Lehti 1-1994 (Kaivos- ja metallurgisen teollisuuden automaatio)

Pääteemana kaivos- ja metallurgisen teollisuuden automaatio

Tekniikan hallinnasta muidenkin osaamisalueiden hallitsemiseen
Automaatioalan ammattilaisina olemme voineet olla ylpeitä maamme automaation tasosta kaivos- ja metallurgisen teollisuuden aloilla – ja syystäkin. Ne laitokset, jotka ovat hyödyntäneet on-line- analysaattoreita, prosessilaskentaan ja raportointiin pystyviä automaatiojärjestelmiä niin pyro-, hydro- kuin malminrikastusprosesseissa ovat pystyneet osoittamaan tuloksillaan olevansa kehityksen etu rintamassa. Se on taannut myös suomalaiselle automaatio-osaamiselle töitä maailmanlaajuisesti.

Prosessiosaaminen on liittynyt kiinteästi kyseisten prosessien automaatiosovellutuksiin. Teollisuuden tuotantoprosessit ovat kuitenkin monimutkaistuneet ja niiden hallittavuus ja tuotteen laatu on tullut yhä keskeisemmälle sijalle. Prosessien monimutkaistuessa on erityisesti panostettava automaatiotekniikan laatuun ja käytön helppouteen. Huipputeknologia- anturit, tietokonetekniikka, ohjelmistot ja yksilötason osaaminen – näyttelevät tässä keskeistä osaa. Hyvän kokonaisuuden aikaansaaminen vaatii laajaa ja syvällistä asiantuntemusta monilta tekniikan eri osa-alueilta.

Päätös Harjavallan suurinvestoinnista otettiin julkisuudessa innostuneesti vastaan; onhan se omiaan luomaan uskoa maamme talouden elpymiseen laajemminkin. Outokumpu Harjavalta Metals Oy:n 1,8 miljardin markan investoinnilla on huomattava kansantaloudellinen merkitys. Hankkeenaikainen työllisyysvaikutus on lähes 3000 henkilötyövuotta ja kotimaiset hankinnat nousevat yli miljardiin markkaan.

Harjavalta-projekti, osaprojekteinaan sulatto-, nikkelitehdas-, rikkihappo-, kuparielektrolyysi- sekä happi-, vety- ja voimalaitosprojektit ovat tekijöilleen mittava haaste ja urakka.

Investoinnit tuovat tehtaalle runsaasti uutta tekniikkaa, prosesseja ja laitteita Investoinnit ovat antaneet 'potkua' myös uuden teknologian kehitystyölle, parhaana esimerkkinä nikkelin uusi sulatusmenetelmä, joka on kansainvälisesti merkittävä keksintö.

Pohjoismaisten kaivosten ehtyessä Harjavallassa ryhdytään käyttämään pääasiallisesti australialaisia nikkelirikasteita, jotka eivät korkean magnesiumoksidipitoisuutensa vuoksi sovellu perinteiseen prosessiin. Uusi nikkelirikasteen suorasulatusmenetelmä mahdollistaa rikasteen käytön, tehostaa rikkihappotehtaiden toimintaa sekä kaksinkertaistaa koboltin talteensaannin.

Tämä prosessiteknologian kehitykseen liittyvä tinkimätön ammattitaito on meille automaatioihmisille hyvä esimerkki, mihin me suomalaiset vielä tänäänkin pystymme, kun pidämme huolta ja kannamme vastuuta alamme kehityksestä ja ammattitaidosta.

Automaatioyritykset ovat tunnetusti teknologiayrityksiä, joissa tärkeä painopiste on tekniikan hallinnassa. Pelkästään teknologian korkeatasoisella osaamisella emme menesty; vaan kehitys kytkeytyy muiden teollisuuden alojen ja talouksien kehittymiseen. Vaatimukset muiden osaamisalueiden hallitsemiseksi tulevat kasvamaan.

Prosessiosaaminen osana kaivos- ja metallurgisten prosessien automaatiosovelluksia on saavutettu kilpailuetu, joka pitää säilyttää myös tulevaisuudessa.

Sirkka-Liisa Jämsä-Jounela
Suomen Automaatioseura r.y.

Mikrotukihenkilö vai henkilötuki-ihminen
Otsikko on tahallaan muotoiltu ylläolevaksi. Automaatioalan ammattilehdessä sallittakoon ammatillisen yhdistyksen puheenjohtajalle tämänkin tyyppinen pohdiskelu. Enempää lupia kyselemättä. Ajat, joita lähimenneisyydessä olemme eläneet, ovat tuottaneet kiihtyvällä vauhdilla toisaalta haasteellisia, toisaalta kuluttavia muutoksia alle kaksimiljoonaiselle väestönosalle, jonka etuoikeutena on töiden tekeminen alati sisäisesti ja ulkoisesti kiristyvässä työympäristössä.

Parhaiten tuntemassamme automaatiokentässä kehitys- kai sitä kehitykseksi on kutsuttava – on muuttanut vanhoja ammatteja ja luonut uusia.

Uudehko ammatti tässä sarjassa on mikrotukihenkilö. Päätoiminen usein automaation ammattilainen oman työnsä ohella ohjaamassa uusia ja vanhojakin mikron käyttäjiä. Oikein hyvä että ohjaa, muutenhan se homma on vaikeaa ja tulee helposti kalliiksi. Tuentakin toivoakseni kehittyy tapahtumaan myös ihmisen ehdoilla. PC-ympäristön ohjelmakehityksenkin mennessä samaan, pienehköin harppauksin.

Mikäkö suuri pulma tähän sitten sisältyy? Ei suoranaisesti mikään, mikrotukihenkilö on otettu tähän, esimerkiksi tarpeellisesta ja hyväksytystä toiminnasta. Osallisena on tietokone, siis kone, jota ihmisen pitää oppia käyttämään. Tämä hyväksytään, siihen käytetään taloudellisia resursseja ja sääntö on varmasti hyvä. Hyväksytään siis se, että ihmisen kuuluu saada apua kun on vaikeuksia koneen tai järjestelmän kanssa. Hyvän käytännön kirjaaminen ei pelkästään riitä syyksi puheenjohtajan palstalle pääsyyn.

Ammattikunnassamme tavattoman moni on erittäin tiukalla lukuisista eri syistä, puheenjohtaja on ruvennut saamaan palautetta kentältä myös näistä asioista. Tämä on tavallaan uutta, ennen kaikkea avoimuudessaan. Yhteistä mainituille syille on se, että niiden selvittämiseen tarvittavaa apua ei ole saatavana oikein mistään, tarvetta ei välttämättä tunnisteta eikä oikein hyväksytäkään. Nämä tilanteet liittyvät enenevässä määrin ihmisten toimintaan työympäristössä ja itsensä kanssa. Huomaa nimenomaan viimeksimainittu. Mukana ei ole konetta, joka toisi hyväksynnän avuntarpeelle. Miten näihin asioihin pystytään saamaan aluksi asenteellisia muutoksia ja lopulta käytännön korjauksia? Asia koskettelee automaatioammattilaista. Tehtävämme ovat usein monella tavalla vaikeita. Saattanet tarvita apua itse – etkä ole siinä sarjassa yksin – tai työkaverisi tarvitsee. Automaatioihmiset ovat monessa asiassa edelläkävijöitä. Mieti mitä voit tehdä – ja tee, vähän rohkeutta se vaatii.

Martti Laisi
SMSY ry:n puheenjohtaja
 
Jukka Pukkila, TKK, Kalliotekniikan laboratorio, Pekka Lappalainen, Pauli Koistinen ja Risto Heikkinen, Outokumpu Mining Services Oy
Automaatiolla nostetaan kaivosten tuottavuutta
Hyvä yhteistyö kaivosten, tutkimuslaitosten ja muun teollisuuden välillä on kaivosten automatisoinnin kannalta ensisijaisen tärkeää. Automatisoinnin on myös perustuttava kaivoksen todellisiin vaatimuksiin ja tarpeisiin. Älykäs kaivos -teknologiahanke on rakennettu näille periaatteille.

Eino Keränen, Rautaruukki New Technology
Uutta kilpailukykyä terästeollisuudelle: Optisen mittausteknologian innovatiiviset ratkaisut
Viime vuosien kehitystä terästeollisuudessa ovat ohjanneet haasteet asiakasohjautuvuudesta ja kustannustehokkuudesta. Käytännössä tämä on toisaalta tarkoittanut panostamista asiakastarpeista lähtevään tuotekehitykseen ja kilpailukykyiseen tuotevalikoimaan. Toisaalta tämä on edellyttänyt nopeaa mukautumista muuttuviin tuotantotarpeisiin, prosessien tehostamista, uuden tuotantoteknologian käyttöönottoa ja logistiikan kehittämistä. Tämä on tarkoittanut myös laadun merkityksen korostumista yhtenä tärkeimmistä kilpailutekijöistä.

Jorma Pessa, Endress+Hauser Oy
Keraaminen mittauselementti paine- ja paine-ero mittauksissa
Paineen tarkka mittaus, hyvä toistuvuus ja ylipainekestoisuus ovat pitkään olleet automaatioihmisten toivelistalla. Pienten paine-erojen ja alipaineen mittaus, korroosiokestoisuus ja käytetyn välitinnesteen lämpötilariippuvuus ovat jatkuvasti aiheuttaneet pulmia. Valmistajat ovat käyttäneet aikaa ja rahaa kehitystyöhön. Yksi kaikkein lupaavimmista tulokkaista ovat keraamiset mittauskennot.

Mikko Huurinainen, Rautaruukki Oy, Raahen terästehdas
Masuunin ohjaus- ja asiantuntijajärjestelmä
Rautaruukki Oy:n Raahen terästehtaan masuunien polttoaineenkulutus on ollut pienimpiä maailmassa johtuen osittain masuuniprosessin saattamisesta täysin digitaalisen automaation piiriin edellisissä peruskorjauksissa vuosina 1985 ja 1986. Automaation kehittämisellä on merkittävä osuus vuositasolla kymmenissä miljoonissa markoissa laskettavissa polttoainesäästöissä.

Harjavalta-projektin automaatiotöiden päällikkö Pertti Sihvonen
Harjavalta-projekti huomista kohti uusilla eväillä
1,8 miljardin markan projektin tavoitteena on tulevaisuudessakin kilpailukykyisen metallurgisen yhtiön luominen Outokumpu Harjavalta Metals Oy:stä. Tekniseen palveluun kuuluvien automaatio- ja sähkötöiden projektitoteutuksessa käytetään uudenlaisia organisaatio- ja järjestelmäratkaisuja.

Vesa Urpelainen, Insinööritoimisto Polartek Oy
Rakentamassa tulevaisuutta: Suunnittelujärjestelmä osaksi tehdastietojärjestelmää
Harjavalta-projektissa toteutettiin automaatiosuunnittelujärjestelmän integrointi osaksi tehdastietojärjestelmää. Liityntäpintoina ovat prosessisuunnittelu, toimitus- ja asennusvalvonta, sähkösuunnittelu ja kunnossapito. Samalla toteutettiin suunnittelun hajautus tilaajan ja toimittajan tietokantoihin sekä tarvittava suunnitteluprojektin hallinta.

Sakari Heikkinen, Outokumpu Mintec Oy, Jarmo Herronen, Jens Nyberg, Outokumpu Kokkola Zinc Oy
Uuden sukupolven Proscon ohjaa sinkkivalua Kokkolassa
Outokummun Kokkolan tehtaat on ollut merkittävä uranuurtaja hyödynnettäessä jatkuvia, tosiaikaisia analyysejä prosesseista. Niiden sekä muun automaation avulla luotujen prosessinhallinnan sovellusten käytössä saavutetut tulokset ovat olleet rohkaisevia. Tämä on luonut mahdollisuudet viedä automaatioteknologiaa hydrometallurgian sovelluksiin maailmanlaajuisesti.

Lasse Pesonen, Rautaruukki Oy, Raahen terästehdas
Laskentajärjestelmä terästehtaan tuotekustannuksille
Raahen terästehtaalla voidaan valmistaa noin 13 biljoonaa erilaista karkealevytuotetta, kun huomioidaan kaikki laadut ja kokovaihtoehdot. Kaikkia vaihtoehtoja ei välttämättä edes valmisteta terästehtaan elinaikana. Kuinka näin suurelle tuotemäärälle lasketaan tuotekohtaiset valmistuskustannukset? Tähän asti tuotekohtaisia kustannuksia on arvioitu lisäämällä keskimääräisiin tuotantokustannuksiin mitta- ja laatulisiä. Todellisuudessa lisäkustannuksia aiheutuu muistakin tekijöistä.