Lehti 2-2005 (Konenäkö ja robotiikka)

Pääteemana Konenäkö ja robotiikka

Juha Karttunen, Oy Delta-Enterprise Ltd
Konenäkö yleistyy tuotantoautomaatiossa
Konenäkö ei ole teknologiana mitenkään uusi asia, mutta silti se ei ole vielä laajassa mittakaavassa yleistynyt valmistavan teollisuuden käytössä. Konenäköjärjestelmien kehitys on viime vuosina ollut kuitenkin nopeaa, ja nyt edellytykset konenäön laajalle yleistymiselle alkavat olla olemassa.

 Sami Ylönen, Automaatiotekniikan laboratorio, Teknillinen korkeakoulu
Kohti koneihmistä
Tehtaiden ulkopuolista robotiikkaa on tutkittu isolla panostuksella jo parikymmentä vuotta. Sen ansiosta arkielämässä on tapahtumassa suuri murros palvelurobottien vallatessa ihmisten perinteisesti tekemiä työtehtäviä. Erityisesti ihmisten kaltaisille kahdella jalalla käveleville humanoidiroboteille ennustetaan loistavaa tulevaisuutta.

  Petri Lammi, Euroelektro International Oy
Konenäkö löytää neulan vaikka heinäsuovasta
Tekstiiliteollisuudessa neula on tuotannon merkittävin työkalu. Neulan kunto ratkaisee lopputuotten valmistamisen ja laadun onnistumisen. Joutsenolainen Euroelektro International Oy on suunnitellut ja valmistanut Tamfelt Oy:lle neulantarkastusrobotin, joka löytää neulan ja tarkastaa neulan toimintakunnon.

 Jani Granholm, Fastems Oy Ab
Ohjelmistotuotelinja tekee menestystuotteen
Koneisiin ja laitteisiin sisältyy nykyään yhä enemmän ja yhä monimutkaisempia ohjelmistoja. Asiakkaat vaatvat räätälöityjä laitteita, jotka toimivat saumattomasti yhteen heidän operatiivisten ohjelmistojensa kanssa. Räätälöinti ja ohjelmistojen laajuus eivät kuitenkaan saa näkyä hinnassa. Näistä lähtökohdista Fastems kehitti ohjelmistotuotelinjan joustavien valmistusjärjestelmien ohjaukseen. MMS-ohjauksella on toimitettu viiden viime vuoden aikana noin 300 järjestelmää ja kokomukset ovat erittäin positiivisia.

  Lauri Lehtinen, Lehtipuu Oy
Vaaka valmiiksi vauhdilla
Automaattisen vaa'an modernisointi voi tapahtua parissa tunnissa, kun työ on huolellisesti suunniteltu. Uusitulla logiikalla luotettavuus paranee ja punnitustulokset siirtyvät suoraan yrityksen tietojärjestelmään.

  T. Sandelin, J. Uusitalo ja R. Tuokko, Tampereen teknillinen yliopisto, Tuotantotekniikan laitos
IRIS – konenäköohjattu robottityökalu pieneräkokoonpanoon

Kulutuselektroniikan elinkaaren lyhentyminn, malliperheiden kasvaminen sekä massakustomoinnin lisääntyminen aiheuttavat tulevaisuudessa yhä enemmän harmaita hiuksia kokoonpanoautomaation soveltajille ja suunnittelijoille. Joustavuusvaatimusten kasvaessa sovellusten kehittäjät joutuvat painimaan investointinsa käyttöiän ja takaisinmaksun muodotaman hankalan yhtälön kanssa. Tilanne on erityisen vaikea pienillä ja keskisuurilla valmistusvolyymeilä,joissa tuotteen kokoonpanon automatisointi on usein mahdotonta investoinnin kalleuden vuoksi. Samaan aikaan toimijat, joiden tuotteet valmistetaan yhä manuaalisesti, siirtävät yksiköitään yhä kauemmaksi nousevan auringon suuntaan. Olisiko Iris ratkaisu ongelmaan?

  Tommi Rättyä ja Mikko Norrbacka, TKK, Automaation tietotekniikka
Paperitehtaan puunkäsittely – suuri käyttämätön säästöpotentiaali?
Jo useamman vuoden ajan on tiedostettu mahdollisuudet suuriin säästöihin paperitehtaiden puunkäsittelyssä. Käytettäessä puuta useita miljoonia kuutiometrejä vuodessa, ovat muutaman prosentin säästön raaka-ainekustannuksissa vuositasolla hyvin huomattavia. Onko saatavilla kvalitatiiviisia mittausmenetelmiä ja automaatioratkaisuja, joiden avulla säästöt voidaan realisoida? Vai ovatko kaikki tarvittavat tiedot käytännössä saatavilla jo nykyisistä laitteista?

 Tero Pyykkö, Siemens Osakeyhtiö
Profibus'in perusteet, osa 2; Standardointi
PROFIBUSin standardointi alkoi vuonna 1991 Saksan normilla DIN 19245 ja vuonna 1996 Euroopan normilla EN 50170. Profibus on ollut integroituna kansainvälisiin standardeihin IEC 61158 ja IEC 61784 vuodesta 1999 alkaen

 Lauri Kinnunen, Teknotietämys Oy
Automaatio 05 – alan suurkatselmus lähestyy; Käynnissäpito, turvallisuus ja elinkaaren hallinta vahvasti esillä
Helsingin Messukeskuksessa 6.-8. syyskuuta järjestettävä Automaatio 05 on Pohjois-Euroopan suurin ja tärkein automaatioalan tapahtuma. Messuista ja seminaaripäivistä koostuvan tapahtuman teemoja ovat käynnissäpito, työturvallisuus ja elinkaaren hallinta, jotka ovat nousseet tämän päivän keskeisiksi kilpailutekijöiksi. Seminaaritoimikunnan puheenjohtaja Jean-Peter Ylén Teknillisestä korkeakoulusta kertoo, että esitelmissä käsitellään aiempaa enemmän laajoja monitorointi-, valvonta-, vikadiagnostiikka- ja kunnossapitojärjestelmiä.

 Jari Vietävä, PSK Standardisointi
Prosessikaavioiden kansainväliset piirrosmerkit luovat ryhtiä ja säästöä
Uusi eurooppalainen ja myös kansainvälinen standardi EN ISO 10628 on korvannut olemassa olevat kansainväliset SFS:n piirrosmerkkistandardit. Sen piirrosmerkkejä käytetään virtaus- ja PI-kaavioiden laadinnassa. Standardi on kuitenkin vain paperikopio. Siksi PSK Standardointi alkoi valmistella syksyllä 2002 uutta standardia PSK 3601 "Prosessiteollisuuden virtauskaavioiden piirrosmerkit", joka sisältää EN ISO 10628 -standardin kaikki piirrosmerkit ja Suomessa yleisesti käytössä olevia piirrosmerkkejä sähköisessä muodossa. Nyt standardi on valmis.

 
 Seppo Lappalainen, Kouvo Automation Oy
Säteileekö? Osa 4; Ilmaisimet
Radiometrisessä mittaustekniikassa on kauan nojauduttu vanhaan ja painavaan ilmaisintekniikkaan tai painaviin sauvamaisiin säteilijäosiin. Nyt markkinoilla olevat uudet sauvamaiset ilmaisimet mahdollistavat kevyemmät rakenteet ja helpomman asennettavuuden. Automaatioväylän edellisissä numeroissa käsiteltiin umpilähteitä, säteilyturvallisuutta ja vahojen lähteiden kierrätystä. Tässä artikkelissa tarkastellaan tärkeimpiä teollisuuden mittaustekniikassa käytettäviä ilmaisinmalleja ja niihin liittyvää lähetintekniikkaa.

 Mauri Mäkelä, CS Integration Oy Ltd
Uusia tuulia sulautetussa ohjauksessa ja tiedonkeruussa
I/O-järjestelmien viime vuosina tapahtunut voimakas kehitys antaa soveltajalle mahdollisuuden valita juuri omaan käyttötarkoitukseen soveltuvan ratkaisun. Perinteisten DCS- ja PLC-toimittajien rinnalle on syntyny toimittajien kolmas osapuoli, joka järjestelmien avoimuuden ja tietoliikenteen kehityksen myötä on saamassa lisää jalansijaa automaation toteutuksessa.