Lehti 1-2003 (Kone- ja laitosturvallisuus)

Pääteemana  kone- ja laitosturvallisuus


PÄÄTOIMITTAJALTA

Yhteistyössä on voimaa
Tämän lehden pääteemana on kone- ja laitosturvallisuus. Monia tärkeitä ja mielenkiintoisia alueita, kuten räjähdysvaaralliset tilat, kiinteistöjen ja hoitolaitosten turvajärjestelmät, teollisuuden turvalaitteet, polttoaineen jakelumittarit, ympäristöturvallisuus, ohjelmistoturvallisuus automaatiossa jne. jäi nyt käsittelemättä. Toteuttamiskelpoisia aiheita on siis varastossa tulevia vuosia varten.
Suomen Automaatioseuran turvallisuusjaosto on puheenjohtajansa aktivoimana uurastanut mukaan monta artikkelia. Kiitos siitä! Yhtenä tavoitteenammehan on tuoda esille julkaisujärjestöjemme toimintaa ja jäsenistön osaamista.
Lukijatutkimuksemme mukaan te olette osaajia. Valtaosalla on mittava alan koulutus ja kokemus. Sen lisäksi lehtemme kiertää yrityskohtaisessa jakelussa päättäjiltä ja asiantuntijoilta myös kenttätason toteuttajille. Miten heidän kokemuksiaan ja toiveitaan saataisiin enemmän esille?
Toivomme edelleen ideoita ja palautetta. Seuraava lehti ilmestyy maaliskuussa pääteemanaan elektroniikka- ja laitevalmistus.

Ilkka Porkka
päätoimittaja
porcat@sci.fi

PÄÄKIRJOITUS

Turvallisuus
Sanana turvallisuus herättää ajatuksia, jotka liittyvät inhimillisen elämän kaikille alueille. Jo lähihistoria osoittaa, että turvallisuuden ja turvallisen maan puolesta olemme valmiit panostamaan lähes kaiken minkä omistamme. Se on siis eräs keskeisimpiä arvojamme.
Turvallisuus on voimakkaasti teknistymässä, missä automaatiolla on keskeinen asema. Tämä kehitys johtaa myös siihen, että turvallisuuden hallinta ja sen ymmärtäminen vaatii koulutusta ja perehtymistä teorioihin. Tekninen turvallisuus on oleellinen osa energiapoliittisissa ratkaisuissamme, jolloin meidän pitäisi kansalaisina pystyä muodostamaan vertailu matemaattisen todennäköisyyden ja tunteen välillä. Tehtävä on epäilemättä vaikea.

Perinteisesti turvallisuus on pyritty takaamaan tiukalla lainsäädännöllä ja valvonnalla, josta esimerkkinä sähköturvallisuudella on pitkä perinne. Vaikka sähköturvallisuuden hallinta ei aina ole ollut kiistatonta, on tulosta yleisesti pidetty hyvänä. Turvallisuuden hallintaan tarvitaan selvästi lainsäädännöllinen osa sekä jatkuva valistuksellinen ylläpito.

Turvallisuus on asenteissamme, jotka voimme helposti testata. Tarkkailemalla käyttäytymistämme liikenteessä voimme paljastaa, otammeko riskejä, joista saatava etu on vähäinen. Pyrimme helposti tuomaan turvallisuusajatteluumme hallittuja riskejä sisältävän mallin, joka sopii ehkä paremmin taloudellisen menestymisen tavoitteluun kuin päivittäiseen työhön.

Riskejä olemme selvästi oppineet käsittelemään luontevammin. Emme usko pelkästään siihen, että kohtalo tai epäonni johdattaa onnettomuuteen, vaan onnettomuus on muuttunut todennäköisyydeksi, jota voidaan systemaattisesti pienentää. Prosessin ohjauksesta riippumattomat turvajärjestelmät valvovat väsymättä havaiten epänormaalin tilanteen. Nämä menetelmät perustuvat siis mittaamiseen ja erosuureen muodostamiseen hyväksytystä tilasta ja voivat näin laukaista turvaohjauksen tai prosessin alasajon. Kuitenkin turvallisuuteen liittyvässä päätöksenteossa operaattorilla on usein suurin valta menetelmästä päättämisessä. Tätä päätöksentekoa on organisaation pyrittävä helpottamaan selkeällä tehtävänmäärittelyllä ja koulutuksella. Vastuun tiedostaminen on turvallisuudessa tehokas takaisinkytkentä.

Vuoden 2003 alussa uudistuvan työturvallisuuslain mukaan työntekijän henkilökohtainen tietämys ja taito on otettava huomioon määriteltäessä henkilön tehtäviä ja vastuuta. Ammattitaidossa kokemuksen arvostus on vähentynyt, koska uudet tekniset ratkaisut on kehitetty lähes tyhjästä ilman perinteen luomaa tiedollista pääomaa. Tämä ajatus tuotuna turvallisuuden hallintaan johtaa helposti tilanteeseen, jossa looginen riskianalyysi voi viedä harhaan. Syyn ei suinkaan tarvitse olla itse analyysissä, vaan tehtävän asetuksessa ja lähtötiedoissa. Riskien määrittäminen vaatii selvästi laajan näkemyksen kokonaisuudesta, jota on vaikea saavuttaa ilman perehtymistä käytännön tason ongelmiin.

Turvallisuusmielessä nykyinen lakiin perustuva ammattitutkintokäytäntö onkin kovin ristiriitainen. Siinä henkilö voi periaatteessa suorittaa jopa ylemmän ammattitutkinnon (yliasentaja) vähäiselläkin työkokemuksella. Tässä on selvästi lainsäätäjällä ja käytännön soveltajilla erilainen näkemys työkokemuksen merkityksestä.

Suurten ikäluokkien lähestyessä eläkeikää, kasvaa voimakkaasti myös tarve yhteiskunnan tarjoamasta huolenpidosta ja hoidosta. Samalla kunnalliset organisaatiot ovat menettämässä taloudellisia mahdollisuuksiaan vastata kansalaistensa turvallisuuteen liittyvistä velvoitteistaan. Tässä tehtävässä turvatekniikka ja automaatio ovat tulossa avuksi.

 Olen usein ajatellut, olenko valmis asumaan vanhuksena jatkuvan valvonnan alaisena, mutta kuitenkin kotona mahdollisimman pitkään tutussa ympäristössä, jääkaapin kehottaessa minua syömään unohtunut aamupala ja ovenpielen kuiskiessa korvaani hieman koholla olevasta verenpaineesta, josta hoitokeskuksen lääkärikin oli eilen verkossa maininnut. Onko tämä malli, johon suostuisin älykkäässä kodissani? Jos vaihtoehtona on meidän kaikkien kasaaminen Kehä kolmosen sisäpuolelle, jossa tämä hoitotehtävä olisi ilmeisen helpompaa ja halvempaa, suostuisi mieluummin asumaan anturoituna ja antenni päässä, kuitenkin turvallisesti kotona Kuopiossa Kallaveij'n rannalla.

Toivotan kaikille Automaatioväylän lukijoille turvallista vuodenjatkoa 2003.

Risto Rissanen
DI
Pohjois-Savon ammattikorkeakoulu
Tekniikka Kuopio
risto.rissanen@pspt.fi

  Pekka Ruupunen ja Teuvo Volanen, Stora Enso Oyj, Varkauden tehdas
Sähköturvallisuus on osa työturvallisuutta
Sähköturvallisuuden perustana Suomessa ovat olleet määräykset, joiden tulkinta ei ole aiheuttanut suuriakaan ongelmia. Määräysten noudattamista on varmistettu viranomaisten suorittamalla valvonnalla. Viimeisen sadan vuoden aikana sähköturvallisuudesta huolehtiminen on ollut vakaata, ja merkittävimmät muutokset ovatkin tapahtuneet viimeisten vuosien aikana ETA-sopimuksen yhtenäistäessä määräyksiä ja hallintoa.

 Ari Kukkonen, Akutek Oy
Kenttäväyä ei saa rajoittaa prosessin turvallisuutta
Teollisuuden ja kuntatekniikan prosessien kriittiset ohjaukset ja hätäalasajot on turvallisuuden ja ympäristön suojauksen vuoksi suunniteltava mahdollisimman luotettaviksi. Turvajärjestelmien vikaantuminen voi aiheuttaa myös suoria taloudellisia seuraumuksia.

  Harri Heimbürger, Säteilyturvakeskus, Ydinturvallisuusosasto
Suunnittelusuosituksia prosessihälytysjärjestelmälle
Teollisuusprosessien valvonnassa ja poikkeustilanteiden hallinnassa ohjaajan tukena on mm. hälytysjärjestelmä, joka on osa nykyaikaista hajautettua digitaalista teollisuusautomaatiojärjestelmää. Nyt prosessihälytysjärjestelmille on saatavissa uusia suunnittelusuosituksia, kun OECD HRP on tiivistänyt yli 20 vuotta kestäneen tutkimustyön tulokset hälytysjärjestelmien suunnittelua koskevaan loppuraporttiinsa.

 Tapio Viitanen, SESKO
Ohjausjärjestelmien toiminnallinen turvallisuus
IEC SC 65A on laatinut yleis- eli kattostandardin IEC 61508 Functional Safety: Safety-related systems kaikkien henkilöturvallisuuden kanssa tekemisissä olevien sähköteknisten ohjausjärjestelmien toiminnallisen turvallisuuden määrittelyille. Standardin seitsemän osaa julkaistiin vuosien 1999 ja 2000 aikana.

  Matti Sundquist, sosiaali- ja terveysministeriö, työsuojeluosasto
Metodologia konejärjestelmien turvallisuuden eheyden tason määrittämiseen
Standardiehdotuksen IEC 62061 riskien arvionnin menetelmä
Konejärjestelmien turvallisuus riippuu yhä enemmän koneiden toiminnallisista ominaisuuksista (functional safety). Siten koneiden sähköisten ja elektronisten ohjausjärjestelmien tarkoituksenmukainen ja luotettava toiminta on entistä tärkeämpää. Uudet IEC:n standardit ovat apuna varmistettaessa turvallisuuteen liittyvien ohjausjärjestelmien toimintaa erilaisissa tilanteissa.

 Veikko Rouhiainen, VTT Tuotteet ja tuotanto
Riskianalyysi osana riskiperusteista päätöksentekoa
Riskiperusteisen päätöksenteon soveltaminen yleistyy jatkuvasti sekä yritysten omassa toiminnassa että viranomaisten tukena. Tätä kehitystä tukemaan on riskianalyysiprosesseille ja riskianalyysin keskeisille menetelmille kehitetty kansainvälisesti hyväksytyt standardit. Tämä artikkeli kuvaa yleisen riskiperusteisen päätöksentekoprosessin, riskianalyysin, standardointitoimintaa ja keskeisimmät tekniset riskien hallinnan elementit ja käsitteet.

  Timo Malm ja Marita Hietikko, VTT Tuotteet ja tuotanto
Turvasignaalit väylää pitkin – modernilla tekniikalla taataan turvallisuutta
Turvaväylät ovat tulleet konejärjestelmiin parantamaan turvallisuutta. Perinteisiin ohjelmoitaviin turvajärjestelmiin nähden pieni johtojen määrä helpottaa järjestelmän ymmärrettävyyttä, ja toisaalta sanomiin perustuvan liikennöinnin virheet ovat tarkemmin laskettavissa kuin laitevikojen todennäköisyydet. Nämä tekijät parantavat turvallisuuden osoitettavuutta ja uskottavuutta.

 Matti Katajala, Mipro Oy
AvestaPolarit Oy:n Halkaisulinja 1:n turvalogiikka
Turvallisuusajattelu ja kansainväliset standardit edellyttävät, että koneet rakennetaan siten, että niistä aiheutuneet vaaratilanteet voidaan minimoida. Käytännössä työntekijän suojaaminen koneiden aiheuttamilta vaaratilanteilta (esim. särmäyskone) onnistuu varsin helposti turvavalokennojen tai valoverhojen sekä laitteen toiminan estävän turvatoimilaitteen avulla.

 Iouri Vangonen, Helsingin yliopisto, Kotkan yksikkö, Venäjä-projektit
Automaatio osasyynä NL:n rakettionnettomuudessa
USA:lla oli vuonna 1960 jo sotilaallisia ohjuksia, ja Neuvostoliitolla oli kiire kehitellä omiaan. Asevarustelun lisäksi käytiin kovaa kilpaa avaruuden valloittamisesta. Ohjusten lisäksi NL suunnitteli jo ensimmäistä miehitettyä avaruuslentoa, jonka piti toteutua joulukuussa 1960. Kiire aiheutti kuitenkin tuhoisan onnettomuuden, joka vaati satoja uhreja.

Jari Vehmas, Metso Automation
Sakeuden hallinta, Osa 1

Sakeuden rooli paperi- ja selluteollisuudessa
Erilaiset paperiteollisuuden massan valmistusprosessit, massan annostelu, kuitujen talteenotto- ja hylyn käsittelyjärjestelmät ts. koko paperinvalmistusprosessin alkupää aina paperikoneelle asti on pääasiassa virtauksien ja sakeuksien hallintaa. Jos ensisijaisena tavoitteena pidetään massan laatuominaisuuksia, ei virtaus- ja sakeussäätöä voida ohittaa olankohautuksella. Virtauksen hallinta koetaan yleensä helpohkoksi toteuttaa, mutta sakeus aiheuttaa usein harmaita hiuksia sekä lisääntynyttä kofeiinin ja nikotiinin kulutusta automaatio-osastolla. Tässä kolmiosaisessa artikkelisarjassa tutustutaan lähemmin sakeuden hallinnan problematiikkaan ja siihen, mitä pitää huomioida sakeussäätöä suunniteltaessa ja toteutettaessa.

 Tuula Löytty, TKK Lahden keskus, Laatujohtamisen ja laatujärjestelmien yksikkö
Ota härkää sarvista ja tee prosessikartta
Hyvän prosessikuvauksen teko ei ole helppoa. Kuvaus voi olla liian ylimalkainen tai siihen on sekoitettu liikaa erilaisia elementtejä. Kun halutaan todella perehtyä siihen, millaisessa ympäristössä prosessi toimii ja samalla määrittää ja kuvata prosessiin vaikuttavat olennaiset tekijät, on kuvaustavalla merkitystä. Tässä artikkelissa esitellään yksi systemaattinen prosessin kuvaustapa, jonka käyttö on osoittautunut tehokkaaksi etenkin silloin, kun tavoitellaan kontrolloitua prosessia ja suorituskyvyn parantamista.

 Aimo Pusa, Metrologian neuvottelukunnan puheenjohtaja
Merkittävä vahdinvaihto Mittatekniikan keskuksessa
Mittatekniikan keskus, MIKES, on Suomessa asetettu vastaamaan kansallisen tason metrologisesta toiminnasta, jotta elinkeinoelämän tarvitsemaan mittauskykyä ja -osaamista olisi maassa. Sen asemaa voisi verrata vaikkapa Suomen Pankkiin, niin keskeinen se on käytännön elinkeinoelämän toimivuuden kannalta mittajärjestelmän ylläpitäjänä. Aivan vastaavasti laitoksen johtajalla on tärkeä osa alan kehityksen yhtenä veturina. MIKESin päällikkyys vaihtui viime vuonna.

 Tiedekeskusväylä
Pullonpalautusautomaatin kiehtova maailma
Heurekassa 20.3.2004-6.3.2005 "Helppoa elämää – automaatio palveluksessamme"-näyttelyssä on nähtävillä pullonpalautusautomaatti Trio, jonka läpinäkyvien seinien ansiosta pääset tarkkailemaan, mitä automaatin sisällä tapahtuu.

 Lauri Lehtinen, Lehtipuu Oy
Automaatio välttämätöntä mikromaailmassa, Pieni tuote sopii minitehtaaseen
Elinkaarien ja valmistussarjojen lyheneminen asettaa tuotannolle kovia haasteita. Samaan aikaan käsiteltävät kappaleet pienenevät, joten ne pysyvät enää robotin pinseteissä ja tarkastaminen jää konenäölle.

Jarmo Kainumaa
Ikäluokan parhaat matkalla Ammattitaito-Olympialaisiin
Suomi on mukana kansainvälisessä ammattitaitokilpailuja järjestävässä organisaatiossa IVTO (International Vocational Training Organization), joka esiintyy julkisuudessa myös nimellä World Skills. Järjestön näkyvin toimintamuoto on kahden vuoden välein pidettävä World Skills Competition – Ammattitaito-Olympialaiset. Tämän vuoden kisat järjestetään Svetsissä ja vuonna 2005 on tapahtumapaikkana Helsinki.

 Pirjo Venäläinen ja Ilkka Porkka
Tietoa Automaatioväylä-lehden lukijakunnasta
Automaatioväylä on alan ainoa ammattilehti Suomessa. Lukijakunta koostuu pääosin alalla työskentelevistä, tutkijoista ja opiskelijoista. Koulutuspohja on vankka. Valtakunnallinen jakauma täsmää hyvin tärkeimpien teollisuus- ja oppilaitospaikkakuntien kanssa. Lukijakuntamme muodostaa selkeän kohderyhmän niin kirjoittajille kuin ilmoittajillekin.