Lehti 2-1999 (Suunnittelu, alihankinta ja urakointi automaatiossa)

Pääteemana suunnittelu, alihankinta ja urakointi automaatiossa

Alihankintaa ja urakointia sakon uhalla
Verkottuminen on päivän mantra. Vuosikymmenen alun musertavat hetket alihankintasopimusten katkeillessa yksi toisensa perään ovat kuitenkin toimittajien muistiin kestävällä tavalla tallentuneet.

Tänään tilanne on jälleen toisenlainen. Vuosikymmenen loppupuolella yhteistyökumppanuuksia on rakennettu uudestaan. Toivottavasti opittiin kestävällä tasolla se, ettei kaveria kannata jättää – ainakaan toista kertaa. Alihankinnan tai jollakin muulla nimikkeellä tapahtuva päähankkijan, päämiehen tai päätoimittajan toimituksen osuus on merkittävä, suorastaan ällistyttävä. Osuudet tulevat kasvamaan.

Olipa kysymys sunnnittelijasta, järjestelmätoimittajasta, laitetoimittajasta, kotelovalmistajasta tai asennusurakoitsijasta, kaikkien on pystyttävä toimittamaan osuutensa lopputilaajan laatuvaatimukset ja aikataulu täyttäen.

Käytettävästä ajasta on tullut entistä merkittävämpi korvautumaton luonnonvara. Suorastaan niukkuustekijä, sillä aikataulut tehdään mahdollisimman kireiksi. Investointien tuottovaatimukset tietenkin ovat ymmärrettäviä.

Toimitusten pilkkoutuminen eri toimittajille asettaa uusia laatuvaatimuksia tietojenvaihdolle eri toimittajien välillä. Aikataululaadinnan realistisuus asettuu aivan uuteen valoon kun toisen toimittajan toimitus on kiinni toisen osuudesta. Realistisen aikataulun laatiminen on vaativaa projektiosaamista. Aikataulu normaalisti joudutaan laatimaan kovin puutteellisin tiedoin, liian aikaisin ja liian hätäisesti.

Vuosikymmenet on hoettu hyvän esi- ja perussuunnittelun merkityksestä. Merkitys lisääntyy mutta osaaminen vähenee, ainakaan siihen ei olla valmiita panostamaan eikä siitä maksamaan. Pahinta aikatauluissa on sakolliset luovutuspäivämäärät sellaiseen aikaan, ettei suunnittelu ole voinut tehdä moista riippumattomista syistä riittävän valmista. Luovuttaa pitää ja luovutetaan. Vältytään sakoilta ja saadaan maksuposti liikkeelle. Seuruavaksi kaikille aiheutetaan kustannsia korjailemalla kaikkea kaiken aikaa.

Automaatio- ja sähkösuunnittelussa, edelleenkin varsin vaatimattomasti automatisoidussa suunnittelusektorissa on suunnittelija varsin pitkälle kahlittu tietotekniikan ympäristöön. Tarkoitus tietenkin on, että tietotekniikka ihmistä auttaisi. Tilanne nyt kuitenkin sellainen, että suunnittelija liian paljon joutuu keskittymään siihen, miten milläkin järjestelmällä ja missä ympäristössä saa aikaan oikeanlaisia dokumentteja. Suunnittelijakin on ihminen, nyt hänestä on tulossa koneen jatke, tätä on yleensä pidetty kielteisenä ilmiönä silloin kun automatisointi tehdään väärällä tavalla.

Nämä tietotekniikkavaikeudet johtuvat ensisijaisesti näennäisestä kehityksestä ohjelmistoissa. Uusia ohjelmia tai ainakin uusia versioita tulee markkinoille ja otetaan käyttöön kutakuinkin estottomasti. Sitä paitsi kaikki enemmän tai vähemmän keskeneräisinä.

Automaatiokentässä menettelytapojen standardoinnissa on edelleen tavattoman paljon tekemistä. Jos säästöjä haetaan, tiedän mistä niitä löytyy. Kannattaa ottaa käyttöön vakioratkaisuja silloin kun ne sopivat.

Kysynkin lopuksi: Pitääkö jokaisessa tehtaassa esimerkiksi instrumentointipiirikaavion kenttäosuus olla erilainen?

Martti Laisi
Kotka Automation Oy

Teemu Tommila, VTT Automaatio
Suunnittelu ja uudet automaatioteknologiat
Tekniikka muuttuu nopeasti, termit ja lyhenteet vaihtuvat. Mutta niin muuttuvat tuotteet, prosessit, liiketoiminta ja jopa ihmiset. Automaation poikkitieteellinen rooli kuitenkin pysyy ja vahvistuu. Muutos on haaste automaatioalalle. Järjestelmien tulevaisuuden ohella olisikin mietittävä, millaisia ovat 2000-luvun automaatiosuunnittelijat ja heidän työvälineensä.

Mika Vanne, Valmet Automation
Jatkuva suunnitteluyhteys toimittajan ja asiakastehtaan välillä
ALMA (Automation Lifecycle Management) on tehtaan automaation koko elinkaaren kattava suunnittelu- ja informaatiojärjestelmä. Internet- ja intranet-verkoissa ALMA luo jatkuvan yhteyden automaatiojärjestelmän suunnittelijan ja asiakastehtaan välille.

Kari Kotirinta, Fortum Engineering Oy
Elektronisella dokumenttien halinnalla tehokkuutta automaatioprojektiin ja laitoksen käyttään
Uudet dokumenttien hallintajärjestelmät sisältävät hyvin monipuoliset ominaisuudet kaikkien dokumenttien hallintaan ja käyttöön niiden koko elinkaaren ajalle. Käyttäjä saa nopeasti voimassaolevat versiot päätteelleen ja tarvittaessa myös paperille. Kehittyneemmät järjestelmät mahdollistavat Internet-käytön tietoturvallisuuden silti vaarantumatta. Kustannusten säästö ja toiminnan tehostuminen ovat suuria. Elektronisia dokumenttien hallintajärjestelmiä otetaankin käyttöön yhä useammin myös laitos- ja automaatiohankkeissa.

Jyrki Metsola ja Juha Nygren, KymData Oy
Automaation tietokantojen ja CADin yhdistäminen
Teollisuusautomaation suunnittelussa käytetyt ohjelmistot ovat perinteisesti jakautuneet tietokantapohjaisiin ohjelmiin ja piirustusten tuottamiseen käytettyihin CAD-ohjelmiin. Yhteydet näiden välillä ovat olleet löyhiä ja niitä on yleensä tehty yrityskohtaisesti omiin tarpeisiin. AutomaatioCADS InstuBase-sovellus yhdistää tietokannat ja CADin toimivaksi kokonaisuudeksi.

Jari Viertävä, PSK Standardisointi
Sapelilla tiedonsiirron ongelmilta päät poikki

Teollisuuslaitoksen investoinnissa ja käytössä siirrytään tiedon sähköiseen käsittelyyn. Etuina syntyy virheetön tiedonsiirto useissa rajapinnoissa tiedon erilaista käyttötarkoitusta varten. Tiedonsiirto on nopea ja kaikki tieto on heti käytettävissä kaikilla sitä tarvitsevilla osapuolilla. Sähköistä tietoa voidaan lisäksi muokata, kehittää ja hyödyntää eri käyttövaiheissa ennalta sovitun siirtoformaatin pysyessä kaikilla käyttäjillä samana.

M/S Silja Serenade
Turbiinisäätöseminaari täytti odotukset
Suomen Automaatioseuran Voimalaitosautomaatiojaosto järjesti 29.-31.10.1998 Turbiinisäätöseminaarin M/S Silja Serenadella. Luento-ohjelma koostui alan huippuasiantuntijoiden esityksistä. 'Loppuunmyydyn' seminaarin osanottajat pääsivät Tukholmassa vaihtamaan ajatuksia myös ruotsalaisen Instrumenttekniska Föreningenin jäsenten kanssa.

Luentoaineisto kootaan todennäköisesti myös kirjan muotoon, sillä SAS:n Voimalaitosjaoksen tavoitteena on lisätä alan henkilöstön tietämystä turbiinien toiminnan optimoinnista ja koko voimalaitoksen tehokkaasta sekä turvallisesta käytöstä.