Lehti 1-2002 (IT ja Automaatio)

Pääteemana IT ja Automaatio

  Ei tapeta asiantuntijaa
Luxorissa, Kuninkaiden laaksossa, Ramses IV:n haudanrakentajat ovat luoneet valoisan, tuhansin merkein koristellun sisäänkäynnin kuninkaansa ja jumalansa hautakammioon. Ilmeistä on, että samalla he halusivat dokumentoida ollutta aikaa, antaa ohjeita tulevaisuuteen ja varmistaa faaraonsa menestyksen myös ikuisella matkalla.

Nykyihmisen ongelma on se, että viimeinen hieroglyfejä lukemaan kyennyt pappi surmattiin noin 500 eKr, joten nyt osataan tulkita vain noin 4000 merkkiä yhteensä noin 10000 hieroglyfistä. Ja parhaimmillaankin kysymys on vain tulkinnasta eikä lukemisesta.
Tämänkin aasinsillan päästä löytyy kameli eli arvokasta asiaa. Kuten faaraoiden ajan papit lukivat tekstejään, automaatioinsinööri työstää dataa tuottaen tietoa. Ammattitaitoisten automaatio- ja säätöinsinöörien riittävyys on myös uhattuna monien tekijöiden takia. Kyvykkäitä ammattilaisia siirtyy tietoteollisuuden palvelukseen ja muihin tehtäviin yritysten sisällä ja ulkopuolella. Ylpeänä voimme todeta, että kokonaisvaltainen yritysten ja niiden prosessien ymmärtäminen avaa automaatioihmisille mahdollisuuksia muillakin ammattialueilla.

Suomen Automaatioseura toimii kyvykkäiden ihmisten riittävyyden varmistamiseksi automaatioalalla sekä alan jo valinneiden tukemiseksi tehtävissään sekä urallaan eteenpäin. Nykymallissa seuran ammatillinen toiminta tapahtuu pääosin jaostojen ja toimikuntien kautta. Jaostoiminnassa toteutuu aidoimmillaan vapaaehtoisen ammatillisen harrastustoiminnan periaate ja perinne. Pääseura vastaa toiminnan taloudellisista edellytyksistä sekä riittävistä tukitoiminnoista. Malli toimii hyvin nykyoloissa, joissa useat automaation erityisalueet vaativat omat asiantuntijansa. Pyrkiessään varmistamaan hyvät toimintaedellytykset jaostoille ja toimikunnille seuran hallitus ohjeistaa toiminnan varainkäyttöä ja seuran toimiston käyttömahdollisuuksia.

Esitän haasteena jaostoille ja toimikunnille kaksi keskeistä aluetta: nuorten jäsenten toiminta ja automaation loppukäyttäjien tuki. Seura on vuosikokouksen päätöksellä päässyt hyvään alkuun nuorten jäsenten toiminnan aktivoinnissa. Automaation loppukäyttäjien tuki ja toiminnan tehostaminen loppukäyttäjiä kiinnostavilla alueilla on ensiarvoisen tärkeää. Tässä jaostot ovat avainasemassa.
Automaatioyhteisön varain hallinnassa on tehty viisaita päätöksiä. Seura, Automaatiosäätiö ja Automaation Tuki Oy toimivat omilla alueillaan. Kaikkiin näihin toimintoihin on saatu mukaan osaavia ja motivoituneita ihmisiä. Tämä rakenne tulee jatkossakin olemaan koko yhteisön toiminnan tukena. Seuran oma taloudenpito on kuitenkin jatkossakin pidettävä terveellä pohjalla. Seuran 50-vuotisjuhlaohjelma on myös taloudellisesti haasteellinen. Uskomme, että seuran toiminta on omalla alallaan niin kiinnostavaa, että jäsenyys on sekä henkilö- että yritysjäsenten kannalta houkuttelevaa. Siksi vuonna 2001 aloitettua yritysjäsenten hankintaprojektia on jatkettava ja uusiakin rahoitusmalleja harkittava.

Seuran perustava kokous pidettiin  26.6.1953. 50-vuotisjuhla järjestetään 22.5.2003. Järjestämme automaattisesti sujuvan päivän kotimaisten ja kansainvälisten vieraiden kanssa merkittävän juhlaseminaarin ja iloisen iltajuhlan puitteissa. Juhlimiseen liittyy lisäksi sarja tapahtumia vuosina 2001-2004. Eri tapahtumien järjestelyt ovat hyvässä vauhdissa, mutta aktiivisia tekijöitä kaivataan aina. Seuran toimintaan on helppoa lähteä mukaan näiden projektien yhteydessä.

Hyvän automaattisen järjestelmän rakentaakseen tekijän on tunnettava ohjattava järjestelmä ja sen tavoitteet. Tämä vaatimus on tehnyt automaatioihmisistä yhteistyökykyisiä sekä naapuritoimintojen että oman alan edustajien kanssa. Ehkä tämänkin ansiosta SAS on onnistunut yhteistyössään muiden yhteisöjen kanssa erinomaisesti. Siitä esimerkkinä tämä kirjoitus tässä lehdessä. Kaikkia yhteistyötoimintoja on jatkettava ja syvennettävä aina tulevaisuuden haasteiden mukaisesti.

Edellä olevasta näemme, että Suomen Automaatioseura on hyvässä toimintakunnossa vuoden 2002 alkaessa. Siitä suuri kiitos kuuluu seuraa pitkään puheenjohtajana ja hallituksessa palvelleelle Jari Anttilalle. Toivottavasti voimme hyödyntää hänen kokemustaan jatkossakin.

Hullu-Hakim oli Egyptin hirmuhallitsija. Eräänä päivänä hän lähti mieliaasillaan ratsastusretkelle. Aasi tuli takaisin, mutta Hullu-Hakim ei.

Toiminnan täyteistä ja menestyksekästä vuotta 2002 koko automaatioväelle.

Matti Ketonen
Suomen Automaatioseura ry:n puheenjohtaja
matti.ketonen@metso.fi

Seppo Sauto
 Mutun muisteluja

 Seppo Kuikka, TTKK, Automaatio- ja säätötekniikan laitos
Miksi automaatio ohjelmistotekniikkaan?
Automaation ohjelmistotekniika on automaatio-ongelmien ratkaisemista ohjelmistotekniikan avulla. Sitä tarvitaan, koska teollisuuden automatisointitarpeet ovat muuttumassa joustavan ja verkostoituvan tuotantotavan myötä. On myös kehitetty uusia automatisointikonsepteja, joita ei voida toteuttaa perinteisin keinoin. Toisaalta ohjelmistotekniikkakin on kypsymässä automaatioalueelle soveltuvaksi.

 Marko Karttunen, ALMA Software Oy/Insider Oy
Tiedonhallintajärjestelmä automatisoi suunittelutietojen hallintaa
Kemira Chemicals Oy:n Kokkolan tehtaat päätti uusia instrumentointi-, järjestelmän- ja sähkösuunittelujärjestelmänsä vuonna 1998. ALMA-järjestelmän avulla yhtiö uskoo realiaikaistavansa suunittelutietojen siirtoa, vähentävänsä muutosherkkyyttä ja kasvattavansa työn tuottavuutta.

 Hanna Härkönen ja Laura Arho, Sanafor Oy
Tietoverkon avulla automaatioammattilaiseksi
Verkko-oppiminen on nykyään yksi olennainen kanava koulutusmaailmassa. Kokeiluasteelta on edetty todellisiin käyttökohteisiin, ja verkko-oppimisen etuja hyödynnetään monipuolisesti niin yrityskoulutuksessa kuin koulutuksen eri tasoilla ala-asteelta aikuis- ja jatkokoulutukseen. Verkko-opiskelun avulla voi esimerkiksi hankkia ammatillisen pätevyyden.

Kai Zerger, Tekninen korkeakoulu
Tekniikan tohtori Pentti Jutila In memoriam
Dosentti, tekniikan tohtori Pentti Kalervo Jutila kuoli 29.12.2001, vain muutama päivä äkillisen sairastumisensa jälkeen. Hän oli syntynyt 16.12.1944 Tampereella.

 Kurt Polzer, Siemens AG
XML – Vertikaalinen integraatioratkaisu automaatioon
Internet teknologioineen etenee, sillä internet mahdollistaa tiedon nopean välittämisen maailmanlaajuisesti. Teollisessa automaatiotekniikassa internetiä ja internet-teknologiaa hyödynnetään laajasti ja hyödyntäminen sen kun laajenee. Tässä artikkelissa kerrotaan muutamin esimerkein internet-teknologian käytöstä, ratkaisuista ja järjestelmistä, joita Siemens AG:n Automation & Drives(A&D) -toimialalla on tarjota.

 Matti Sundquist, sosiaali- ja terveysministeriö, työsuojeluosasto
Elektroniikka ja tietotekniikka vaarallisten laitteiden turvallisuutta parantamassa
Viime aikoina on tapahtunut paljon kehitystä vaarallisten koneiden ja laitteiden turvallisuuden varmistamisessa. Tietotekniika ja elektroniikka ovat tuonneet uusia mahdollisuuksia turvallisuuden ja toimintavarmuuden kehittämisessä. Valosähköiset turvalaitteet ja lasertunnistimet ovat pienikokoisia ja helppoja asentaa. Ne eivät häiritse koneen normaalia käyttöä ja siksi houkutus niiden ohittamiseen on pieni. Samalla työn tuottavuus kaasvaa, kun mahdolliset virhehälytykset tulevat ajoissa ja laitteet toimivat luotettavasti. Etua on myös ohjelmoitavuudessa, kun turvajärjestelmää voidaan kehittää yhdessä laitteistojen kanssa

Lauri Kinnunen, Teknotietämys Oy
Aurinkoenergiakenttä mukautuu säteilyoloihin
Oulun yliopiston säätötekniikan laboratorio on kehittänyt uudentyyppisen, lingvistisiin yhtälöihin perustuvan säätimen ja sen viritykseen dynaamisen mallinnusmenetelmän. Ensimmäiseksi uusi, vaativiin kokeisiin soveltuva LECont-säädin pitää espanjalaisen aurinkoenergian keräyskentän hallinnassa ja nostaa sen kilpailukykyä. Suomessa tekniika on jatkuvassa käytössä meesauunin säädössä. Käyttömahdollisuuksia selvitetään myös vedenpuhdistuksen ja lääkevalmisteiden leijupetirakeistimen säädössä.

Jaakko Kerola, National Instruments Finland Oy
Automaatiolaboratorio verkottuu
Varkaudessa sijaitsevan Pohjois-Savon Ammattikorkeakoulun tekniikan yksikön automaatiotekniikan koulutusohjelmassa opiskelevat saavat käytännön tuntumaa prosessiteollisuuden järjestelmiin uudessa oppilaslaboratoriossa. Laboratorion uudistusprojekti on saatu
päätökseen viime keväänä, ja syksyn 2001 ajan on oppilaitos voinnut tarjota käytännön harjoituksia opittujen automaatioteorian aiheiden yhteydessä. Suunittelussa on hyödynnetty paikallisverkkoja, jotta laiteinvestoinnit voisivat olla käytettävissä mahdollisen laajasti.

 Olli Aumala, Tampereen teknillinen korkeakoulu
Mittaustekniikka vuona 2002
Automaation menestyminen rakentuu onnistuneille mittauksille. Mitä alalla tapahtuu? Mitkä ovat trendit, mitä kannattaisi hyödyntää? – Automaatioväylässä on tarkoitus julkaista vuoden 2002 joka numerossa juttuja mittaustekniikan mielenkiintoisilta osa-alueilta

Timo Pajula, Kosini Automation Oy
Allen Bradley Automation Fair 2001, Atlanta, USA – Tuotannon ja tuoton optimointia
Automaatioväylä vieraili jo neljännen kerran Rockwell Automationin vuotuisessa Allen-Bradley Automation Fair -tapahtumassa. Järjestyksessään se oli 10. ja tällä kertaa vierailijoita oli kahden päivän aikana yli 11000. Näyttely on siis aikamoinen automaatiotapahtuma suomalaisen mittapuun mukaan. Pääteemoja olivat näyttelyn lisäksi sijoitetun pääoman tuoton optimointi, automaatiojärjestelmien elinkaaren aikaiset kokonaiskustannukset, kunnossapidon varaosien hallinta sekä aina niin tärkeät teknisen tuen palvelut.

 Lauri Lehtinen, Lehtipuu Oy
Nürberingin SPS/IPC/Drives-messut; Muutostahti ei hidastu
Nürbergin automaatiomessut eivät enteile seesteistä, helppoa tulevaisuutta alalle. Muutostahti tuntuu hengästyttävältä, mutta kenellekään ei ole mahdollisuutta pysähtyä aloilleen. Uusien tekniikoiden tärkeimpiä valtteja ovat alentuneet asennustyön kustannukset tehtaan elinkaaren aikana.