Lehti 2-2007 (Energia ja kunnossapito)

Päätoimittajalta;
Suomalainen toimintamalli muutoksen edessä

Suomessa käydään joka neljäs vuosi eduskuntavaalit, joissa valitaan 200 päättäjää seuraaville neljälle vuodelle. Olemme juuri käyneet uurnilla antamassa äänemme perinteiseen tapaan lipulle kirjoitettuna. Miksi toimimme edelleen näin? Meillä on käytössä tietotekniikan ja tiedonhallinnan parhaat ratkaisut, mutta edelleen toimimme, kuten on toimittu jo sadan vuoden ajan.

Pääkirjoitus; Kari Kotirinta
Kunnossapito ympäristötehokkaan energiahuollon varmistajana

Olemme Suomessa tottuneet vuosikymmenten ajan energiahuollon hyvään toimivuuteen ja edulliseen hintatasoon. Tulos on saavutettu monipuolisella tuotantoratkaisulla, jossa omavaraisuusaste on pidetty riittävän korkeana. Tästä syystä olemme itse voineet vaikuttaa tehokkaasti kokonaistulokseen. Keskusteluissa ei kuitenkaan ole tuotu riittävästi esille tuotantolaitosten kunnossapidon ja käytön merkitystä energiahuollon varmistajana. Suomalainen osaaminen on maailman huippua koko energiaketjussa.

Ville Särkimäki, Jero Ahola, Risto Tiainen ja Tuomo Lindh;
Lyhyen kantaman radiotekniikat teollisuuden kunnonvalvonnassa

Langattomien radiotekniikoiden käyttö teollisuudessa lisääntyy ja laitteiden liikkuvuus ei ole enää ongelma. Uusia sovelluskohteita langattomille laitteille kehitellään määrätietoisesti. Lyhyen kantaman radiotekniikoita hyödynnetään nykyisin kuluttajasovelluksissa ja jonkin verran myös teollisuuden erityissovelluksissa. Langattoman tiedonsiirron etuja langalliseen verrattuna ovat muun muassa laitteiden liikuteltavuuden paraneminen ja asentamisen helpottuminen.

Sari Lehtonen-Lammi;
Palvelusopimus turvaa automaation käytettävyyden

Nykyaikaiset palvelusopimukset takaavat automaatiosovellusten käytettävyyden ja nykyaikaisuuden suunnitelmallisesti ja kustannustehokkaasti energialaitoksen koko elinkaaren ajan. Energiamarkkinoiden jatkuvat muutokset ja alati kiristyvä kilpailu asettavat laitosten käytettävyydelle ja tehokkuudelle yhä suurempia haasteita.

Jari Mononen ja Kimmo Leppäkoski;
Voimalaitosautomaation opetus hyödyntää tutkimusprojektien tuloksia

Yliopistojen opetusta on perinteisesti totuttu pitämään teoreettisena ja kaukana käytännöstä.  
Oulun yliopiston voimalaitosautomaation opetuksessa hyödynnetään tutkimusprojekteissa saatuja tuloksia sekä kokemusta. Ajatuksena on viedä opetettavaa teoriaa sovelluksiin ja tuoda uutta tutkimustietoa opetukseen.

Lauri Kinnunen;
Opas tuotantokoneen turvallisuustietoiseen modernisointiin

VTT on laatinut oppaan koneen tai teollisuuden tuotantolinjan modernisointihankkeen toteuttajalle ja ostajalle. Opas nopeuttaa hankkeiden läpivientiä ja säästää niiden kustannuksia. Sen avulla on myös mahdollista varmistaa uusien automaattisten, tuottavuutta lisäävien toimintojen turvallisuustietoinen käyttöönotto.

Jari Kirmanen;
Säätöventtiilin valinta ja mitoitus

Säätöventtiili on määritelmän mukaan toimilaitteella varustettu venttiili, jolla muutetaan prosessisuureen arvoa kuten esimerkiksi virtausta. Säätöventtiilin tärkein tehtävä onkin säätää prosessisuuretta. Mitä pitää ottaa huomioon venttiiliä valittaessa?

Petri Koivula;
Tekijät esiin

Automaatioväylän artikkelien lukeminen helposti käsiteltävällä tavalla vaatii ammattitaitoa, jota Forssan kirjapaino on kerännyt vuosikymmeniä. Automaatioväyläkin on painettu kirjapainossa jo toistakymmentä vuotta. Tänä aikana väylää ovat tehneet useat henkilöt ja toimitusneuvostot, sekä myös muutama päätoimittaja.

Kimmo Koli;
Venttiilien akselitiivistevuodot hiilivetyteollisuudessa

Venttiilien akselitiivistevuodot ovat eräs merkittävimmistä päästölähteistä hiilivetyteollisuudessa. Paine kohti vähemmän vuotavia akselitiivisteratkaisuja kasvaa vuosi vuodelta. Parempien ratkaisujen kehittäminen lähtee nykytilan kartoituksesta ja vaikutussuhteiden ymmärtämisestä. Erittäin hyödyllisenä instrumenttina tässä työssä toimii käytönaikaisten vuotojen suunnitelmallinen seuranta.

Lauri Kinnunen;
Monipolttoainekattilan käytettävyys ja kokonaistalous paranevat

Päästökauppa vauhdittaa hiilen ja turpeen korvaamista bioperäisillä polttoaineilla, mutta seospolttoaine voi aiheuttaa voimalaitokselle teknisiä ongelmia. Laitoksen automaatio-, ohjaus- ja seurantajärjestelmiin sisällytettävien työkalujen avulla on mahdollista optimoida polttoaineseosta ja tehostaa prosessinhallintaa. Säästöt saattavat nousta satoihin tuhansiin euroihin vuodessa.

Marita Kotinoja;
Metrologian hyöty teollisuudelle

Teollisuuden verkostoituneempi toiminta vaatii yhä enemmän mittatarkkuutta valmistettavilta tuotteilta ja yhteensopivuutta tuotteen eri osien välillä. Jokaisella tuotantoketjun yrityksellä pitää olla varmuus, että muilla on käytössään samat mitat ja kalibrointitavat. Sarjan neljäs osa keskittyykin metrologian teollisuudelle tuomiin hyötyihin.

Matti Sundquist;
Standardit osaamisen keskittämisen tukena

Teollisuusautomaatio kehittyy nopeasti ja alalla on aikaisempaa suurempi tarve asiantuntemuksen ja osaamisen keskittämiseen. Asiantuntijoiden yhteistyöllä eri alojen tiedot ja osaaminen saadaan laaja-alaisesti yhteen. Standardointikomiteoiden kokoukset ovat parhaimmillaan uusimpien tekniikoiden arviointitilaisuuksia, joissa avoimella kritiikillä saadaan muodostettua monipuolinen ja tasapainoinen kokonaisuus ja kirjattua parhaat käytännöt yhteiseen käyttöön.

Hannu Toroi;
Kapasitiivisen mittaustekniikan sovellus – kiintoaineen kosteusmittaus

Jokaisessa materiaalissa on kosteutta tai ns. jäännöskosteutta. Kosteudella on vaikutusta muun muassa
tuotantoprosessin toimintaan ja lopputuotteen laatuun. Mittaussarjan tämänkertaisessa artikkelissa käsittelemme kiintoaineen reaaliaikaista kosteusmittausta.

Sami Rautiainen;
Monipuolista osaamista paperiteollisuuteen

Suomalaisella yritysten omalla koulutuksella on pitkät perinteet. Vuosikymmeniä yritykset pitivät yllä omia koulujaan turvatakseen itselleen osaavaa henkilökuntaa. Voisimmeko vähenevän työntekijämäärän markkinoilla palata rekrytointikoulutuksessa entiseen toimintamalliin?

Toimitus;
Kirja-arvostelu

Insinööri Seppo Lehdon kirja Takiainen on 500-sivuinen omakustanneteos, jonka tapahtumat sijoittuvat pörssiyhtiöön ja sen luottamusmiehen ympärille. Romaanissa kuvataan nykypäivän edunvalvontaa ja miten kovaksi yritystoiminta on kehittynyt.