Lehti 1-1991 (Painokoneiden automaatio ja paperin painettavuus)

Pääteemana painokoneiden automaatio ja paperin painettavuus

Ajan haasteita automaatiolle ja automaation järjestöille
Automaatioseuran uutena aloittavana puheenjohtajana haluan tervehtiä täten kaikkia jäsenlehtemme lukijoita. Tämän numeron teemasta, painoautomaatiosta, en yritäkään kirjoittaa vaan pysyttelen yleisemmissä aiheissa.

Alkaneen vuoden näkymät niin kotimaassa kuin erityisesti ulkomailla ovat olleet kovin negatiivissävyisiä ja epävarmoja. Taloutemme taantuma on osin kotoperäistä, korkeasta kustannustasostamme johtuvaa. Teollisuuden ammattilaisille tilanteeseen sisältyy haaste: Miten jo hankittuja järjestelmiä voidaan hyödyntää paremmin, jotta tuote pysyy laadussa ja valmistuskustannukset kurissa? Selviytymisessä tarvitaan uutta innovatiivisuutta! Automaation suunnittelijoiden ja toimittajien on ollut sopeuduttava laihaan toimeksianto-/tilauskantaan. Nyt pitäisi pystyä löytämään laadukkaat ratkaisut käyttäjien pieniin tarpeisiin. Älkäämme lamautuko!

On tapahtunut myöskin paljon myönteistä kehitystä. Hyvänä esimerkkinä on SMSY:n ja SAS:n yhteistyö. Tästä numerosta alkaen lehteämme julkaisee nyt oma, järjestöjen puoliksi omistama kustannusosakeyhtiö Automaatioväylä Oy. Järjestelyn avulla on pyritty turvaamaan lehden tulevaisuutta sekä taloudellisesti että sisällöllisesti.

Eräs huolenaihe SAS:n nykytilassa on jäsenistön keski-iän kasvu eli ns. ukkoutuminen. Tämän järjestöissä yleisemmänkin ilmiön taustalla on varmasti paitsi nuorten erilainen arvomaailma myös sopivien toimintamuotojen puute. Miten toiminnan jatkuvuus turvataan eli vedetään mukaan enemmän aktiivisia nuoria jäseniä? Kiristynyt kilpailu sekä työ- että vapaa-ajasta edellyttää konkreettista vastiketta panostukselle. Tiedämmekö hallituksissa, mitä nuoret automaatioinsinöörit ja -teknikot odottavat?

Automaatio on pienin askelin sekä arkipäiväistynyt että erikoistunut. Esim. sana "digitaalinen automaatiojärjestelmä" ei enää puhuttele siten, että tarvittaisiin periaatteellisia väittelyitä. On kuitenkin hyvä tiedostaa, että lopputuloksen ratkaisee kokonaisuus. Eritoten kenttälaitteistosta usein löytyvät todelliset reaalimaailman rajoitukset! Olisiko suunnattava enemmän panoksia paremmin kunnossa pysyvään, älykkääseen kenttälaitteistoon?

Erikoistumista on vaikea kuvata lyhyesti sen moni-ilmeisyyden vuoksi. Sovellukset ovat hyvin teollisuusalakohtaisia, niiden tarpeista lähteneitä. Perustana on kuitenkin perustekniikoissa ja teoriassa tapahtunut kehitys. Karkeasti yleistäen voidaan sanoa, että jatkuvien prosessien automaatio on pitkälle kehittynyt, ainakin kappaletavara-automaatiossa on vielä paljon tehtävää.

Edellä näkökulma on ollut lähinnä automaation käyttäjän. Meillä on myös korkeatasoinen ja osin jo kansainvälistynyt automaatioteollisuus, mikä sopii Suomelle korkean teknologian ja kustannustason maana. Yhä ajankohtaisempi on mielestäni kysymys, mihin meillä kannattaa keskittyä ja erikoistua ajatellen liiketoiminnan kannattavuutta pitkäjänteisesti? Mahdollisuuksia on paljon kunhan löydämme oikeat markkinaraot sekä yhteistyökuviot tuotekehityksen, valmistuksen ja markkinoinnin alueilla. Yhteistyö yritysten ja korkeakoulujen/teknologiakeskusten välillä on hyvällä alulla. Yritysten välisen yhteistyön kehittäminen on mielestäni aivan keskeisellä sijalla haluttaessa nostaa automaatioteollisuuden osuutta kansantuotteesta ja vientituloista. Automaation järjestöillä on tässä myös rooli: Toimia jäsentensä, yhteisöjen ja ihmisten välisenä yhdyssiteenä.

DI Erkki Saarelainen
Suomen Automaatioseuran puheenjohtaja

Risto Nykänen, Ahlstöm Automation Oy
Paperin laadunohjaus osaksi kokonaisautomaatiota
Suljettujen laadunohjausjärjestelmien käyttöön ja huoltoon liittyvät ongelmat ovat luoneet tarpeen kehittää järjestelmä, joka hallitsee kaikki paperitehtaan toiminnot yhtenäisellä laitteistolla.

Osmo Palonen, Ahlström Automation Oy
Painokoneautomaation valtit: Tuotantovarmuus ja tehokkuus
Sanomalehden on ilmestyttävä joka päivä ennen aamukahvia postilaatikkoon tai luukkuun. Jos lehti puuttuu on aamu pilalla. Kaupallisessa kirjapainossa kiristyvä kilpailu vaatii entistä lyhyempiä tuotantoaikoja ja entistä tingitympiä hintoja. Silti tästä on selvittävä: tuotettava nopeasti, varmasti ja parasta laatua mahdollisimman vähän aikaa ja materiaalia hukaten.

DI Kim Jensen, EnsoGutzeit Oy, Tervakosken tehtaat
Ohkopaperin painettavuuteen liittyvät mittaukset hienopaperitehtaalla
Enso-Gutzeit Oy:n Tervakosken tehdas valmistaa PK 12:lla puuvapaita ohkopainopapereita neliömassa-alueella 28 – 70 g/m2. Tämän neliömassa-alueen paperit asettavat erityisen suuria vaatimuksia sekä sen valmistuksen että painatuksen suhteen. Paperin painaminen modernilla painokoneella edellyttää paperilta toimivuutta sekä ajettavuuden että painettavuuden suhteen. Laadun mittaus- ja ohjausjärjestelmällä pystytään nämä vaatimukset täyttämään. On-line mittausten perusteella tehdään paperikoneella sekä automaattisia että manuaalisia säätöjä.

Painolaatu: tärkeä painajalle ja paperintekijälle
Lyhennelmä Dr. Lars 0. Larssonin esitelmästä Valmet Paperikonepäivillä 90

DI Juhani Järvelä, Veitsiluoto Oy
Päällystetyn paperin painettavuuteen liittyvät mittaukset paperitehtaan Laboratoriossa
[ei ingressiä]

Erikoistutkija Raimo Launonen VTT, Graafinen laboratorio
Graafisen alan tutkimustoiminta Suomessa
Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen graafinen laboratorio on useiden painokoneautomaation projektien vetäjänä ollut tienavaajana tuotaessa graafiselle alalle käyttöön uutta tekniikkaa. Merkittävimpiä aluevaltauksia on saavutettu offsetpainokoneiden automaatioon ja värinsyötön hallintaan liittyvissä tuotekehitysprojekteissa.

DI Teuvo Leppänen, Graafisen Tekniikan Koulutuskeskus (GRATEKO)
Painokoneautomaatio ongelmaton ajettavuus ja painettavuus painajan ammattitaidosta riippumatta?
[ei ingressiä]

Seija Ristimäki, Espoon-Vantaan teknillinen oppilaitos
Simulointi offset-painoprosessin opetuksessa
Espoon-Vantaan teknillisessä oppilaitoksessa (EVTOL) annetaan kirjapainotekniikan opetusta, joka tähteä kirjapainoteknikon tai insinöörin tutkintoon. Opetuksen tavoitteena on mm. antaa tuleville teknikoille ja insinööreille hyvät perusvalmiudet graafisten prosessien ja koneiden tuntemuksessa. Graafisen alan teknoloogisen kehityksen mukaisesti on erityistä painoa pantu tietotekniikan ja automaatiotekniikan opetukseen ja näiden soveltamiseen tarvittavien valmiuksien luomiseen.

Rehtori Keijo Koistinen
Graafisen tekniikan koulutus Käpylän ammattikoulussa
Käpylän ammattioppilaitoksen graafisen tekniikan peruslinjalta valmistutaan painopinnanvalmistajan, painajan ja graafisen jälkikäsittelijän koulutusammatteihin.

Tutkimuspäällikkö Risto Ritala, Oy Keskuslaboratorio
Paperin poikkisuunnan vaihteluiden analysointi
Paperikoneen poikkisuuntaisten vaihteluiden merkitys paperin laatuhäiriöinä on korostunut Keskuslaboratorio on kehittänyt tehokkaat menetelmät näiden vaihteluiden diagnostisoimiseksi. Diagnostiikka-järjestelmää tarjotaan suomalaiselle paperiteollisuudelle sekä palveluna että osaksi tehtaan tiedejärjestelmää.