Lehti 1-1992 (Automaatio kunnallistekniikassa)

Pääteemana automaatio kunnallistekniikassa

Suomen energian kulutus on likimain kaksinkertainen muihin Euroopan teollisuusmaihin verrattuna. Suomessa kulutettiin vuonna 1990 energiaa 30,7 miljoonaa öljytonnia vastaava määrä. Tämä käy ilmi Energiatilastot 1990- julkaisusta. Lähes sama määrä tullee olemaan myös vuoden 1991 tilastoissa.
Asukasta kohden kulutus oli hieman vajaat kuusi öljytonnia. Kokonaismäärästä teollisuuden osuus on alle puolet.

Täällä pohjoisessa maassamme tietysti esim. asuntojen ym. rakennusten lämmitykseen tarvitaan runsaasti energiaa. Voidaan helposti kuitenkin todeta, että turhaa tuhlaustakin esiintyy. Esimerkiksi, jos sisälämpötilaa laskettaisiin yhdellä asteella, olisi säästö noin 4 prosenttia ja jos käännetään termostaattia kahdella asteella alaspäin, olisi säästö noin 7-8 prosenttia. Huonetermostaattikin on säätölaite.

Mistähän me automaation ammattilaiset voisimme säästää omassa työympäristössämme: tehtaassa, tuotantolaitoksessa, toimistossa jne? Pienikin prosentti säästöä merkitsisi markkoina miljoonia työnantajallemme ja sitä kautta muuhun käyttöön.

Vanhemmat teollisuusautomaation osaajat eivät enää jaksa taistella automaation puolesta. Nuoremmat, jopa hyvin koulutetut naiset ja miehet eivät taas ehkä ole kiinnittäneet kylliksi huomiota alla kosketeltaviin asioihin. Automaatiojärjestelmien oikealla hyväksikäytöllä voidaan tehdä todella ihmeitä.

Miksi hyvinkoulutetun työvoiman osaamista ei osata käyttää oikein ja tehokkaasti hyväksi? EY markkinoilla olemme kerskuneet korkealla koulutustasollamme. Tässäkin asiassa joudumme lähiaikoina vastaamaan huudoistamme. Miksi hyvinkoulutettu henkilö ei voisi ajatella myös taloudellisti?

Kaikki nämä asiat saadaan hallintaan käyttämällä automaatioresursseja oikein. Siellä mitataan, siellä näytetään /lasketaan /piirretään, siellä ohjataan, ja ohjaimissa on ajattelevia ihmisiä.

Mieleen tulee muutamia seikkoja, jotka voisi pienellä vaivalla korjata, ja näin säästää vuoden mittaan runsaasti energiaa muuhun käyttöön.

-Pumput ja niiden moottorit ovat suurelta osin ylimitoitettuja. Liika prosessin paine "tapetaan" säätöventtiilissä. Lämmönmuodostumisen lisäksi vääristyy venttiilin asennettu ominaiskäyrä ja säätöpiiri ei enää toimi lasketulla tavalla.

– Prosessin automaatiosta tarpeettomiksi jääneet mittalaipat, venttiilit, ym kuristimet jäävät putkistoon. Ne aiheuttavat energianhukkaa.

– Maamme pääteollisuusalueella, puunjalostusteollisuudessa, kuitujen annetaan suurin määrin solua vesistöihin. Markkinoilla olisi tarjolla kohtalaisen hyviä sakeuttamismittareita matalillekin sakeuksille. Kuitujen talteenotto järven pohjasta on turhauttavampaa touhua kuin talteenotto tehdaslaitoksen seinien sisäpuolella. Energian säästöä voi syntyä hyvinkin paljon.

– Monissa tuotantolaitoksissa lämpöä karkaa harakoille useampaakin reittiä pitkin, samoin kemikaaleja ja saasteita.

Meidän, automaatioihmisten on taas syytä ryhdistäytyä, ja toivoa, että prosessimiehet tekevät samoin. Edellä olevat aiheet ovat vain eräitä esimerkkejä käytännön elämästä. Jokaisen kannattaa etsiä ja löytää oman tuotantolaitoksensa prosessista säästökohteita. Automaatioväylä-lehti tulee kevään kuluessa järjestämään ideointikilpailun tästä aiheesta. Hyvä lukija, ryhdy jo nyt pohtimaan oman työympäristösi energiansäästökysymyksiä.

Osmo Härkönen
päätoimittja

Anatoli Korellin, Helsingin kaupungin vesi- ja viemärilaitos
Jätevedenpuhdistamoiden mittauksen, säädön  ja automatisoinnin mahdollisuudet
Jätevedenpuhdistamoiden puhdistustuloksiin kohdistuvat vaatimukset ovat selvästi viime vuosina kiristyneet. Vesistöön kohdistuvaa kuormitusta pyritään alentamaan niin yhdyskuntien kuin teollisuudenkin ylläpitämien jätevedenpuhdistamoiden toimintaa tehostamalla. Toimintaa tehostetaan lisäämällä käsittelyvaiheita, kuten liittämällä biologinen vaihe mekaanis-kemiallisen käsittelyn jatkoksi. Toisaalta olemassa olevien jätevedenpuhdistamoiden teknistä tasoa pyritään nostamaan lisäämällä prosessinosien mitattavuutta ja säädettävyyttä sekä automaatiota. Parempi mitattavuus ja säädettävyys merkitsee usein selvästi alenevia käyttökustannuksia. Tämä kannustaa lisäämään puhdistamon prosessiohjauksen teknistä tasoa automatiikkaa kehittämällä.

Jaospäällikkö Jari Lehtinen
Kunnallisen voimatuotannon automaatio
Helsingin kaupungin energialaitos on kunnallinen liikelaitos. Sähkötuotannon suhteen se on lähes omavarainen, ja lämmön suhteen täysin omavarainen. Henkilökuntaa laitoksella on runsaat 2000. Laitoksen voimalaitoksista löytyy tänäkin päivänä automaation koko 50-luvun jälkeinen historia lähtien putkitekniikalla toteutetuista säätäjistä voimalaitostasolla integroituihin tietojärjestelmiin saakka.

Kai Torp, PPM-Systems Oy
Tulevaisuuden päästömittaukset ja mittalaitteet
Lähitulevaisuus mahdollisine ETA/EY kytkentöineen tulee muuttamaan päästömittausten olemusta monin eri tavoin. Olettavaa on, etteivät seuraavat arviot ole iloista kuultavaa jo nyt niukkojen budjettien ja alimiehityksen kanssa kamppaileville instrumentti- ja automaatioihmisille sen enempää teollisuudessa kuin kunnallishallinnossakaan ja sen automaatiotarpeissa. Toisaalta joku saattaa sanoa, että jo oli aikakin. Analyysimittaukset ovat jo jonkin aikaa olleet ja tulevat aina olemaan instrumentoinnin voimakkaimmin kasvavia osa-alueita. Ympäristönsuojeluun liittyvät päästömittaukset ovat kuitenkin pitkälti olleet viranomaisten aiheuttama ylimääräinen kiusa, koska mittausten tarpeellisuutta ja taloudellista hyötyä on ollut vaikea osoittaa.

Erikoistoimittaja Juha Palojärvi
Tietokonevirusten määrä kasvaa jyrkästi, yhä suurempi osa myös vahingollisia
Vaikka tietokonevirusten tuhoja on liioiteltu, nyt on jo syytä huolestua. Niiden määrä kasvaa kiihtyvällä vauhdilla samalla, kun ne muuttuvat keskimäärin pahemmiksi. Virukset ovat iskeneet useimpiin tietokoneita käyttäviin suomalaisiin organisaatioihin. Julkisesti sitä ei juuri kukaan uskalla silti myöntää.

Hallitseeko järjestelmien käytöstä kaaos ja 1/f-kohina
Heikki Seppä, Valtion teknillinen tutkimuskeskus

[ei ingressiä]