Lehti 2-1993 (Automaatiopäivät 93)

Pääteemana automaatiopäivät 93

Mitä uutta automaatiossa
Joka kolmas vuosi järjestettävät Automaatiopäivät on hyvä tilaisuus tarkastella, mitä uutta automaatiossa on tapahtumassa ja kuinka hyvin alalla menee.Aikaisempi nopea laitetekninen kehitys on tasaantunut, eikä isoja teknisiä hyppäyksiä ole tehty verrattuna edellisiin vuosiin. Paljon uutta on kuitenkin tarjolla tämänkin vuoden Automaatiopäivillä.

Automaatiojärjestelmiin avoimuus on lisääntymässä. Laskentakapasiteettia alkaa olla entistä kehittyneempiä sovelluksia varten. Kenttäväylät tekevät tuloaan, vaikka mitään pikaista läpimurtoa ei ole näkyvissä. Entistä parempia ja edullisempia ratkaisuja mittausongelmiin on kehitetty.

Kehityksen painopiste on siirtynyt selkeästi sovellusten puolelle. Suunta on oikea, koska näin saadaan tehokkaat laitteet todella tehostamaan tuotantoa eikä vain kopioida vanhoja toimintoja uusiin laitteisiin. Tutkimus- ja kehityspanostusta tulisi entistä enemmän lisätä eri teollisuusalojen ja yritysten kohdennettuun sovelluskehitykseen Tässä on automaatioinsinööreille haasteellisia tehtäviä lähivuosina. Automaatiopäivien esitelmätarjonta antaa hyvän ja laajan kuvan, mitä uusia sovelluksia tänään ollaan kehittämässä korkeakouluissa, tutkimuslaitoksissa ja yrityksissä.

Automaation kehitys on viime vuosina ollut nopeinta suurteollisuudessa. Esimerkkejä näistä ovat voimalaitokset, paperi- ja sellutehtaat, metallurginen teollisuus ja kemian tuotantolaitokset. Suurteollisuudella on ollut resursseja soveltaa välittömästi uusimpia ratkaisuja. Tänään on selkeästi näkyvissä kehittyneen automaatiotekniikan laajentuminen perinteisen alueensa ulkopuolelle. Tällaisia uusia alueita ovat mm. kappaletavaratuotanto, robotiikka, rakennusautomaatio ja yleisesti pieni ja keskisuuri teollisuus. Tätä kautta automaation soveltajien määrä on kasvanut ja tulee edelleen kasvamaan. Tämä luo myös uusia työmahdollisuuksia automaatioinsinööreille. Nykyinen lama jarruttaa tosin toistaiseksi tämän alueen investointeja. Automaatiopäivien esitelmät ja näyttely kattavat entistä paremmin nämä uudet automaation sovelluskohteet

Automaatiopäivien näyttely kokoaa jälleen kaikki merkittävät laitevalmistajat, laite- ja sovellustoimittajat ja suunnittelijat esittelemään uusimpia tuotteitaan lähes entisessä laajuudessaan. Tosin automaatioyrityksetkin ovat joutuneet sopeutumaan supistuvaan kysyntään. Tämä on merkinnyt myös joidenkin yritysten poistumista markkinoilta. Erityisesti automaatioon vaikuttaa kotimainen investointilama, jota on helpottanut viennin voimakas kasvu. Automaatioala on kuitenkin kohtuullisen onnellisessa asemassa, koska teollisuuslaitokset trimmaavat jatkuvasti tuotantoaan kilpailukykyisemmäksi ja tähän vaikutetaan merkittävästi myös automaation keinoin

Suomi on tänään entistä kiinteämmin mukana Euroopan integraatiossa. Perinteisten markkinoiden lisäksi Suomi joutuu myymään tuotteensa uusille, voimakkaasti kasvaville alueille, erityisesti kaukaisille Aasian markkinoille. Teollisuuden tuotantomenetelmien muutokset siirtävät tuotantoa uusiin maihin, joissa tuotantokustannukset ovat alhaisemmat. Nämä muutokset aiheuttavat muutospaineita suomalaiselle automaatioteollisuudelle, niin kehittäjille ja valmistajille kuin myös soveltajille ja toteuttajille. Automaatiopäivien Huippuseminaarissa alan kotimaiset ja ulkomaiset huiput tarkastelevat näitä haasteita Suomen automaation kannalta.

Automaatiopäivät 93 kokoavat taas yhteen kaikki automaation parissa työskentelevät vaihtamaan tietoa viimeisimmästä tekniikasta ja sen soveltamisesta teollisuuden tarpeisiin. Automaatiopäivät luovat uskoa automaatioalan valoisaan tulevaisuuteen. Automaation merkitys teollisuuden kilpailukyvyn kohentajana tulee edelleen kasvamaan ja automaatio tarjoaa paljon ja mielenkiintoisia haasteita alan nykyisille ja tuleville ammattilaisille.

Markku Winter
Automaatiopäivät 93
Järjestelytoimikunta

Tältä perustalta on hyvä jatkaa
Automaatioväylä Oy:n ensimmäisenä toimintavuonna 1991 hallituksen puheenjohtajana toimi Kari Leinonen SMSY:stä. Edeltäjäni Tuula Ruokonen Automaatioseurasta kertoi Automaatioväylässä nro 1/ 93 lehdellemme jatkossa asetetuista taloudellisista ja toimituksellisista tavoitteista.

Tässä ensimmäisessä oman kauteni lehdessä palaan lyhyesti lehden alkuaikoihin ja samalla haluan kiittää lehden edellistä päätoimittajaa Osmo Härköstä hänen ansiokkaasta pioneerityöstään.

Osmon tullessa mukaan toimintaan vuonna 1987, silloisen Suomen Säätöteknillisen Seuran jäsenmoniste oli muuttumassa painotuotetta muistuttavaksi. – Artikkelit olivat kuitenkin paljolti englanninkielisiä ja täynnä matematiikkaa ja fysiikan kaavoja. Pyrin alusta lähtien muuttamaan lehteä automaatioalalla käytännön tehtävissä toimiville luettavammaksi ja heille tarpeellista tietoa antavaksi, kertoo Osmo. – Lehden tuli mielestäni ja tulisi jatkossakin olla aiempaa enemmän suoritustason ihmisten lehti, joka kertoo automaation nykytekniikasta helposti luettavasti, "ilman matemaattisia kaavoja".

– Sopivia kirjoituksia kentältä oli ja on varmasti edelleenkin tosi vaikeata hankkia. Innostusta ja lupauksia oli, mutta painoonmenon koittaessa päätoimittaja oli yleensä pulassa. Moni jätti juttunsa kirjoittamisen viime hetkeen tai ei ehtinyt tehdä sitä lainkaan. Kaikesta huolimatta kirjoitusten hankkiminen lehteemme oli haastavaa "uutisraivaajan" työtä. Kirjoittamisen kynnys on automaation soveltajilla monasti turhan korkea. "Ei tästä kannata kirjoittaa, kyllä tämä tiedetään, minulle vain naureskellaan". Näin ei varmastikaan käy, Osmo jatkaa.

Automaatioväylä Oy:n perustaminen vuoden 1990 lopulla ja aktiivinen molempia julkaisijajärjestöjä edustava toimitusneuvosto sysäsi lehden uuteen kehitykseen. Alettiin selkeästi puhua lehden taloudesta ja siihen olennaisesti liittyvästä ilmoitushankinnasta, lehden imagosta, sisällöstä ja lukijapalautteesta.

– Oikea suunta on kertoa kokonaan uusista teknologioista, kuten kenttäväylä, neuraaliverkot ja sumea säätö. Mutta tarvitaan myös sellaisia, professori Olli Aumalan vuodelta 1991 palkitun jutun tyyppisiä yhteenvetoja siitä, mitä Suomessa automaatioalalla on aikaansaatu, Osmo tähdentää.

Monia lukijoita kiinnostanee myös erilaisten prosessien kuvaukset, mihin ja miksi niissä tarvitaan automaatiota, mistä syystä samoissa prosesseissa hiemankin poikkeavat raaka-aineet muuttavat koko homman, miksi Enocell tekee sellunteossa tulosta eräkeitolla.

Yhdyn paljolti Osmon mielipiteisiin. Osmo lupasi osallistua jatkossakin lehtemme palstoilla automaatiota ja sen kehitystä koskevaan keskusteluun.

Tähän asti kehitetyltä pohjalta meidän kaikkien on hyvä jatkaa. Mutta muutkin mielipiteet minä, toimitusneuvosto ja toimitus otamme mielihyvin vastaan.

Alpo Hacklin
Automaatioväylä Oy:n hallituksen puheenjohtaja

Pentti Lautala, Tampereen teknillinen korkeakoulu, Säätötekniikan laitos
Automaatiopäivät 93 -kongressi
Automaatiopäivien kotimainen kongressi järjestetään nyt moduulirakenteisena, jossa esitelmät on ryhmitelty teollisuudenaloittain, jotta osallistujat voisivat tehostaa ajankäyttöään ja saada mahdollisimman suuren hyödyn kongressiohjelman tarjonnasta. Selkeä istuntojako toivottavasti tuo myös asiantuntevan ja kriittisen yleisön luentotilaisuuksiin, jolloin niiden anti entisestään paranee.

Pekka Heikkilä, Rakennus-Ekono Oy
Rakennusautomaatio auttaa vähentämään kiinteistön käyttöhallinnan kustannuksia
Rakennusautomaatio on tekniikan alana suhteellisen nuori ja perinteisille teollisuusautomaation soveltajille ja suunnittelijoille usein outo alue. Rakennusautomaatiojärjestelmät ja niiden soveltaminen kehittyivät voimakkaasti 80-luvulla, mitä vauhditti erityisesti vuosikymmenen loppupuolen rakentamisbuumi.

TkL Leena Yliniemi, Oulun yliopisto ja Iikka Porkka, Automaatiopäivät 93
Prosessiautomaation opetusta hypermedian keinoin
Miten eri teollisuudenalojen prosessiautomaatiota voi opiskella omatoimisesti? Mistä saa opettajille ja eri tasoisille opiskelijoille soveltuvaa alan jatkokoulutusmateriaalia? Vastaus löytyy hypermedian välineillä kansainvälisenä yhteistyönä toteutetusta COMETT II -projektista, joka on saanut myös EY-rahoitusta. Projektin tuloksena syntyy tekstiä, grafiikkaa, animaatiota ja videoita sisältävä tuote oppilaitoksille ja teollisuudelle.

TkT Heikki Sipilä, Outokumpu Instruments Oy:n teknologiajohtaja ja Iikka Porkka, Automaatiopäivät 93
Maan uumenista avaruuden sfääreihin
Röntgenfysiikkaan perustuvia Outokumpu Oy:n Mintec-ryhmän analysaattoreita käytetään mm. metallipitoisuuksien mittaamiseen rikastamolietteistä. Metallikappaleiden ilmaisu ja malminetsintä taas ovat esimerkkejä sähkömagnetismin sovelluksista. Kaivos- ja metallurgiateollisuuteen liittyvän röntgenfysiikan ja sähkömagnetismin tutkimuksen sivutuotteena on Mintecissä syntynyt kaupallisia sovelluksia mm. lentokenttien turvatarkastuksiin ja jopa avaruusprojekteihin. Yhtiön automaatioliiketoiminnan uusimmat uutiset liittyvät teknologian siirtoon ja Hornet-vastakauppoihin.

Tuomo Niemi, ABB Strömberg Drives Oy
TMP-laitoksen laadunohjaus
TMP-laitoksen tehostuneella ohjauksella pystytään pienentämään raaka-aineiden laadun vaihteluista ja jauhinterien kulumisesta aiheutuvien häiriöiden vaikutuksia ja tasaisemman ajon ansiosta lisäämään TMP-linjan tuotantokapasiteettia, pienentämään energiankulutusta ja takaamaan parempi ja tasaisempi tuotteen laatu. Tuotteen laadun tasoittuminen näkyy edelleen paperikoneella tasaisempana toimintana ja paperin laadun parantumisena.

Pentti Pataniitty, Tampereen Tuotantotekniikka Ky
Rakennusmateriaalien "kuuntelu" paljastaa säröjen syntymisen

Vuoden 1989 lopulla käynnistyi tutkimusprojekti AKUSTISEN EMISSION soveltamiseksi materiaalien jatkuvaan kunnonvalvontaan. Projektin tavoite oli kehittää laitteisto ja AE-mittaustekniikat, joilla voitaisiin seurata rakenteiden käyttäytymistä jatkuvan anturoinnin avulla reaaliajassa. Pääkohteeksi asetettiin säröjen ydintymisen ja etenemisen todentaminen.

Hannu Harju, Matti Maskuniitty ja Urho Pulkkinen, Valtion teknillinen tutkimuskeskus, Sähkö- ja automaatiotekniikan laboratorio
Turvallisuuteen liittyvän ohjelmoitavan automaation hyväksyttävyyden arviointi

Pääongelmat ohjelmoitavan tekniikan soveltamisessa turvallisuuskriittisiin toimintoihin näyttävät liittyvän ohjelmistojen luotettavuuden arvioinnin epävarmuuksiin. Ohjelmoitavaa automaatiota käsittelevissä standardeissa lähestymistapa on ohjelmistoprojektin aikana tapahtuvaa laadunvalvontaa tukeva. Usein kuitenkin joudutaan arvioimaan jälkikäteen jo valmista työvaihetta tai tuotetta, jolloin standardien mukaisen toteutuksen verifiointi on vaikeata. Järjestelmän arviointiin ja kelpoistamiseen tarvitaan kohteen kriittisyyden mukaan myös muita menetelmiä, joissa myös luotettavuustarkasteluilla on oma asemansa.

Janne Torsti, Valmet Automation Oy
Teknologisella avoimuudella integroituihin sovelluksiin
Prosessilaitosten joustavuusvaatimusten kasvaessa täytyy myös tiedon siirtyä nopeasti sinne, missä sitä tarvitaan. Myynnillä ja tuotannolla on oltava nopea pääsy toistensa tietoihin, mikä edellyttää automaatiojärjestelmien integroimista tehtaan muihin tietojärjestelmiin. Jotta integroiminen on mahdollista, järjestelmiltä ja käytössä olevilta sovelluksilta edellytetään entistä suurempaa teknologista avoimuutta.

Antti J. Niemi, Teknillinen korkeakoulu, Säätötekniikan laboratorio
Paperikoneen säätö vesirajan nojalla
Massarainan mittaaminen ja säätö paperikoneen märässä päässä on tähän asti odottanut tyydyttävää ratkaisua. Artikkeli esittää uuden menetelmän, joka perustuu viiralla esiintyvän vesirajan instrumentaaliseen havaintaan.