Lehti 2-2006 (Koneautomaatio ja robotiikka)

Pääteemana koneautomaatio ja robotiikka.

kansi_2_06_150px

Nimiö: Suomen on päästävä liikkeelle
Suomalainen teollisuus on pysähtynyt odottamaan tulevaisuutta, vaikka tulevaisuuden teemme me itse. Emme voi odottaa muiden tekevän päätöksiä puolestamme, vaan nyt on viimein herättävä ja toimittava. Aloiteoikeus ja myös aloitevelvollisuus on meillä itsellämme – ei pidä odottaa muiden aloitteita.

Pääkirjoitus: Kari Koskinen, TKK
Eväitä pärjäämiseen?
Suomi ei pärjää varsinaisessa suursarjatuotannossa, vaan mahdollisuudet ovat pitkälle erikoistuneissa ja asiakasräätälöidyissä tuotteissa, joiden valmistuksen pitää myös olla mahdollisimman automatisoitua ja tehokasta.

Pakina: Lauri Lehtinen, toimittaja
Halpaa aikaa
Tietotekniikka lukuun ottamatta useimmilla aloilla on oivallettu, että reklamaatiot ovat kalleinta laatutyötä. No, se hyvä puolihan niissä kuitenkin on, että pääsee tutustumaan ihmisten mitä erilaisempiin temperamentteihin, mutta ansaitsemismielessä menetelmä on erittäin huono.

Petri Koivula:
3D-suunnittelun käyttöönotto etenee suunniteltua hitaammin
Valtaosa suunnittelusta tehdään edelleen kaksiulotteisella esitysmuodolla. Eniten asiassa hämmästyttää kolmiulotteisten ohjelmistojen käyttö kaksiulotteisena, joka on noin 70 %. Valtaosa ohjelmistojen ominaisuuksista ja mahdollisuuksista jää näin ollen käyttämättä.

Matti Turtiainen:
Azipod laivojen potkurijärjestelmän edelläkävijä
Azipod-potkurijärjestelmä on aloittanut uuden aikakauden laivojen voimalaitteiden alalla. Potkurijärjestelmän ansiosta aluksen ohjailtavuus, käytettävyys ja matkustajamukavuus paranevat huomattavasti samalla kun polttoaineenkulutus alenee, millä on merkitystä paitsi kustannussäästönä myös ympöristömyötäisyytenä.

Martti Hakonen:
FOUNDATION kenttäväylän käyttöetuja
Kenttäväyläsarjassa on käsittelyvuorossa uuden teknologian tarjoamat käyttöedut. Niitä ovat mm. laitteistojen ja toimintojen helppo kahdennus sekä aktiivinen diagnostiikka ja automaattinen laitehallinta.

Petri Koivula:
Konenäön tutkimusta jo 70-luvulla
Teknillisen korkeakoulun säätötekniikan professorina pitkään toiminut Antti J. Niemi jäi eläkkeelle 1994 mutta on sen jälkeenkin seurannut alan kehitystä eri tutkimusten konsulttina. Toimittajamme tapasi alan ammattilaisen alan keskustelun merkeissä. 

Kari Koskinen:
Automaatioväylän tekijät esittäytyvät
Automaatioväylän toimitusneuvoston jäsenet esittäytyvät lukijoille. Vuorossa professori Kari Koskinen.

Lauri Lehtinen:
Robotti otti käteensä manipulaattorin
Perinteisesti robotti ja manipulaattori on mielletty kilpaileviksi vaihtoehdoiksi. Festo ja Kuka esittelivät konseptin, jossa molempien parhaat ominaisuudet yhdistyvät, erityisesti silloin, kun tuotannossa vaaditaan nopeita lajimuutoksia.

Hannu Toroi:
Magneettinen AC/DC-virtausmittaus avokanaviin
Ympäristömääräysten koko ajan tiukentuessa tehtaat ja vesilaitokset joutuvat tekemään viranomaisille yhä tarkempaa selkoa mm. siitä, miten paljon jätevettä laitoksilta menee vesistöihin.
Monissa tapauksissa vesistöön menevän jäteveden määrä mitataan betonisissa purkukanavissa patomittauksena, jossa padotuksen aiheuttama pinnankorkeus mitataan ultraäänipintalähettimellä ja muunnetaan tietyn laskukaavan mukaan määräksi. Menetelmässä on monta mittausepävarmuuden aiheuttajaa ja se vaatii säännöllisen puhdistuksen.

Petri Koivula: 
Automaatiolla saavutettu tehokkuus kannattavuuden perustana
Uudenkaupungin autotehtaalla on viime vuosien aikana tehty lähes 40 miljoonan Euron investoinnit uuden tuotantomallin valmistusta varten. Samalla on tuotantolinjan tehokkuus saatu pidettyä kilpailukykyisenä muiden kilpailevien sopimusvalmistajien linjojen kanssa.

Kari Aaljoki:
Mallinnus osana laadunvarmistusta osa 2
Reaaliaikainen analysointi on kehittynyt voimakkaasti viime vuosina. Kehittyneille mittauksille asetetut vaatimukset peilautuvat suoraan myös käyttäjien osaamiseen ja myös näytteille.

Pasi Kivinen:
Mikrorakenteiden ja –antureiden valmistustekniikat
Antureiden valmistustekniikan kehittyminen on mahdollistanut täysin uusien materiaalien työstämisen perinteisen piin lisäksi sekä tuonut anturitekniikan soveltamisen aloille, joissa mittaus perinteisillä menetelmillä on ollut teknisesti liian vaikeaa tai olisi tullut liian kalliiksi.

Mika Strömman:
Automaatiosuunnittelun koeympäristö valmistumassa
Teknillisen korkeakoulun Automaation tietotekniikan laboratorion toisena päätutkimusalueena on automaatiosuunnittelu. Aihetta tarkastellaan useista näkökulmista, mm. suunnittelijoiden välisen tietämyksenhallinnan, vaatimusten hallinnan ja suunnitteluprosessien kannalta. Tutkimuksen aineistoa kerätään yritysten automaatioprojekteista, mutta tällöin ongelmana on muuttuvien tekijöiden vaikea vakioitavuus.

Lauri Kinnunen:
Konenäköjärjestelmä tarkentaa railonseurantaa
Satakunnan ammattikorkeakoulu ja Hollming Works Oy ovat yhteistyössä kehittäneet konenäköön perustuvan hitsausrailon seurantajärjestelmän, joka vähentää hitsausvirheitä, helpottaa hitsaajan työtä ja parantaa hitsauksen tuottavuutta. Hinnaltaan edullinen järjestelmä avaa myös mahdollisuuksia kokonaan uusien hitsauskohteiden automatisointiin.

Ari Kukkonen:
Kertooko kuva kaiken?
Kuvatietoon perustuvat koneautomaation ohjausjärjestelmät ovat jo pitkään nostaneet valmistavan teollisuuden tuottavuutta. Käytössä ovat 2D kamerateknologia sekä Scara- ja lineaariset robotit. Kuusiakselisilla roboteilla ja 3D-konenäöllä päästään ratkaisemaan yhä vaativampia sovelluskohteita. Pidemmällekin tähdätään.

Vesa-Pekka Tapper, Petri Koivula:
RFID uudistaa automaation
RFID-tekniikan soveltaminen jokapäiväiseen tuotantotoimintaan on alkanut ensimmäisten kokeilujen loppuessa. Uudet, suuret sovellukset nähdään jo parin vuoden kuluessa teollisuusympäristössä.

Matkaväylä
Heli Hytti, TTY
18 annual Electronic Imaging – Science and Technology symposium

Vesa Hölttä, TKK
Workshop on advanced control and diagnosis, Mulhouse, Ranska 16-18.11.2005

Mika Viinikkala, TTY
7th International Conference on Enterprise Information Systems, Miami, USA