokankaan ja Kauko Leiviskän paperi ”Control strategy of debarking room” kuului prosessikehitys -sessioon. Esityksessä käytiin ensin läpi väitöskirjatyön aiempia tutkimustuloksia kuorimon toiminnasta ja niiden perusteella esitettiin uusi säätöstrategia puunkäsittelylle. Varsinaista säätöä ei ole viety vielä tehtaalle vaan esitetyt tulokset pohjautuivat simulointeihin. Harmillisesti päällekkäin ko. esityksen kanssa oli prosessien säätö -sessio, johon ei siis ollut mahdollista osallistua.

Viimeisen varsinaisen konferenssipäivän teema-alueet liikkuivat varsin laajasti prosessien säädön, tutkimuksen ja kehityksen, paperin ominaisuuksien, vedenkäsittelyn sekä työturvallisuuden piirissä. Uusien konferenssiesiintyjien kilpailun voitti uusiseelantilainen Karen Love sellukuitujen lujuusominaisuuksien parantamisesta silikaattia käyttämällä kertovalla esityksellään.

Konferenssi järjestettiin jo totuttuun tapaan jämptisti ja kaikki toimi erinomaisesti. Puhujat saapuivat paikalle ja aikataulut pitivät tarkasti paikkaansa. Konferenssin esitykset, yritysten tuotteisiin perehtyminen messualueella ja erinomaisesti järjestetty iltaohjelma loivat erinomaiset puitteet uuden oppimiselle sekä uusien tuttavuuksien solmimiselle. Konferenssin osallistujamäärä oli aikaisempiin vuosiin verrattuna pienempi mutta sitäkin aktiivisempi. Osaltaan, etenkin aiemmin runsaslukuisesti mukana olleiden aasialaisten delegaattien osallistumisaktiivisuutta verotti samaan aikaan Bangkokissa järjestetty Asian Paper Week -konferenssi.

kuva