Lehti 2-1990 (Automaatiokoulutus)

Pääteemana automaatiokoulutus

 Automaatioalan koulutuksen kehittäminen ajankohtaista
Automaatioalan koulutus on Suomessa varsin laajaa ja voitaneen sanoa myös suhteellisen hyvin hoidettua; meillä on ammattikouluissa, teknillisissä kouluissa, teknisissä oppilaitoksissa sekä teknillisissä korkeakouluissa tai yliopistojen teknillisissä tiedekunnissa annettavaa instrumentoinnin, säätötekniikan, mittaustekniikan tai automaatiotekniikan yms nimellä olevia luokkia, opintosuuntia tai suuntautumisvaihtoehtoja, joissa annetaan tämän alan koulutusta. Varsi naista korkeakoulutustasoista automaatiotekniikan omaa koulutusohjelmaa, s.o. ohjelmaa, jolla on oma opiskelijoitten sisäänotto, ei toistaiseksi ole. Nopea tekninen kehitys ja kasvavat automaatiotarpeet ja – vaatimukset edellyttävät alan koulutuksen kehittämistä ja jatkuvaa panostusta siihen. Oman lisänsä koulutuskeskusteluun tuovat ammattikorkeakoulut, nopeasti kehittyvä kansainvälistyminen sekä alan lisääntyvä tutkijatarve.

Perinteisesti teknillisissä korkeakouluissa ja yliopistojen teknillisissä tiedekunnissa automaatiotekniikkaa on opetettu sähköteknillisissä osastoissa tai vastaavissa koulutusohjelmissa. Tämän rinnalle on erityisesti sovellutuksiin suuntautuvaa alan koulutusta kehitetty myös esimerkiksi prosessi- ja konetekniikan osastoilla.

Molemmat koulutusympäristöt ovat osoittautuneet hyviksi ja tarpeellisiksi; onkin nähtävissä soveltavan automaatiotekniikan yhä laajempi ja kiinteämpi integroituminen kaikkeen muuhun tekniikan opetukseen ja tutkimukseen. Toisaalta nousee myös paineita itse automaatiotekniikan (systeemitekniikan) perustutkimuksen ja tutkija koulutuksen tehostamiseen. Tähän asiaan kiinnitti huomiota mm. myös muutama vuosi sitten Suomen Akatemian pyynnöstä maamme automaation perustutkimuksen arvioinnin suorittanut asiantuntijatyöryhmä. Vireillä onkin ajatus systeemitekniikan instituutin perustamisesta maahamme. Alan tutkijankoulutuksen tehostamista suunnitellaan valtakunnallisen tutkijankoulutusohjelman puitteissa ja opiskelijamääriä ja opetusresursseja pyritään kaikkialla lisäämään samalla, kun etsitään uusia joustavampia opetusmuotoja ja järjestelyjä, joilla opiskeluajat lyhenisivät ja opiskelu muutenkin tehostuisi. Olisi myös harkittava johonkin korkeakouluun automaatio- tai systeemitekniikan oman koulutusohjelman perustamista, mikä olisi merkittävä alan profiilin nosto.

Koulutuksen lisäämisen ja tehostamisen rajoituksena tulee ennen pitkään olemaan pätevien ja alasta innostuneitten opettajien ja tutkijoitten puute; ongelma, joka on tuttu useimmilla uuden tekniikan aloilla. Tämän ongelman ratkaiseminen on perusedellytys maamme automaatioalan tutkimuksen ja koulutuksen pysymiselle alan eturivissä ja samalla se turvaisi merkittävältä osin myös teollisuutemme kilpailukyvyn yhdentyvässä ja kansainvälistyvässä Euroopassa.

Tämä Automaatioväylän numero esittelee maamme automaatioalan koulutusta ja koulutuksen kehittämistä eri tasoilla. Uskon, että koulutus kiinnostaa kaikkia lukijoitamme ja kentältä tulleet aloitteet ja muu palaute alan koulutukseen liittyen on aina tervetullutta. Tieto ja koulutus kunniaan.

Professori Paavo Uronen

Sakari Heikkilä, AEL, sähköosasto
Automaation täydennyskoulutus 90-luvun haasteiden edessä
[ei ingressiä]

Sakari Härkönen, Tampereen teknillinen oppilaitos
Automaatioalan koulutus teknillisissä oppilaitoksissa
Vuonna 1987 uudistui teknillisiä oppilaitoksia koskeva lainsäädäntö. Siinä yhteydessä siirtyivät historiaan käsitteet teknillinen opisto ja teknillinen koulu. Näitä uusi lainsäädäntö ei enää tunne. Tänä päivänä on vain teknillisiä oppilaitoksia, joissa annetaan insinöörikoulutusta ja teknikkokoulutusta. Teknikkokoulutus on määritelty opistotasoiseksi ja insinöörikoulutus edustaa ammatillista korkea-astetta

Professori Aarne Halme, TKK/automaatiotekniikan laboratorio
Automaatiotekniikan koulutus teknillisessä korkeakoulussa
[ei ingressiä]

Professori Antti J. Niemi, TKK/Säätötekniikan laboratorio
Automaatioalan opetus teknillisessä korkeakoulussa
Teollisuus, liikenne ja elinkeinoelämä automatisoituvat ja niiden tarpeet otetaan huomioon Teknillisen korkeakoulun opetuksessa. Enemmistö opiskelijoista suorittaa vuosittain automaatiotekniikan minimiannoksena säätötekniikan peruskurssin, jota lähes jokaisen insinöörin katsotaan tarvitsevan työssään.

Prof. Kauko Leiviskä, Oulun yliopisto
Automaatioalan koulutus Oulun yliopiston prosessitekniikan osastolla
[ei ingressiä]

Hannu Toivonen, Åbo Akademi, säätötekniikan laitos
Automaatioalan opetus Åbo Akademiassa
[ei ingressiä]

Josu Takala, Vaasan korkeakoulu
Tietotekniikan ja tuotantotalouden koulutusohjelmat Vaasan korkeakoulussa
[ei ingressiä)

Tarja Salento, Tampereen teknillinen korkeakoulu
Teekkariksi Tampereen teknilliseen korkeakouluun
Ammatin ja koulutusasteen valitseminen tuhansien mahdollisuuksien viidakosta on vaikea asia, jossa sattumallakin on oma osuutensa. Akateeminen loppututkinto voisi olla vaihtoehtosi. Esittelemme, mitä TTKK:lla ja erityisesti AUTOMAATIOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMALLA on sinulle tarjottavana.

Yliopettaja Taisto Välimaa, Jyväskylän teknillinen oppilaitos
Tuoko tulevaisuus uusia haasteita automaatioalan ammatilliseen koulutukseen?
Keskeiset uutuudet teknillisten oppilaitosten uusissa opetusohjelmissa ovat oppimääräryhmittely ja tavoitesuhteinen arvostelu. Insinööritöiden asema on vakiinnutettu ja uutuutena on tuotu myös teknikkokoulutukseen päättötyö, teknikkotyö. Automaatiotekniikassa siirrytään entistä enemmän järjestelmäkoulutukseen. Opetuskalustohankintojen rahoitus tulee olemaan lähivuosien ongelma. Aikuiskoulutus tulee laajenemaan myös automaatiotekniikassa. Koulutuksen kansainvälistyminen on alkamassa.

Martti Laisi
Mitä uutta tapahtuu ammatillisessa koulutuksessa?

[ei ingressiä]

Erikoistutkija Eero Silvennoinen, Teknologian kehittämiskeskus (TEKES)
Onko suomalainen automaatio-osaaminen kansainvälistä aatelia?
Erilaisissa automaatiosovelluksissa tarvittavaa perusosaamista luodaan peruskouluissa, lukioissa, opistoissa ja korkeakouluissa. Käytännön osaaminen hankitaan täydennyskoulutuksesta ja työelämästä. Käytännön osaamista lisätään myös tutkimus- ja tuotekehitysprojekteissa. Kansainvälisen kehityksen seuraaminen ja muualla saavutettujentulosten nopea ja tehokas hyödyntäminen onkin ensiarvoisentärkeää ottaen huomioon Suomen kansainvälisen mittapuun mukaan niukat tutkimus- ja tuotekehitysresurssit. Suomessahan syntyy vain n. 0,3 prosenttia maailmassa luodusta uudesta tiedosta.

Raimo Sillanpää ABB Strömberg Drives, Process Automation
Automaatiojärjestelmä-koulutus
Nykyaikainen automaatiojärjestelmä vaatii ihmisiltä oppimiskykyä ja selkeää kokonaisuuksien hallintaa, prosessin hallinta on enenevässä määrin hallinnollista johtamista. Vastapalveluksena saadaan tehokas palveluorganisaatio, joka oikein käytettynä on korvaamaton työkalu.