IFAC-HMS 2007

10th IFAC/IFIP/IFORS/IEA Symposium on Analysis, Design, and Evaluation of Human-Machine Systems, IFAC-HMS 2007

Outi Laitinen, Tampereen teknillinen yliopisto

4.-6.9.2007 Soul, Etelä-Korea

10. kansainvälinen Human-Machine Systems –symposium järjestettiin tänä vuonna Etelä-Korean pääkaupungissa Soulissa. Kaupunki itsessään vaikutti melko vilkkaalta suurkaupungilta, jonka kaupunkialueella asustaa yli 10 miljoonaa ihmistä. Matkaoppaan mukaan jopa paikalliset eksyvät kotikaupungissaan päivittäin: Soulissa ei läheskään kaikilla kaduilla ole nimiä ja talot on numeroitu satunnaisesti kaupunginosittain. Lisäksi taksikuskit osaavat heikosti englantia. Paras suunnistustapa turistille tuntuikin olevan metro, jonka kahdeksasta linjasta muodostuvan verkoston ansiosta pääsi haluamiinsa kohteisiin vaivattomasti.

Erityisen miellyttävä piirre Soulissa oli sen siisteys: roska-astioita, tuhkakuppeja ja siistejä vessoja oli joka paikassa ja graffitteja yms. katutaidetta ei näkynyt, vaikka houkuttelevaa harmaata seinää oli tarjolla yllin kyllin. Toisen mielenkiintoisen huomion saattoi tehdä ostoskeskuksissa: ihmiset jättivät ostoksensa huoletta maahan ja menivät muutaman kymmenen metrin päähän katselemaan tavaroita ilman, että kukaan kajosi heidän omaisuuteensa. Sama ilmiö oli havaittavissa myös Soulin kansainvälisellä lentokentällä: ei näkynyt pomminpurkajia eikä kuulunut terroristikuulutuksia yksinäisistä matkalaukuista, joita näkyi siellä täällä.

Symposiumin puitteet kohdallaan

Symposium järjestettiin korkeatasoisessa Sheraton Grande Walkerhill Seoul –hotellissa, joka sijaitsi Hang-joen rantamilla ydinkeskustan läheisyydessä. Symposiumin ohjelma muodostui neljästä kutsuesitelmästä ja seitsemästä varsinaisesta esitelmäistunnosta. Kussakin istunnossa oli rinnakkaisia tapahtumia kahdesta neljään. Puitteet tapahtumalla olivat kohdallaan ja järjestelyt tuntuivat toimivan ongelmitta.

Osallistujia oli paikalle saapunut lähes kaikilta asutetuilta mantereilta. Vaikka valtaosa osallistujista tulikin Koreasta tai Japanista, olivat myös  Ranska ja Saksa hyvin edustettuina. Pohjoismaista oli neljä osallistujaa: kaksi Ruotsista, yksi Norjasta ja minä Suomesta. Kaikkiaan osallistujia oli n. 150, joista muutama kymmenen (lähinnä korealaisia) osallistui tapahtumaan vain yhden päivän ajan. Osallistujien ja esitelmöitsijöiden taustojen kirjo oli suhteellisen laaja: esimerkiksi yllättävän moni oli taustaltaan psykologi tai muu ihmistieteiden tutkija.

Erilaisia näkökulmia ihminen-kone -vuorovaikutukseen

Rinnakkaiset sessiot oli jaettu sisältönsä mukaan teknisiin ja temaattisiin istuintoisin, työpajoihin sekä posteriseminaariin. Aiheet olivat mielenkiintoisia käsitellen ihmisen ja koneen vuorovaikutusta pääasiassa automaatioon liittyvissä sovelluksissa. Ohjelma oli sisällöltään jaoteltu eri näkökulmiin tarjoten näin kuuntelijalle mahdollisuuden laajentaa omaa tutkimuksellista näkymäänsä aiheeseen. Mukaan oli valittu mm. ihmisen ja koneen vuorovaikutuksen arviointiin, käyttöliittymäsuunnitteluun, mallintamiseen, robotiikkaan, tutkimusmenetelmiin ja vuorovaikutukseen liittyviä näkökulmia varsinaisia automaatioalueen sovelluskohteita unohtamatta. Lisäksi viimeiselle konferenssipäivälle oli koottu erityisesti inhimillisiin virheisiin ja siihen varautumiseen sekä ihmiskeskeiseen suunnitteluun liittyviä esitelmiä. Minusta tämä jaottelu oli toimiva tehden esitelmiin orientoitumisen ja niiden seuraamisen helpommaksi.

Pidin oman esitelmäni symposiumin ensimmäisenä iltapäivänä ollen samalla oman istuntoni apulaispuheenjohtaja. Esitelmäni sijoittui tekniseen istuntoon, jossa yhteisenä teemana oli tehtäväanalyysi. Aiheeni käsitteli tutkimusta, jossa selvitettiin suomalaisen automaatiosuunnittelun nykytilaa määrittämällä sekä automaatiosuunnittelun perustehtävä että käytettyjä työssä oppimisen menetelmiä. Pääasiallisena menetelmänä työn tutkimisessa käytettiin perustehtäväanalyysia, joka yhdisti esitykseni muihin saman istunnon esityksiin. Muissa istunnon esityksissä tehtäväanalyysia sovellettiin erilaisiin tarkoituksiin. Menetelmän eri variaatioiden sovellusalueet vaihtelivat automaatiosuunnittelun ohella kognitiivisten mallien mallipohjaisesta suunnittelusta sairaalan hoitohenkilökunnan tiedonkulun parantamiseen.

Lisätietoja: outi.laitinen@tut.fi ja http://www.ifac-hms-2007.com/

kaupunkinkym

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kaupunkinäkymä Souliin. Graffiteja tästä kaupungista oli hankala löytää houkuttelevista harmaista pilvenpiirtäjistä huolimatta.