Lehti 2-2001 (Mekatroniikka)

Pääteemana megatroniikka

Pentti Koskinen, Oulun ammattikorkeakoulu, Raahen tietokonealan yksikkö
Pitkä tie asentajasta tohtoriksi
Oulun ammattikorkeakoulun Raahen tietokonealan yksikön automaatiotekniikan laboratorion johtajana ja automaatiotekniikan yliopettajana toimiva Pentti Koskinen (53) väitteli joulukuussa 2000 tohtoriksi Oulun yliopiston teknillisen tiedekunnan sähkötekniikan osastolla. Hän valmistui Kokkolan ammattikoulusta radio- ja tv-asentajaksi vuonna 1969. Näiden tutkintojen väliin mahtuu paljon työtä ja opiskelua.

Jani Uusitalo, Sami Hautakoski ja Reijo Tuokko, Tampreen teknillinen korkeakoulu, Tuotantotekniikan laitos
 Minikokoiset kokoonpanorobotit – Tarkastelussa suorituskyvyn mittaus
Robottien, erityisesti pieniin ja tarkkuutta vaativiin tehtäviin tarkoitettujen, testaus voi olla hankalaa. Se on kuitenkin tehtävä, sillä parhaan tuoton saamiseksi kulloiseenkin tehtävään pitää valita roboteista paras. Testausta helpottamaan on kehitelty uudenlaista testausjärjestelyä jossa yhdistellään niin suoritusnopeus- kuin tarkkuustestienkin parhaita puolia.

Petri Sajari, Mogul Finland Oy
 Teatteri toimii automaatiotekniikalla
Teatteriesityksen kulissien taakse kätkeytyy automaatiotekniikkaa. Tampereen työväen teatteri investoi 9 Mmk teatteritekniikan uudistamiseen.

Riku Pulli, Sandvik Tamrock
 Koneautomaatiosta automaatiojärjestelmiin
Liikkuvien työkoneiden suunnitteluun ja rakentamiseen keskittyvät konepajat ja koneautomaatio-osaajat ovat uusien tuotekehityshaasteiden edessä. Ensimmäiset askeleet otettiin jo yli vuosikymmen sitten, jolloin järjestelmätasoinen suunnittelu laajennettiin koskemaan myös raskasta työkonesuunnittelua: "rautakangista" tehtiin älykankia. Seuraavaa askelta ollaan ottamassa nyt, jolloin älykkäistä erakko-rautakangista tehdään kommuunielämässä viihtyviä seurapiirikankia.

Jaakko Kerola, National Instruments Finland Oy
 Automaatiota ajoväylillä
Todellista jokapaikan taidetta lienevät tien pintaan maalatut ajoratamerkinnät. Harva autoilija tulee ajatelleeksi, että niidenkään viivojen vetäminen ei ole ihan yksinkertaista. Tulosta pitäisi syntyä nopeasti ja mahdollisimman pienin kustannuksin mutta silti luotettavasti.

Sauli Simola, Rolls Royce
 Laivat väylillä, väylät laivoissa
Raumalla sijaitseva Rolls-Royce toimittaa mitä erilaisimpiin laivoihin potkurilaitteistoja hyvinkin vaativiin käyttöoloihin. Rolls-Royce työllistää Raumalla 253 henkilöä. Liikevaihto v. 2000 oli 522 Mmk. Suomalaishinaaja Esko sai uutta puhtia uusista ohjauslaitteista. Kahdennetulla dataväylällä saavutetaan varmuutta mahdollisissa vikatilanteissa ja asennuksissakin huomattavia kustannussäästöjä.

Mikko Uuskoski, Beckhoff Automation Oy
 PC-pohjainen ohjausjärjestelmä – varma, joustava ja tehokas
PC-pohjaisten reaaliaikaohjausjärjestelmien suosio on voimakkaassa kasvussa. Kappaletavara-automaatiossa ne ovat jo arkipäivää, ja nyt myös prosessiteollisuus on ottamassa tätä monipuolista ohjaustapaa omakseen.

Ari Kukkonen, Akutek Oy
 Monipuolisia tietoliikenneratkaisuja teollisuusautomaatioon
Tulevaisuudessa bisnestä tehdään tietoliikenteellä, joko verkoissa tai langattomasti. E-kaupan kuluttajapuolella kokemista takaiskuista huolimatta e-bisnes on jo vauhdilla toteutumassa myös valmistavassa ja prosessiteollisuudessa. Sen soveltaminen teollisuusautomaation tosiaikaisuuteen ja turvallisuuteen asettaa reunaehtoja, jotka edellyttävät uudenlaisia ratkaisuja eri tietoliikenneverkkojen yhteenliittämisessä. Näitä ollaan vauhdilla kehittämässä.

Heinz Zipperer, Siemens Erlangen A&D pienjännitekytkentätekniikka
 Suojaa ihmisille ja koneille
Siemens on integroinut Safety Integreted -tuoteryhmän hajautettuihin periferialaitteisiin turvatoimintoja. Tämä tekee mahdolliseksi eri Stop-luokkien hätä-seis-kytkennät ja suojaovien valvonnat joustavasti ja edullisesti.

Asko Ainikkamäki, NC-Point Oy
 Kosketuksetonta pituuden ja nopeuden mittausta
Tuotantoprosessien valvonta-, syöttö- ja ohjaustehtävissä tarvitaan kestäviä ja huoltovapaita antureita. Kosketuksettomat pituus- ja nopeusmittausjärjestelmät toimivat tietyltä etäisyydeltä, eivätkä siten häiritse tuotannon normaalia etenemistä. Optisten menetelmien tarkkuus tarjoaa käyttäjälle uusia säästömahdollisuuksia.

Tommi Runtti, Geracap Oy; Mika Puurunen, Jari Karppinen ja Jani Toro, VTT Elektroniikka
 FIDITool – kenttäväylädiagnostiikkatyökalu
KEDI-projektin [1, 2] yhtenä tarkoituksena oli kehittää yleiskäyttöinen kenttäväylädiagnostiikkatyökalu, jolla pystytään valvomaan eri väyläratkaisujen väyläkorttien, segmenttien ja laitteiden kuntoa. Tässä artikkelissa esitellään projektissa aikaansaadun diagnostiikkatyökalun ominaisuuksia.

Alkuperäinen teksti: Schubert&Salzer Control System, Dr. R. Lange
Artikkelin käännös: Juha Määttänen
 Moderni perinteinen säätöventtiili
Tuotantoprosesseissa virtaavan aineen säätö voi vaikuttaa yhteen tai useampaan prosessisuureeseen määritettyjen säätöparametrien mukaisesti. Lukuisia teknisiä ratkaisuja on kehitelty muuttuvan virtauksen hallintaan. Jos säädettävässä järjestelmässä ilmenee useita epätavallisia ominaisuuksia, ratkaisun säätöongelmaan voi tarjota muuttuva-aukkoinen jakoluistiventtiili.

Leena Yliniemi, Oulun yliopisto
 Ennakkotietoa Automaatio 2001 -seminaareista
Suomi on tunnettu tiedosta ja osaamisesta. Me emme voi kilpailla runsailla luonnonvaroilla tai halvalla työvoimalla: meidän on kilpailtava laadulla ja osaamisella. Myös automaatiolla on tästä vastuu. Joka toinen vuosi järjestettävä Pohjoismaiden suurimpiin kuuluva automaatioalan näyttely ja seminaaripäivät luo katsauksen alan osaamiseen, tietoon ja innovaatioihin. Automaatio 2001 tapahtumassa voit tutustua alan tuotteisiin ja palveluihin sekä pääset seuraamaan ajankohtaista, mielenkiintoista ja laajaa seminaariohjelmaa. Koko tapahtuman teema "Automation is it" on tarkentunut seminaarissa teemaksi "Automaatio verkostuvassa maailmassa – Navigator for the new automation".

 Mikä ihmeen Tsau?
TSAU eli Teollisuuden Sähkö ja Automaatio ry. hoitaa prosessiteollisuuden edunvalvontaa kaikkiin potentiaalisiin viranomais- ja standardointitahoihin sekä edistää jäsenten välistä verkostoitumista. Yhdistyksen jäsenenä on lähes 40 prosessiteollisuuden yritystä. Yhdistyksen toimisto on Suomen Automaatio Tuen toimitiloissa.

Esko Juuso, Oulun yliopisto
 SAS:n Simulointijaos aloitti toimintansa
Simuloinnin tarjoamat mahdollisuudet erilaisissa sovelluksissa ovat tietotekniikan kehityksen myötä laajentuneet erittäin voimakkaasti. Simulointia voidaan käyttää suunnittelussa, ennustamisessa, säädössä ja muussa päätöksenteossa toimialasta riippumatta. Uusina alueina ovat mm. älykkäiden menetelmien ja hypermedian liittäminen simulointiin.