Lehti 2-1997 (Kaukovalvonta, diagnostiikka ja tietoverkkojen valvonta)

Pääteemana kaukovalvonta, diagnostiikka ja tietoverkkojen hyödyntäminen

Automaatioväyläkin on tuote
Ari Kukkonen Päätoimittaja

Ammattilehti on tuote, jolla on kuluttajansa, markkinarakonsa, elinkaarensa ja profiilinsa. Tavoitteena on, että lehti vastaa lukijoidensa odotuksiin ja täyttää julkaisijan sille asettamat viestinnälliset ja taloudelliset tehtävät.

Suomessa ilmestyy noin 200 ammatti- ja järjestölehteä. Ne saavat tutkimuksissa erittäin korkeita lukemisprosentteja. Merkittävimpinä selittäjinä ovat niiden lukemismotiivit. Oletpa tutkija, suunnittelija, prosessinhoitaja, kunnossapitäjä, myyntihenkilö tai yrittäjä, oma lehti on osa ammattia ja ammattitaidon ylläpitämistä.

Automaatioväylä sohvapöydällä auttaa kavereita ymmärtämään, että he ovat tekevän, fiksun ihmisen kodissa*

Lehdentekemisessä liiketoiminnan ydin on, että ihmiset ovat lehdestä kiinnostuneita. Vain kiinnostavia lehtiä tilataan. Kun tilaajia ja siis lukijoita on tarpeeksi paljon, kiinnostuvat mainostajat lehdestä. He arvioivat lehteä mainosvälineenä sillä, miten tehokkaasti ja millä hinnalla he tavoittavat viestillään tärkeät asiakkaat.

Automaatioväylä on tyypillinen, tarkasti kohderyhmäänsä keskittyvä ammattilehti. Teemme lehteä kaikille niille, jotka muodossa tai toisessa toimivat automaatioalan piirissä.

Pienelle ammattilehdelle on tärkeää, että se on oman toimialansa sisällä mahdollisimman tunnettu.

Julkaisulain mukaan vastaan päätoimittajana kaikesta mitä lehdessä on. Siitäkin, että lehti on kiinnostava. Tässä minä ja toimitusneuvosto luotamme paljon julkaisijamme takana olevien Suomen Automaatioseuran ja Suomen Mittaus- ja Säätöteknillisen yhdistyksen järjestötoimintaan ja jäseniin. Levittäkää ja kertokaa lehdestämme, antakaa palautetta. Jokainen yhteydenotto, jokainen mielipidekirjoitus on tärkeä.

Lehtemme myyminen mahdollisille tilaajille ja ilmoittajille on merkittävästi helpompaa, kun nämä jo tuntevat tuotteen. Yksi tavoitteistamme onkin näkyä niin, että lukijat aloittavat keskustelunsa sanoilla "Hei, luitko Väylästä jutun" Haluamme olla oman alamme merkkituote, emme mikä tahansa nyytinen.

Mainonnassa ammattilaisille on puhuttava kohderyhmän kieltä. Vaikka lähtökohtana olisi perusolettamus, että insinöörikin on ihminen. Ammattilehtimainonnan tekijät pääsevät harvoin kehumaan plakaateilla. Osaavimmat heistä palkitaan paljon tuntuvammin: asiakasyrityksen menestyksellä.

On miellyttävää tehdä lehteä, jota arvostetaan ja luetaan, johon mainostajat haluavat ilmoituksiaan, joka vie alaansa eteenpäin.

Kiitos lukijoillemme.

* Kannessakaan ei enää ole syystä tai toisesta ei-toivottua ilmoitusta.

Ennakkokatsaus Automaatiopäivien 97 seminaariohjelmaan
Kari Koskinen Automaatiopäivät 97 Seminaaritoimikunnan puheenjohtaja

Automaatiopäivät 97 järjestetään Helsingin Messukeskuksessa 23.-25.9.1997. Automaatiopäivien 97 seminaariin saatiin kaikkiaan hieman toistasataa esitelmäehdotusta. Ohjelmaa ollaan parhaillaan muodostamassa näiden pohjalta.

Seminaariin tulevien rinnakkaisten esitelmäistuntojen lukumäärä on rajoitettu kahteen, millä pyritään tiiviiseen kokonaisuuteen, jota osallistujat voivat tehokkaasti seurata. Perinteistä esitelmäistuntoa täydentävänä uutena muotona järjestetään lisäksi poster-tyyppinen tilaisuus kahtena päivänä. Poster-tilaisuudessa kullekin esittäjälle on varattu näyttelytila, jossa hän voi esitellä tutkimusaiheittaan sopivan teksti- ja kuvamateriaalin avulla sekä halutessaan myös PC-pohjaisella demonstraatiolla.

Molemmilla muodoilla, esitelmäistunnolla ja poster-esittelyllä, on omat vahvat puolensa ja ne täydentävät toisiaan sopivasti. Poster-esittely sopii hyvin aiheille, jotka ovat teoreettisia tai menetelmäpainotteisia tai fokusoituneet syvällisesti jollekin erityisalueelle. Seminaariin osallistujat voivat valita poster-puolelta heitä erityisesti kiinnostavat aiheet ja käydä keskustelemassa yksityiskohtaisemmin niiden esittäjien kanssa. Poster-esittely on osaltaan tarkoitettu myös korvaamaan aikaisemmilla Automaatiopäivillä järjestetty tutkijafoorumi.

Esitelmäistuntoihin pyritään valitsemaan aiheita, jotka kiinnostavat laajempaa kuulijakuntaa, esittelevät uusia trendejä ja tulevaisuuden mahdollisuuksia ja visioita.

Esitelmäpuolelle on tulossa istuntoja perinteisesti esillä olleista ja jatkuvasti tärkeistä sovellusalueista kuten metsäteollisuuden automaatiosta, voimalaitosautomaatiosta, kemiallisten prosessien automaatiosta ja kappaletavarateollisuuden automaatiosta, joissa esitellään kunkin alueen uusinta kehitystä, teknologiaa ja sen sovelluksia. Konenäkötekniikasta ja mittaustekniikasta on tulossa omat esitelmäistuntonsa. Konenäköön ja mittaustekniikkaan liittyvät myös kutsutut esitelmät TEKES:in konenäköohjelman evaluoinnin ja konenäköön liittyvän uuden liiketoiminnan kehittämisen näkökulmasta sekä kesäkuussa Suomessa järjestettävän mittaustekniikan suurtapahtuman, IMEKO:n maailmankongressin, visioiden näkökulmasta.

Uusiin kehitystrendeihin liittyen on tulossa esitelmäistunnot energian hallinnasta, jolle vapautuva sähkökauppa avaa uusia mahdollisuuksia sekä internet-teknologian ja kehittyvän tietoliikenteen avaamista mahdollisuuksista organisaatioiden sisäisen ja organisaatioiden välisen toiminnan kehittämisessä sekä etukäteen ja -toimintojen tarjoamisessa.

Osittain kutsupohjaisesti järjestetään istunnot, joissa aiheina ovat kansainvälinen projektiyhteistyö, automaation merkitys vientiteollisuudelle, teknologian siirto ja automaatioteknologian tulevaisuuden visiot.

Automaatiopäiville 97 on luvassa hyvin mielenkiintoinen ja ajankohtainen seminaariohjelma, johon kannattaa osallistua.

Seminaaritoimikunnan puolesta haluan kiittää kaikkia, jotka ovat lähettäneet esitelmäehdotuksen Automaatiopäiville 97 ja mahdollistaneet mielenkiintoisen ohjelmakokonaisuuden muodostamisen.

Jaana Peltomäki ja Ali Taimi, Helsingin Energia
Helsingin laaja kaukolämpöverkko hallitaan kaukokäyttöllä
Kaukolämmöllä on Helsingissä noin 10 300 asiakasta. Näin laajan järjestelmän hallinta on vaativa tehtävä, joka Helsingin Energiassa on ratkaistu toimivan kaukokäytön avulla.

Mika Vanne, Valmet Automation Oy
Automaation intranet tuo toimintokuvaukset valvomoon ja kentälle
Kaukaan uudella sellutehtaalla operaattori voi tutkia moottorin toimintokuvausta WWW-seittiselainta käyttäen. Prosessiohjausnäytön moottorisymbolista on suora linkki kuvaukseen, joten dokumentti löytyy aina. Enson Oulun paperitehtaalla kunnossapitäjä on käyttänyt kaikkia automaatiojärjestelmän näyttöjä samalla kosketusetäisyydellä prosessista langattoman ylläpitopäätteensä kanssa

Jouni Ollila ja Pekka Salpakari, Honeywell Oy
Siinä näkijä, missä tekijä
Vaikka automaatiojärjestelmät ovat laajoja ja monimutkaisia, niiden kunnossapito ei välttämättä ole yksittäislaitteiden kunnossapitoa vaikeampaa. Tärkein kunnossapitäjän apuvälinen on järjestelmän oma sisäinen toimintakunnon valvonta.

Seppo Salminen, Siemens Osakeyhtiö
Uudet mahdollisuudet voimalaitosautomaation diagnoosissa
Voimalaitosautomaatio on kehittynyt nopeasti entistä tehokkaammaksi ja käyttäjäystävällisemmäksi. Avoimuus, komponenttitekniikan kehittyminen ja uusien väylätekniikoiden hyödyntäminen tuovat uusia sovellusmahdollisuuksia voimalaitosautomaatioon.

Jukka Arte, Landis & Staefa Suomi Oy
Sähkömarkkinan hallinta lisää automaatiota sähköyrityksissä
Sähkömarkkinoiden vapautuminen on muuttanut oleellisesti sähköenergian mittaustoimintoja sähköyhteisöissä. Samanaikaisesti ovat sähkömittarit kehittyneet ja staattisten mittarien käyttö syrjäyttänyt entiset induktiomittarit. Sähköyhtiöt automatisoivat mittausten lukua ja mittaustietojen hallintaa vastatakseen uusiin haasteisiin.

Jouko Jokinen, Neles- Jamesbury Oy
Mikroprosessoripohjainen venttiiliohjain prosessien kokonaislaadun parantamiseen
Venttiilin asennosta, sylinteripaineista ja todellisista suoritusarvoista saatavilla tiedoilla saavutetaan säätöventtiilin nopea ja tarkka asennoituminen. Matemaattisen simulointimallin pohjalta kehitetty säätöalgoritmi parantaa prosessien hallittavuutta.
 
Lassi Santala ja Mika Pöyry
Säätöpiirin viritys identifiointimallin avulla
Matemaattinen malli antaa tietoa prosessin käyttäytymisestä, joten malli on tarpeellinen, kun tarkastellaan kriittisiä prosesseja tai viritetään hankalia säätöpiirejä. Usein mallit toimivat myös uusien prosessien suunnittelun pohjana ja ovat hyödyllisiä tilanteissa, joista ei ole aiempaa kokemusta. Tällöin prosessista on tehtävä malli, joka kuvaa ko. prosessin fysikaalisia ominaisuuksia

Heikki Aalto, Tehdasmallit Oy, Timo Lahti ja Ahti Rossi
Tuotannonohjausjärjestelmän suunnittelu simuloimalla
Maaliskuussa 1997 julkistettava suunnittelujärjestelmä mahdollistaa uuden tuotannonohjausjärjestelmän suunnittelun ja testauksen simulointimallilla. Se mikä on ollut mahdollista prosessiteollisuudessa jo yli kymmenen vuotta on nyt mahdollista myös kappaletavarateollisuudessa