Automaatioalan vaikuttaja: Peter Ylén

Teksti ja kuvat Otto Aalto

Peter Ylen (55) on työskennellyt vuodesta 2005 VTT:llä eri rooleissa; nykyään johtavana tutkijana, tuotepäällikkönä ja tiiminvetäjänä. Hän toimii aktiivisesti Automaatioseuran yhteisössä: tällä hetkellä Automaatiosäätiön ja Suomen Automaatio Oy:n hallituksen jäsenenä ja Automaatioväylä Oy:n hallituksen puheenjohtajana. Hän oli Suomen Automaatioseuran puheenjohtaja vuosina 2008-12.

VTT:llä Ylén on johtanut muun muassa systeemidynamiikan ja optimoinnin tutkimusryhmää sekä liiketoiminnan ekosysteemien ja ennakoinnin tutkimusaluetta, tällä hetkellä hän vetää vaikutusten arvioinnin tutkimusryhmää. Viimeaikaisia esimerkkejä Ylénin tutkimuskohteista ovat täsmälääketieteen ekosysteemit, mediaekosysteemien liiketoiminta- mallit sekä asiakaslähtöiset hyvinvointipalvelut. Ylén on ollut mukana useassa EU:n ja Suomen Akatemian rahoittamassa tutkimusprojektissa, ja on tähänastisen uransa aikana julkaissut lähes 70 tieteellistä artikkelia ja raporttia.

Mutta mistä kaikki sai alkunsa?
”Lähdin opiskelemaan kemian tekniikkaa Teknilliseen Korkeakouluun Otaniemeen, koska minulla sattui olemaan lukiossa hyvä kemianopettaja. Sitten kun kemian opinnot alkoivat tosissaan, totesin että tämä ei kyllä ole minun juttuni – poikkeusten poikkeuksia ei perusteltu ja kuka uskoo banaaninmuotoisiin orbitaaleihin. Onneksi syventymisvaiheessa löysin säätötekniikan (professorit Antti J. Niemi ja Jouko Virkkunen) ja prosessien ohjauk-sen (professori Paavo Uronen). Tuntui että sain loogiset, toimivat työkalut kompleksisten systeemien hallintaan.”
”Tein diplomityön Paavo Uroselle vuonna 1991 ja jatkoin opiskelua Automaatio- ja systeemitekniikan osastolla. Väittelin systeemitekniikasta professori Heikki Koivolle vuonna 2001.”
”Automaatio sekä systeemi- ja säätötekniikka on ollut vahvasti urani fokuksessa. Kaikki työni ovat liittyneet vahvasti kompleksisten systeemien hallintaan ja ymmärtämiseen.”
”Urani aikana lisääntynyt data, uudenlaiset sensorit ja kasvanut laskentakapasiteetti ovat tuoneet uusia mahdollisuuksia automaatioalalle. Monet kehittyneet ratkaisut ovat tulleet jokapäiväiseksi monimutkaisten systeemien hallinnassa. Automaatio on myös laajentunut uusille, korkeamman abstraktiotason aloille kuten toimistoautomaatioon ja liiketoimintaprosessien automaatioon”, Ylén kertoo.
”Nykyään automaatio on muuttunut pitkälti näkymättömäksi – se on mukana kaikkialla ympärillämme ja odotetaan että kaikki toimii saumattomasti. Vasta silloin kun asiat eivät toimi, huomataan automaation puuttuminen. Automaation näkymättömyys on myös sen suurin haaste. Automaatio-sanan käyttökin on vähentynyt; asiat jotka ovat automaatiota lasketaan analytiikkaan, tekoälyyn ja informaatiotekniikkaan.”

Automaation tulevaisuus
Ylénin mukaan automaatio tulee olemaan vahvasti mukana jokaisen yksilön ja organisaation jokapäiväisessä elämässä. Sen rooli ylemmän tason systeemeissä tulee korostumaan entisestään. Hajautettu toiminta, etätyö ja aineettomat palvelut tulevat lisääntymään koronan jälkeisessä maailmassa.
”Tämä avaa uusia mahdollisuuksia Suomelle ja suomalaisille – ja kaikki tämä saadaan toimimaan automaation avulla.”
Ylénin mukaan automaation koulutus Suomessa on hyvällä tasolla, mutta usein keskittyneenä johonkin yksittäiseen sovellustoimialaan.
”Tulevaisuudessakin alan koulutus voi olla omana erillisenä oppiaineenaan tai osana muuta oppikokonaisuutta ja se tulee olemaan jatkossakin olemassa, mutta jos automaatio oppiaineena marginalisoituu niin vaikutukset voivat olla merkittäviä.”
Ylénin mukaan alan tutkimuksen taso on myös hyvä, mutta surkuttelee, että monet automaatioaiheiset tutkimukset julkaistaan eri alueiden julkaisuissa eikä niissä usein edes mainita sanaa automaatio

Määritelmä muuttunut
Automaation taustalla on aina ollut systeemien hallinta ilman ihmisen aktiivista osallistumista.
”Aikanaan puhuttiin säätötekniikasta, sitten automaatiotekniikasta ja nykyään vielä enemmän systeemitekniikasta ja autonomisista järjestelmistä. Taustalla on kuitenkin ollut koko ajan systeemien hallinta”, Ylén sanoo.
Ylénin mukaan ei-asiantuntijoiden puheessa automaatio on nykyään kokenut inflaation. Automaatiolla tarkoitetaan usein ainoastaan lippuautomaatteja, pullonpalautusautomaatteja tai muita vastaavia masiinoita, jotka ovat kyllä osa automaatiota, mutta vain pieni osa.

Minkä kirjan luit viimeksi?
Viimeksi luin jouluna Sergei Lukyanenkon ”The Sixth Watch” -kirjan

Kenen kanssa keskustelit viimeksi automaatiosta?
Viimeksi keskustelin automaatioalasta Suomen Operaatiotutkimusseuran ja Suomen Automaatioseuran yhteisessä syysseminaarissa juuri ennen joulua. Minut valittiin vuoden OR-henkilöksi ja seminaarissa keskusteltiin juuri automaatioalan ja operaatiotutkimuksen yhteisestä pohjasta.

Automaatioväylän rooli automaatioalalla?
Aikana, jolloin ammattilehdet katoavat oikealta ja vasemmalta Automaatioväylä jatkaa vahvana automaatioalan mediana. Automaatioväylän tehtävänä on kertoa alan uusista trendeistä ja sovelluksista kaikille automaation ammattilaisille. Kun automaatio leviää korkeammalle abstraktiotasolle, Automaatioväylän tehtävänä on levittää tätä tietoa ja avata uusia mahdollisuuksia automaation ammattilaisille.