Lehti 2-1994 (Sellu- ja paperiteollisuuden automaatio)

Pääteemana sellu- ja paperiteollisuuden automaatio

Kukaan ei ole meitä parempi
Olen varma, että näin ajattelee moni muukin ohellani. Miksi siihen eivät usko maamme suurimpien robottien omistajat, maamme metsäteollisuuden johto?

Suomalaiset hallitsevat metsäteollisuuden prosessiosaamisen taimien istutuksesta rullavaraston trukkipäätteisiin ja kaiken siltä väliltä. Kustannustehokkuutemme on jokaisessa paperilajissa paras tai toiseksi paras. Suomalaisilla yrityksillä on maailmanlaajuisesti suurin markkinaosuus paperi- ja selluteollisuuden hajautettujen automaatiojärjestelmien toimittajana.

Laadunhallinnan, suunnittelun ja kunnossapidon järjestelmiä kehittävien pienyritystemme saavutukset ovat kysyttyjä. ABB:n, Honeywellin, Measurexin menestyksellisessä toiminnassa on mukana suomalaista osaamista ja kehitystyötä.

Radikaalina pidetyn ympäristöjärjestön Greenpeacen metsäkampanja on meillä koettu uhkana eikä mahdollisuutena, mitä se Suomen metsäteollisuuteen uskovan järjestön itsensäkin mukaan on.

Kampanjan tavoitteena on maapallon metsien biologisen monimuotoisuuden palauttaminen ja ylläpitäminen, kestävän kehityksen ja jatkuvan kasvun välisten ristiriitojen sovittaminen.

Metsäteollisuutemme johtavien edustajien reagointi Greenpeace/Spiegel-keskusteluun kertoi jostakin muusta kuin markkinoiden ja markkinoinnin tuntemisesta. Ei lainkaan asiakkaan osaan asettumista ja asiakkaan ymmärtämistä, jonka pohjalta hahmottuisi oma strategia ja toimintatapa.

Kierrätys ja ekologia ovat selkeä poliittinen ja markkinavoima. Niiden takana on kiistatta järkeä, jonka hyödyntämisestä suomalaisella osaamisella voitaisiin tehdä kilpailuvaltti.

Luonnonsuojelijatkin tietävät, ettei jäte ole aina paras raaka-aine paperinvalmistuksessa. On olemassa raja, missä kierrätyskuidun paperin valmistukseen käyttämisen saaminen "ympäristöystävälliseksi" edellyttää enemmän uskoa jatkuvaan kasvuun kuin metsien hakkuu.

Suomalaiset ovat kärjessä myös siistausprosesseissa ja kierrätystasapainon kehittämisessä. Tästä metsäteollisuutemme tulisi kertoa maailmalla.

Unohtaa ei tietenkään saa, että metsää hyödyntävät myös turismi, sahat, huonekaluteollisuus, taidekäsityö, elintarviketeollisuus jne. Niissäkään ei haittaa "biologisen monimuotoisuuden palauttaminen ja säilyttäminen". Myös näillä alueilla kestävä kehitys tarvitsee mittaustekniikkaa ja automaatiota.

Elämä ei ole ongelma, joka pitäisi ratkaista, vaan todellisuus joka on koettava.

Päätoimittaja Ari Kukkonen

Automaatio 95 vastaa ajan haasteisiin
Automaatio 95 -tapahtuma järjestetään 3.-5.5.1995 Helsingin Messukeskuksessa. Se on jakautunut perinteisiin Automaatiopäiviin, kongressiin ja näyttelyyn sekä Robotiikkapäiviin.

Automaatiopäivien aikaistaminen jo ensi vuoteen ja rytmin muuttaminen kahden vuoden välein toteutettavaksi alan ihmisten kohtaamisfoorumiksi noudattaa pitkälti sitä tarvetta, joka ilmeni viimeisten Automaatiopäivien kävijä- ja näytteilleasettajatutkimuksessa.

Tapahtuman laajentaminen kattamaan entistä useampia automaation osa-alueita, perinteisen prosessiautomaation lisäksi, puolestaan noudattaa sitä tahtoa, joka ilmeni Automaatioseuran nimen ja sääntöjen muutoksen yhteydessä 1990. Robotiikkayhdistyksen mukanaolo ja järjestelytoimikunnan koostumus automaation eri alueiden henkilöistä konkretisoivat tämän pyrkimyksen houkuttelemalla mukaan uusia yrityksiä ja ihmisiä.

Taloudellisesti kireät ajat ovat panneet näytteilleasettajat miettimään markkinointipanostuksensa entistä tarkemmin. Messujärjestäjien vähäinen kilpailu alueellisesti on nostanut palvelujen hinnan joissain tapauksissa yli kipukynnyksen. Automaatiopäivät on ollut kalliin näyttelyn maineessa, mutta ensi vuodeksi neliövuokraa on saatu puristetuksi lähes kolmannes alaspäin kilpailuttamalla messujärjestäjiä.

Suunnittelutoimistojen ja pienten laitetoimittajien kynnystä messuille osallistumiseen pyritään madaltamaan. Keinoina voivat olla vaikka valmiiksi rakennetut osastot, joille näytteilleasettajat tuovat esittelymateriaalinsa pienin resurssein. Erityisesti suunnittelutoimistojen on hyvä huomata, että suurin osa heidän potentiaalisista asiakkaistaan on mahdollista tavata Automaatio 95 tapahtumassa. Esittelemällä omaa osaamistaan ja referenssejään messuilla voi vauhdittaa liiketoimintaansa merkittävästi tulevaisuudessa.

Automaatiopäivät uudistuu ja samalla sen merkitys tärkeimpänä alan tapahtumana Suomessa korostuu entisestään. Toivotan kaikki entiset ja mahdollisimman monet uudet kävijät, näytteilleasettajat ja kongressivieraat tervetulleeksi ensi vuonna Automaatio 95:een Helsingin Messukeskukseen.

Hans Martens
Automaatio 95 johtoryhmän puheenjohtaja
 
TkT Olli Ventä, Dl Paavo Viitamäki, TkL Heikki Välisuo, VTT Automaatio
Tietojärjestelmätuettu lajinvaihto paperi- ja kartonkikoneilla
Paperiteollisuuden nykyiset automaatioratkaisut perustuvat yleisesti periaatteisiin, jotka soveltuvat parhaiten jatkuvuustilan ylläpitämiseen. Näitä ratkaisuja joudutaan käyttämään mm. Iajinvaihtojen toteuttamiseen ja hallitsemiseen, johon ne eivät luontaisesti sovi kovin hyvin. Tässä artikkelissa tarkastellaan tuotannon suunnittelun ja perussäätöjen ja automatiikan välistä aluetta. Tietotekniikan soveltamista prosessilaitoskokonaisuuden hallintaa käsitellään Iyhyesti. Esityksen pääpaino on paperi- ja kartonkikoneen ohjaamisessa lajinvaihdon aikana.

Ilkka Rautiainen, Honeywell Pulp, Paper & Energy Automation Center
Miksi paperitehtaan tuottavuuden tosiaikainen hallinta on vaikeaa?
Paperitehtaan – ja kaikkien tehtaiden – tuottavuuden luotettava mittaaminen ja hallinta on ollut ideatasolla esillä vähintään niin kauan kuin koneellista tietojenkäsittelyä on harrastettu. Sitä ei kuitenkaan ole juuri toteutettu. Automaatio- ja tietojärjestelmien tekninen yhdentyminen ns. avoimen tekniikan suuntaan antaa taas uusia mahdollisuuksia, mutta riittääkö se?

Eero Hyytinen, Outokumpu Polarit Oy
Prosessinohjaus laaduntekijänä
Prosessinohjauksen ja automaatiojärjestelmien merkitys laatuajattelussa on ehkä kuitenkin uusi asia. Perinteisesti saavutukseksi on katsottu jo pelkän prosessin ohjaaminen, mutta nykyaikaiset prosessinohjausjärjestelmät oikein toteutettuna antavat mahdollisuuden tuotteen laadun parantamiseen jo prosessin alkuvaiheessa.

Hannu Lehtinen, VTT Automaatio
Automaatioväylä Tokiossa robottikonferensseissa. Robotteja myös tehtaiden ulkopuolelle
"All the fun is outdoors" sanoi J.F. Engelberger luonnehtiessaan USA:n nykyistä robottikehitystä. Kansainvälisen tutkimuksen ja pienten robottifirmojen mielenkiinto kohdistuu nyt ulkona toimiviin työkonesovelluksiin. Muita nousevia kehityskohteita ovat pikkurobotit planeettatutkimuksessa sekä keinotodellisuus ja teleoperointi robottien ohjauksessa. Lonkkanivelen korvaamisessa viidennellä nivelellä lisätty SCARA tekee jo lääkäriä tarkempaa työtä; potilaat paranevat nopeammin.

Kari Kadenius, Landis & Gyr Suomi Oy
Hakkeen kosteusmittaus kuljettimilta
Prosessiteollisuudessa ei useinkaan riitä lopputuotteen laatuun vaikuttavien tekijöiden jälkikäteen tapahtuva valvonta. Kun laatutekijät otetaan mukaan jatkuvaan säätöön, niiden mittaamisen tarkkuuteen, pitkäaikaiseen pysyvyyteen ja käytettävyyteen kohdistuu uudenlaisia vaatimuksia.