Lehti 2-1989 (Interkama-messut)

Pääteemana Interkama-messut

 Pääkirjoitus
Lupauduin Osmo Härkösen pyynnöstä tämän tekstin kirjoittajaksi, mutta pyyntöön lupautuminen osoittautui helpommaksi kuin itse tekstin tuottaminen. Mieltäni vaivasi pitkään se, kenelle tämän tekstin osoitan ja mitä sanomaa minulta odotetaan.

Lukijoiden suhteen rajauksen teko oli helppoa. Sellaiset henkilöt, jotka eivät vielä ole Interkamaan osallistuneet tarvitsevat tietoja päätöksentekonsa perusteeksi. Juuri heille pyrin omalta osaltani taustatietojani antamaan.

Mitä sitten ovat taustatiedot, jotka on tiedettävä ennen matkaa? Näyttely on todella iso, joten on syytä varautua kävelemään. Päivittäinen kuuden tunnin kävely näyttelyalueella lienee aivan normaalia, eikä tällä tavalla vielä saa kuin kevyen yleiskuvan. Kovaan kävelyyn valmistautumisen ohella kannattaa pyrkiä etukäteen selvittämään käyntikohteet ja kulkureitit. On vielä eräs asia, joka vaatii etukäteisjärjestelyjä. Omakohtaiseen kokemukseeni perustuen haluan varoittaa, että kaikki saksalaiset ravintolat eivät hyväksy luottokortteja, joten varmuuden vuoksi on hyvä varata myös käteistä matkalle.

Itse näyttelyyn tutustuttaessa on syytä muistaa, että näyttely on mitä suurimmassa määrin markkinointitapahtuma. Tällöin tuodaan esille sekä sellaista ideaa, joka ei vielä teknologisen taustansa puolesta ole tuotteeksi asti kypsynyt, että sellaista, jonka teknologinen tausta on jo kauan ollut kypsä. Kannattaa olla tarkkana teknologia-ikkunoiden ja markkinaikkunoiden kanssa.

Se, mitä itse etsin tällaisesta näyttelystä olkoon käytännön esimerkkinä kuvaamassa niitä mahdollisuuksia, joita tällainen näyttely avaa. Ensimmäinen kierros antaa yleiskuvan tilanteesta. Mitä nyt halutaan markkinoida, tulee ilmi varsin nopeasti. Tarkemmin näyttelyyn paneutuen olen löytänyt useita uusia kontakteja ja tuotteita, joiden olemassaolosta en aikaisemmin ole mitään tiennyt. Etukäteen ei koskaan voi luvata mitään varmaa "saalista".

Joskus voi olla toimittajalle tärkeää havaita se, mitä tuotetta ei ole mukana ollenkaan. Vuonna 1983 osallistuin myös Interkamaan ja tutkin, miten PDP-11:n hidas poistuminen markkinoilta näkyy. Mitä uusia tuotteita ja mihin teknologiaan perustuen tulee prosessitietokoneiden tilalle? DEC oli selkeästi liputtautunut, että VAX/ VMSiä ei tulla suunnittelemaan reaaliaikamaailmaan. Samoin oli yhtä selvää, että PC-maailmasta ei hetkeen löydy apua. Listoilla oli lähes sata toimittajaa, jotka lupasivat jotakin, mutta näyttelyständeiltä ei löytynyt juuri mitään. Tehtaanlaajuisten järjestelmien tulon odotus lienee sokaissut. Samanaikaisesti oli tapahtumassa sekä unixin että työasemien esiinmarssi, mutta vasta ensimmäiset merkit niiden käytöstä prosessitietokoneiden korvaajina olivat aistittavissa. Tämä matka käytännössä naulasi meidän tuotekehityskonseptimme.

Siis lopuksi: "Et voi etukäteen tietää, mitä tulet Interkamasta löytämään, mutta etsitpä mitä tahansa, niin etsit sitä oikeasta paikasta".

Hyvää matkaa!

Taisto Huhtelin
SSS:n puheenjohtaja
Valmet Automation Oy
 
Armin Stader
INTERKAMA 89 Uusin automaatiotekniikka yksillä messuilla
Maailman messupaikoilla kysyntä ja tarjonta kohtaavat toisensa. Lyhyen ajan, mutta intensiivisesti. Kontakteja solmitaan, liikesuhteita hoidetaan ja laajennetaan. Niistä yhteensä 30 messutapahtumasta, jotka Düsseldorfin Messut on kehittänyt ja toteuttanut, 20 on tällä hetkellä oman alansa ehdottomia huipputapahtumia, jopa maailmanlaajuisia alansa ykkösiä. INTERKAMA-messut on eräs näistä. Sen vaikutus on heijastunut ensimmäisistä messuista saakka kaikkialle maailmaan ja tällä hetkellä INTERKAMA muodostaa mittaus- ja automaatiotekniikan tärkeimmät innovaatiomarkkinat.

Dosentti Esko Antola, Eurooppa-Instituutti, Turku
Eurooppa tulee myös Suomeen
Euroopan yhteisön EC:n integraatio on käynnistynyt alusta uudestaan 1980-luvun aikana. Jo 1950-luvulla liikkeelle lähtenyt yhdentyminen jäi 1970-luvulla öljykriisin jalkoihin ja jo saavutettu yhdentyminen kääntyi hajaannukseksi. Tällä vuosikymmenellä liikkeelle lähdettiin monella tapaa uudelta pohjalta. Yhdentymisellä on nyt myös selvästi poliittisia tavoitteita. Päämääränä on Euroopan poliittinen yhteisö, jolla olisi oma poliittinen päätöksentekokoneistonsa ja joka olisi myös kansainvälisen politiikan aktiivinen ja näkyvä tekijä.

Toimitusjohtaja Eero Halonen, Oy Beamex Ab
Mitä suomalaiselle instrumenttiviejälle tapahtuu tulevilla Euroopan markkinoilla?
Elämme mielenkiintoista aikaa. Maailmankaupan kortit jaetaan uudelleen. Koko Eurooppa kohisee maagisesta vuodesta 1992, jolloin EC:n sisämarkkinat toteutuvat. Mitä tästä seuraa meille automaatiotekniikan kanssa työskenteleville? Voittopuolisesti kai yhdentyvä Eurooppa on meillekin hyvä asia. Jollakin lailla Suomi tulee liittymään 18 maan eurooppalaiseen talousalueeseen. Instrumenttiteollisuutemme on joka tapauksessa varmistettava markkinansa tällä alueella. Eurooppa on hyvin tärkeä, mutta on muistettava, että myös muualla tapahtuu nyt nopeita muutoksia.

Pirjo Sparig, Neles-Jamesbury
Suomalaiseen tekniseen osaamiseen luotetaan – markkinoinnissa meillä on vielä paljon opittavaa
Prosessin säätö- ja sulkuventtiiliyksiköiden valmistukseen erikoistunut Neles alkoi harjoittaa vientiä pian perustamisensa jälkeen 1960-luvun alussa. Ensimmäinen tytäryhtiö perustettiin vuonna 1971 Ruotsiin. Nykyään yrityksellä on yhtiöitä kaiken kaikkiaan 20 maassa, joista valmistusta seitsemässä. Vuoden 1988syksylläNeles osti yhdysvaltalaisen Jamesbury Corp.:in. Tämän yritysoston jälkeen maailmanlaajuisessa markkinoinnissa käytetään nimeä NelesJamesbury. Neles-Jamesburyn liikevaihto tulee vuonna 1989 olemaan 1,2 miljardia markkaa ja yritys työllistää kaiken kaikkiaan 2400 henkeä, joista 730 Suomessa.

Timo Roune, Honeywell Oy
Yhdentyvän Euroopan haaste
[ei ingressiä]

Timo Kuusisto, Valmet Automation Oy
Kenttäväylä: digitaalinen mittaus- ja toimilaitteiden tiedonsiirtojärjestelmä
[ei ingressiä]