Lehti 2-1991 (Automaatio ja ympäristö)

Pääteemana automaatio ja ympäristö

Sehän tiedetään, että jankuttaminen ei auta, mutta vielä muutama sana alalle tulijoille
Toivomme, että nyt juuri tänäkin vuonna opiskelunsa aloittava henkilö huomaisi, että automaatioala on tulevaisuutta, ja jo nyt tänään tulee lähivuosien päätöksentekijöiden valita itselleen oma alansa harkiten. Teollisuuden automaatio ja siihen liittyvät toimintamuodot ovat kokonaisuudessaan erittäin mielenkiintoinen, nopeasti kehittyvä ja mukaansatempaava ammattiala. Sen eri toimintamuodot kuten prosessienohjaus, tuotantoautomaatio, koneistojen automaatio ja eritasoiset ns. tehtaan ylemmän tason automaatiojärjestelmät ovat tehdyt käyttäjäystävällisiksi ja kehittyneet maassamme tasolle, joka yltää jo maailman huippuluokkaan.

Joka vuosi hakeutuu korkeakouluihin, opistoihin, ym. oppilaitoksiin toinen toistaan pätevämpiä henkilöitä. Automaatioala ei tosin ole niitä helpoimpia opiskelijalle eikä myöhemminkään yrittäessään "pitää peukaloaan ajan valtimolla" työelämän vaatimusten kasvaessa. Toivottavaa kuitenkin olisi, että automaatioalan osaaminen ei taantuisi maassamme, vaan edelleen uudet ja taas uudet opiskelijasukupolvet hakeutuisivat tälle alalle. Käyttäjät, konsultit, kunnossapitohenkilöt, ym. tarvitsevat jatkuvasti uutta tietoa tuotteista, järjestelmistä ja sovellutusohjelmistojen kehittämisestä voidakseen varautua niiden tuloon markkinoille. Tätä tietoa voi parhaiten kerääntyä uusille alan taitajille.

Automaatioala jos mikä on kehityshakuisen henkilön omaa aluetta. Näissä hommissa ei ehdi sammaloitumaan.

Tiedämme, että nuori haluaa mielenkiintoista työtä, jossa voi päivän mittaan toteuttaa itseään ja olla työnantajalleen ja palkanmaksajalleen huippuhyödyllinen.

Nuorilla on valttikortit käsissään:
– He tietävät, mitä tahtovat.
– He tietävät myös, että heistä jo 90-luvun loppupuolella kilpaillaan rajusti.
– Mielenkiintoisin työympäristö vetää silloin pisimmän korren.
– Esimiehetkin ovat silloin jo valveutuneet entistä enemmän ymmärtämään nuorta osaajaa automaatioaloilla.

Keski-ikäinen tai vanhempi jo pitkän kokemuksen alalla hankkinut lukijamme: anna nuoremmallesi vinkki valita automaatioala omaksi tulevaisuudekseen! Et tarvitse ylettömän paljon perusteluja, kun jo huomaat, että automaatio, tietotekniikka, ohjelmistojen uudet kehitystrendit ym. ovat todellista tulevaisuutta osaajilleen.

Lehtemme lähinumeroiden teema-aiheet valitaan siten, että entistä enemmän keskitytään esittelemään niitä ennusteita, jotka tulevat toteutuessaan olemaan tulevaisuuden automaatioalan uusia haasteita. Artikkelit tulevat varmasti kiinnostamaan sekä kokeneita konkareita, että uusia automaatioalan henkilöitä.

Osmo Härkönen
Päätoimittaja
 
Markku Hietamäki
Päästöjen mittaus ilmansuojelussa
Ilman pilaantumisen ehkäisemiseksi säädellään päästöjä ilmaan. Ilmansuojelulain mukaan päästörajoista päättävät valtioneuvosto ja lääninhallitukset. Ilmaan meneviä päästöjä on kartoitettu ilmoitusmenettelyn yhteydessä. Päästöjen tarkkailu tapahtuu nykyään paljolti kertamittauksin ja prosessi- ja erotinlaitteiden seurannan avulla. Päästövaatimusten kiristyessä jatkuvatoimisten mittausten määrä kasvaa. Jatkuvatoimisten päästömittauksien tuottaman aineiston kokoaminen ja käsittely tulisi yhdistää osaksi tehtaan prosessinohjausta.

Hannu Luoto, Neste Oy
Petrokemian ympäristöpäästöjen mittauksista
Ympäristöpäästöjen tunnistaminen ja tiedostaminen on ensimmäinen askel niiden vähentämiseen. Petrokemian teollisuus on päästöjensä tunnistamisessa varsin ongelmallisessa tilanteessa verrattuna moneen muuhun teollisuusalaan. Peruspetrokemian teollisuus, jota NESTE Oy:n olefiini- ja aromaattituotanto edustavat, jatkojalostaa raakaöljyn komponenteista puhtaita kemikaaleja muun kemianteollisuuden käyttöön. Porvoossa sijaitsevilla laitoksilla tuotetaan vuosittain olefiinituotannossa 230 000 tonnia eteeniä, 110 000 tonnia propeenia, 20 000 tonnia 1. 3-butadienia ja vastaavasti aromattituotannossa 110 000 tonnia bentseeniä, 140 000 tonnia kumeenia sekä aromaattituotannon lopputuotteina 100 000 tonnia fenolia ja 62 000 tonnia asetoonia. Yhteistä tuotannoille on operoiminen jatkuvilla prosesseilla sekä laaja integraatio sekä keskenään, että yhdessä jalostamon ja muovitehtaiden kanssa. Tämä prosessin erikoispiirre on tehnyt syntyvien ympäristöpäästöjen mittaamisen erittäin vaikeaksi

Tuija Kinnunen-Härmälä
Tarkka säätö säästää energiaa, taajuusmuuttajat vesilaitosautomaation osana
Vaasan kaupungin vedenpuhdistuslaitos alkoi runsas vuosi sitten säätää pumppaamansa puhdasveden määrää taajuusmuuttajalla. Jatkuvan ja portaattoman säädön ansiosta verkoston painevaihtelut ovat nyt tasoittuneet ja laitoksella kulutetun energian määrä pienentynyt. Taajuusmuuttajasäätö soveltuu laitoksen automaatioon hyvin.

Matti Hahkala, Imatran Voima Oy
Voimalaitosten päästömittaukset – rahan tuhlaustako?
Päästömittausten tarve tulee jatkuvasti kasvamaan. Viranomaiset tulevat vaatimaan laitoksilta yhä enemmän tietoja päästöistä, mutta myös laitos itse tarvitsee entistä selkeämpää tietoa päästöihin vaikuttavista tekijöistä ja keinoja hyödyntää saatua tietoa prosessin ohjauksessa ja eri toimenpiteiden suunnittelussa. Päästömittalaitteet ovat kuitenkin hyvin monimutkaisia laitteita, jotka tarvitsevat jatkuvasti huoltoa ja kunnossapitoa toimiakseen kunnolla. Ilman säännöllistä huoltoa ja kalibrointia laitteisiin sijoitetut varat lentävät savujen mukana taivaan tuuliin. Tulevaisuudessa käyttäjä itse voi tuhlata suuria summia rahaa huonosti toimivilla laitteilla.

Timo Karjalainen
Kemira Oy:n Siilinjärven tehtaiden ja kaivoksen ympäristövaikutuksista ja niiden torjunnasta
Kemira Oy:n Siilinjärven tehtaat ja kaivos sijaitsevat noin 5 km päässä Siilinjärven asutustaajamasta pohjoiseen. Näin ollen asutus ei ole kovin lähituntumassa ja kun tuuletkin puhaltavat enimmäkseen etelän puolelta on sijainti taajamaan nähden edullinen. Kemiran omistama noin 3000 ha suuruinen maa-alue ulottuu tehtailta noin 10 km pohjoiseen, joten suuri osa ilmapäästöistä laskeutuu tehtaan omistamalle alueelle. Ympäröivä metsä on havupuuvaltaista ja näin ollen herkkää ilmapoisteille. Jätevesiä vastaanottava vesistö kuuluu Saimaan vesistön Kallaveden reittiin. Vaikka vastaanottava vesistö onkin suuri, sijaitsevat tehtaamme aivan latvavesillä, missä veden vaihtuminen on vähäistä ja vesistö näin ollen herkkä jätevesien vaikutuksille.

Olli Aumala, Tampereen teknillinen korkeakoulu
Automaatio on suomalaisten ominta osaamista
Automaatio on suomalaisten ominta osaamista, joka on tunnustettu myös kansainvälisesti. Tämä kirjoitus antaa yleiskuvan automaation kehityksestä lähiaikoina sekä joitakin vihjeitä automaation käyttömahdollisuuksista tuloksen tekijänä. Kehitys on pisimmällä teollisuusprosessien automaatiossa. Samantapaisia mahdollisuuksia on kuitenkin myös muilla soveltamisaloilla, esim. rakennustekniikassa.

Timo Talvinen, Valmet Automation Oy
Automaatioalan markkinanäkymät paperi- ja selluteollisuudessa
Turvaudun seuraavassa pitkälti Fadum Enterprises Inc:n vuonna 1989 tekemään koko maailman kattavaan markkinatutkimukseen. Tutkimus on erittäin ansiokas asiantuntijain tekemänä sekä teknisesti että taloudellisesti. Tekninen näkökulma on uusi ja se soveltuu erittäin hyvin prosessiautomaation tarkasteluun. Tutkimuksessa tarkastellaan paperi- ja selluteollisuuden informaatio- ja säätöjärjestelmiä maailmanlaajuisesti. Painopisteet ovat Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa, joista tiedot ovat tarkimmat muun maailman jäädessä vähemmälle.