Lehti 2-2000 (Energia ja automaatio)

Pääteemana energia ja automaatio

Maailma muuttuu, kehitytään mukana

Hyvää alkuvuotta kaikille lehtemme yli neljälle tuhannelle lukijalle ja Suomen Automaatioseuran samoin kuin SMSY:n jäsenille!
Lehtemme kehittyy kaiken aikaa. Viestit kentältä tuntuvat olevan nykyisin kovasti positiivisia ainakin suuntamme puolesta. Vauhtiahan me varmaan kaikki kaipaamme aina lisää, kunhan joku toinen pitää siitä huolen. Emme saa silti unohtaa, että olemme vahvasti sidottuja talkootyöhön, joka itsessään on jo merkittävä arvo.

Yhteisen asian puolesta

Seuratoiminnan arvostus on viime vuosina ollut ehkä välillä laskusuunnassa. Mielestäni se on nykyään hyvässä nousussa erityisesti nuorten keskuudessa, vaikka meillä kaikilla on varmasti omat pakolliset kiireemme sekä työn että yksityisasioiden kanssa. Kiitos teille kaikille, jotka olette halunneet ja jaksaneet innostua yhteisestä hyvästä ilman liiallista laskentaa suoraan mitattavissa olevista ja näkyvistä hyödyistä.
Ehkä me tarvitsemme seuraamme ja jäseniämme entistä enemmän lähivuosina. Edessämme on selkeästi koko automaatiokäsitteen ja automaation olemuksen muuttuminen vastaamaan muuallakin näkyvää informaatioyhteiskunnan teknistä kehittymistä aivan uusiin muotoihin. Tämä tarjoaa tilaisuuden näyttää osaamistamme ja ammattialueemme hallintaa.
Olemme siirtymässä paikkaan sidotusta prosessin säädöstä ohjaamaan toimintoja entistä laajemmin ja paljon suuremmalla vapausasteella. Automaatiomaailmaamme sidonnaisia uusia ryhmiä on tullut ja tulossa vahvasti esille kentällä, esimerkkeinä vaikkapa tuotantoautomaatiosovellukset, talotekniikan uudet piirteet ja koko käyttöliittymäajatuksen uusiutuminen.
Koko automaation käsitys saattaa löytää uuden muodon. Meille on varmaan parempi, jos olemme itse muotoilemassa omaa työympäristöämme. Internetin maailmanvalloituksen ja langattoman tiedonsiirron vaikutus ei voi olla muuttamatta elämäämme. Menestyäksemme meidän tulee olla muita nopeampia. Suomalaisina me varmasti pärjäämme hyvin verrattuna etenkin kaukana oleviin kilpailijamaihimme.

Käsi- ja jalkatyöllekin arvostusta

Tämä ohjelmistopainotteinen ajattelumaailma on vain yksi näkökulma. En varmastikaan halua aliarvostaa kollegoiden esittämiä ajatuksia siitä, kuinka nykymaailmassa koko kenttäinstrumentoinnin ja mekaanisen osaamisen osuus on häviämässä kokonaan. Kyllä senkin puolen merkitys on yhtä oleellinen kuin ennenkin. Sielläkin suunnalla automaatio on laajenemassa, kun kaikkea sitä mikä liittyy prosessin ohjaukseen muodossa tai toisessa ,aletaan hiljalleen nimittää yhteisnimellä automaatio. Tällöin mukaan mahtuvat jo ainakin pienemmät moottorit ja toimilaitteetkin.
Automaation antamalla osaamisprofiililla meidän tulee oppia soveltamaan uusia ajatuksia. Emme saa missään vaiheessa jäädä paikoillemme. Maailma ympärillämme muuttuu, ja monipuolinen ja monenlainen osaaminen ovat automaatioalalla positiivisia ja merkittäviä vahvuuksiamme.

Miehen iässä entistä nuorekkaampana

Seuraavien vuosien aikana tähtäimessämme on erityisesti Suomen Automaatioseuran 50-vuotisjuhla vuonna 2003. Siihen mennessä haluamme luoda uuden kuvan itsestämme. Panostamme opiskelijoiden ja vastavalmistuneiden informointiin. Jalkaudumme myös korkeakouluihin ja oppilaitoksiin jakamaan tietoa itsestämme. Tällä tavoin pystymme laajentamaan seuramme näkyvyyttä juuri sinnepäin, missä kuuntelijat ovat vastaanottavaisia, vaikkakin ehkä vähän arkoja päätöksenteossaan.
Haluamme kehittää lehtemme viestinnällistä ilmettä ja sisältöä. Silloin on paras hakea ideoita sieltä, missä niitä helpoimmin kehittyy. Annetaan siis tässäkin nuorille mahdollisuus aktivoitua. Eivät toki kaikki ole kiinnostuneita seuratoiminnasta, mutta ainakin meidän tulee antaa potentiaalisille kandidaateille mahdollisuus kuulla olemassaolostamme.
Voimme samalla saada nuoria myös innostumaan automaatiosta ammattina. Onhan se yksi tulevaisuudenkin tärkeistä ammattialoista. Suomessa me aivan varmasti uskomme omiin kykyihimmme juuri tämäntapaisten osa-alueiden maailmanvalloituksessa. Kun kuitenkin haluamme tehdä tuotteita maailmanmarkkinoille, meidän on uskallettava rakentaa ideamme ihan itse, eikä vain pyrkiä kopioimaan toisten osaamista.
Onko meillä siis onnistumisen mahdollisuuksia ? Jos emme edes yritä lähteä liikkeelle, emme me kyllä mihinkään koskaan pääsekään.

Jari Anttila
Suomen Automaatioseura ry:n
puheenjohtaja
jari.anttila@fortum.com

 Leo Makkonen, Fortum Engineering Oy
Jyväskylän kaukolämpöverkon etäkäyttö uusittu

Jyväskylän Energiantuotanto Oy tilasi joulukuussa 1998 Fortum Engineering Oy:ltä Jyväskylän seudun kaukolämpöverkon etäkäytön uusinnan. Hankkeen tarkoituksena oli korvata vanhentunut etäkäyttöteknologia uudella, automaatiojärjestelmään kiinteästi integroidulla toteutuksella minimi-investoinnein toiminnallisuudesta tinkimättä. Hanke valmistui lokakuussa 1999.
 
Tuula Sipola, PVO Engineering Oy
Biopolttoainevoimalan automaatio poikkeaa perinteisestä
PVO-Engineering Oy:llä on automaation suunnittelu- ja koordinaatiovastuu Pietarsaareen rakenteilla olevassa Oy Alholmens Kraft Ab:n biopolttoainevoimalaitoksessa. Hankkeen automaatio-osuus on erittäin haasteellinen monipuolisen ja koostumukseltaan vaihtelevan polttoainevalikoiman vuoksi.
 
Ismo Penttinen, Siemens Osakeyhtiö
Esimerkki voimalaitoksen automaation uusinnasta
Olemme toimittaneet vuosina 1982-1988 voimalaitoksille automaatiojärjestelmiä, joissa on ollut 1-8 kpl näyttöpäätteellä varustettuja prosessiasemia. Laitokset ovat toimineet asiakkaiden mukaan hyvin. Esimerkiksi I/O-kortteja on vaihdettu erittäin vähän. Järjestelmän takia ei ole ollut seisokkeja. Ongelmia on kuitenkin ollut jo muutaman vuoden ajan esim. ohjelmien arkistoinnissa levyasemalle. Esimerkkimme on Kuusankoskelta Kymi Paper Oy:n voimalaitoksen automaatiojärjestelmän modernisoinnista.
 
Eero Markkula, Neles Automation Oy
Naistenlahden kombivoimalaitoksen automaatiokonsepti
Tampereen kaupungin sähkölaitoksen Naistenlahti 1 uudistetaan maakaasukäyttöiseksi kombivoimalaksi. Nykyiset kattila- ja turpeenkuivausjärjestelmät puretaan ja tilalle rakennetaan kaasuturbiini- ja lämmöntalteenottolaitokset. Tähän NSL 2000 -projektiin liittyy myös laitoksen automaatio- ja prosessitietojärjestelmän modernisointi.
 
Erkki Karppanen, Honeywell-Measurex Oy
Monipoltoainekattilan optimoinnilla edullisempaa energiaa
Lineaarinen optimointi ei tänä päivänä kuulu vielä yleisimpiin prosessinohjaustyökaluhin. Optimoinnin käyttö tilanteissa, joissa pystytään valitsemaan useamman ominaisuuksiltaan erilaisen tai erihintaisen tuotannontekijän kesken, saataa kuitenkin olla varsin hyödyllistä.

Mauri Mäkelä, Enera Consulting Oy
Uusi ohjausjärjestelmä voimalaitoksen tarpeisiin
GE:n turbiiniohjausjärjestelmä Speedtronic Mark VI vastaa uusia automaatiotekniikan vaatimuksia niin laitteistoarkkitehtuurin, tietoliikennetekniikan kuin myös ohjelmistotekniikan ja kunnossapidon toimintojen kannalta. Ihan uutena ominaisuutena Mark VI:ssä on nykyisin kaasuturbiiniohjausten lisäksi myös höyry- ja kattilalaitoksen sekä apulaitteiden ohjaus- ja säätötoiminnot.
 

Pekka Tontti, Soffco Oy
Älyä venttiilien hallintaan
Profibus- ja Foundation Fieldbus -kenttäväylät sekä mikroprosessorilla varustettu toimilaite mahdollistavat suuren tietomäärän välittämisen väylän kautta. Perinteiset toimilaitteet eivät osaa hyödyntää tätä ominaisuutta täydellisesti. Bernard Intelli Plus osaa. Uusi toimilaitesarja mahdollistaa vuorovaikutteisen kommunikaation valvomon, toimilaitteen ja huolto- ja ylläpitotoimintojen kesken.

Ari Kukkonen
Automation Fair '99
Uusia väyliä tutuissa vesissä
Perinteisestä teollisuudesta ollaan vauhdilla siirtymässä informaatioaikaan. Nopeasti muuttuvassa ympäristössä tulevat esille odotukset ja tarpeet automaatiossa käytettävien laitteiden ja järjestelmien paremmasta keskinäisestä käytettävyydestä ja yhteensopivuudesta.
 
Valto Koskinen, Telekoski Oy
Kaukovalvontaa ilman sähköä ja puhelinta

Suunniteltaessa kaukovalvonta- ja mittausjärjestelmiä ulkokäyttöön, törmätään usein kohtuuttomiin sähkö- ja puhelinkaapeloinnin kustannuksiin, joita yksinkertainenkin mittaustarve aiheuttaa. Viime vuoden lopulla Telekoski Oy toi markkinoille langattoman Temp-valvontajärjestelmän. Sen avulla pystytään toteuttamaan valvontaa ja mittauksia useissa sovelluksissa, joissa kaapeloinnin puuttuminen on tehnyt sen aiemmin mahdottomaksi.
 
Ilkka Porkka
Mittaus- ja hälytystietoa radiotoimisesti

Radiotoimisuus lisääntyy automaatiosovelluksissa. Jo Automaatioväylän numerossa 7-1998 esiteltiin GSM-käyttöliittymä, joka perustui Klinkmann Automation Oy:n PC:lle kehittämään GSM-Control-ohjelmistoon ja Siemensin GSM-modeemiin. Sen jälkeen Klinkmann on esitellyt runsaasti uusia sovelluksia. Muutkin matkapuhelin- ja laitevalmistajat ovat tuoneet markkinoille uusia tuotteita. Myös verkon siirtonopeudet ovat kasvussa ja uudet tekniikat kuten WAP, tuovat lisäpalveluita.
 
Mika Rytky ja Pasi Heikkinen, Control CAD Oy
Prosessiautomaation kenttäväylät, osa 2
Fyysinen kerros
Prosessiautomaation kenttäväylien fyysinen taso on ollut jo vuodesta 1992 määritelty hyväksytysti standardeissa IEC 61158-2 sekä ISA 50.02. Muilta osin väylien standardointi ei ole edennyt odotetusti.