Lehti 1-2008 (Automaation teknologiat)

kansi_1_08_150pxPäätoimittaja
Automaatiota uudella ilmeellä

Vuosi vaihtui ja lupaukset annettiin. Mitä teemme taas kerran paremmin ja
miten olemme parempia ihmisiä tänäkin vuonna. Itse piti luvata myös jotain
ja toivottavasti se myös näkyy jatkossa lehden palstoilla. Lupauksena oli
pudottaa omaa painoa ja nostaa lehden painoarvoa. Tiedä, miten se onnistuu ja korreloivatko
ne toisiinsa.

Marja Tiura, kansanedustaja, Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan puheenjohtaja
Automaation monet kasvot

Minkälaista olisi elämä ilman automaation suomia mahdollisuuksia, sitä sietää pohtia nyt vuoden
2008 alkaessa. Länsimaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa, jollainen Suomikin on, lähes kaikkeen kätkeytyy automaatio tavalla tai toisella. Automaatio on tullut jäädäkseen ja hyvä niin. Sen avulla
on teollistumisen alkuajoista lähtien saatu paljon hyvää aikaan. Tuottavuuden kasvu on pitkälti automaation ansiota.

Kari Hartikainen
Kenttäväylälaitteiden integrointiteknologiat – onko tarina päättynyt?

Kenttäväylissä pyrittiin pitkään kohti universaalia kenttäväylää. Käytäntö kuitenkin on osoittautunut huomattavan hajanaiseksi. Kansainvälisessä kenttäväylälaitteiden integroinnin standardoinnissa
saavutettiin yksi mielipiteitä jakava virstanpylväs IEC-61158 ja siihen liittyvän IEC-61784 standardien julkaisun yhteydessä. Tässä yhteydessä tunnustettiin se tosiasia, että universaali kenttäväyläteknologia ei sovellu kaupalliseen käyttöön automaatiosovellusten laajan kirjon vuoksi.

Juha Kesti
Tuotannon menetysten tunnistaminen ja orgaanisen kuorman tasaaminen johtavat säästöihin

Jatkuvatoiminen valvonta antaa kustannussäästöjä ja parantaa turvallisuutta sekä suojelee ympäristöä. On-line-toimisella tuotannon jätevesien valvonnalla päästään vanhastaan keskenään ristiriitaisiksi katsottuihin tavoitteisiin eli kustannussäästöjen synnyttämiseen sekä toiminnan turvallisuuden ja ympäristönsuojelun tason parantamiseen.

Petri Koivula
Automaatioalan perusosaaminen kadonnut

Istuimme raumalaisen hotellin aulassa Kari Stenback:n kanssa ja pohdimme automaation
nykytilaa ja mihin ala on menossa. Useassa kohdin Kari tähdentää, että tästä asiasta voisi pitää kahden tunnin esitelmän ja tässä ei ole kaikki kunnossa. Mitä sitten on jätetty tekemättä tai
tehty väärin? Kari tähdentää kahta aluetta, jolla pitää herätä: ”Automaatiojärjestelmä
ajatellaan liian suppeasti, se ei ole enää säätöpiiri tai kaskadisäätö vaan paljon, paljon laajempi. Pitää puhua prosessin hallinnasta, sillä kysymys ei ole yksittäisistä mittauksista tai säätöpiireistä.

Tero Jokinen
Kunnossapitostrategioiden arviointi simuloinnin avulla

Kunnossapitostrategian suunnitteluun liittyvät ongelmat ovat hyvin kompleksisia.  Systeemidynaamisten mallien avulla kunnossapitostrategioita voidaan simuloida ja testata
ennen käyttöönottoa ja helpottaa järjestelmän ymmärtämistä

Hannu Toroi
Clamb On- virtausmittareiden käyttö prosessimittauksessa laajenee

Kasvava kysyntä tarkoista ja huoltovapaista virtausmittareista on pakottanut mittalaitevalmistajat
kehittämään uusia ratkaisuja mm. öljyn, maakaasun ja kaukolämmön määrän mittaamiseen.

Suvi Rauhala- Heikkinen
Insinöörityö antaa valmiuksia työelämään

Insinööriopiskelijan pitää ennen valmistumistaan tehdä kirjallinen opinnäyte, jolla hän osoittaa omaksuneensa työelämää varten niin teoreettisia kuin käytännön taitoja. Useilla työpaikoilla ei vielä
tiedetä, mitä opinnäyte todellisuudessa on.

Ilkka Korhonen
Lämpövuomittaukset Osa 1/ 2

Lämpövuon avulla kuvataan siirtyvän lämpöenergian määrää ja sen avulla voidaan polttoprosessia parantaa niin lyhyellä kuin pitkällä aikavälillä

Matti Kuparinen
Turvaväylät vanhojen automaatiokohteiden saneerauksessa

Automaation turvallisuus voidaan toteuttaa nykyisin myös turvaväylän avulla ja samalla saavuttaa merkittäviä kustannussäästöjä.

Martti Hakonen
Langattoman HART-protokollan perusteista

Prosessiautomaation langattomuus on suuren mielenkiinnon kohde. Esittelyssä Hart-protokollan
tiedonsiirtomenettely.

Pirjo Venäläinen
Tuunaamisen meininkiä

Kerrostalon viidennestä kerroksesta, Helsingin keskustasta, on yllättävän lyhyt matka
Kehä I:n ja Kehä III:n väliin – kun sitä näin vanhempana ajattelee. Nuorempana, Primulan,
Bio-Bion ja Stokkan kulmilla kavereita tavatessa, tuntui mahdottomalta muuttaa raitiovaunun ulottumattomiin, kun kaukaisinkin sukulainen asui Korsossa – maalla, junamatkan päässä.

Automaatioväen pikkujoulut
Automaatioväen pikkujoulut vietettiin taas kerran ja laulun sanojen mukaan: ’’Siellä kaikilla oli
niin mukavaa’’. Pikkujoulut pidettiin tällä kerralla maineikkaalla tavalla. Kerran vuodessa pidetään linnan juhlat, mutta tänä vuonna niitä olikin kahdet. Yhdet pidettiin tasavallan 90-vuotisjuhlan kunniaksi ja toiset automaatioväen kirjoittajille ja yhteistyökumppaneille.