Lehti 3-1991 (Tekniikka)

Pääteemana tekniikka

TEKNIIKKA 91 JYVÄSKYLÄSSÄ
Nyt viidettä kertaa järjestettävä TEKNIIKKA- tapahtuma ajoittuu taloudellisesti varsin vaikeaan ajankohtaan. Siitä huolimatta näyttelystä ja kongressista tulee suurempi kuin edellisellä kerralla vuonna 1988, jolloin elettiin taloudellista nousukautta.

Kuten Suomen Automaatioseuran puheenjohtaja lehden tämän vuoden ensimmäisessä numerossa totesi: "Emme saa lamaantua!" Tuntuu siltä, että sanoma on mennyt osittain perille ainakin näytteilleasettajien keskuudessa, sillä kutsukortteja on ennakkoon tilattu ennätysmäärä. Merkitseekö se myös enemmän kävijöitä, sen aika näyttää.

Taloudellinen lama ei merkitse passiivisuutta tai apatiaa ainakaan automaatioväen keskuudessa. Paljon kentällä liikkuneena olen usein kuullut mielipiteitä siitä, että hiljaisena aikana halutaan kehittää itseä ja ammattitaitoa tekemällä ja tutkimalla asioita, joihin ei normaalisti ehdi paneutua.

TEKNIIKKA 91 -tapahtuma tarjoaa tähän erinomaisen mahdollisuuden. Kongressiohjelmasta löytyy erittäin mielenkiintoisia, meidän kaikkien kannalta aihepiireiltään tärkeitä esitelmiä. Osia näistä sivutaan tässä lehdessä. Paljastamatta enempää, sama voidaan todeta myös näyttelyssä esiteltävistä tuotteista.

Modernin tekniikan lisäksi näyttelyssä saa käsityksen myös siitä, minkälaisia instrumentit ja "mittarit" olivat ennenvanhaan, sillä Suomen ensimmäinen instrumenttimuseo esittäytyy näyttelyssä.

TEKNIIKKA 91 -näyttelyn yhteydessä pidetään lisäksi automaation kunnossapidon seminaari sekä oppilaanohjaajien automaatiopäivä.

Automaatio on merkittävässä asemassa, koska suhteellisen pienin investoinnein ( tarkemmilla mittauksilla, analyyseillä ja paremmilla säädöillä jne.) pystytään parantamaan tuottavuutta Iyhyelläkin takaisinmaksuajalla. Automaation keinoin me kaikki voimme vaikuttaa teollisuuden kannattavuuteen.

Uskon, että yritykset työnantajina ovat huomanneet automaatioammattilaisten kiinnostuksen omaa alaansa kohtaan ja antavat kaikille halukkaille mahdollisuuden osallistua itsensä kehittämiseen.

Toivottavasti lehden mukana seuraavat näyttelyluettelo ja ohjelma omalta osaltaan edesauttavat myönteisen päätöksen syntymisessä. Nyt tarvitaan aktiivista otetta, kekseliäisyyttä ja kaukonäköisyyttä!

Tavataan Jyväskylässä!

Kari Leinonen
TEKNIIKKA 91 neuvottelukunnan puheenjohtaja
 
Seppo Sauso Neste Oy, Petrokemia
Älykkäistä kenttälaitteista
Suostumalla kirjoittamaan ÄLYKKYYDESTÄ INSTRUMENTOINNISSA, lohduttauduin sillä, ettei kukaan välttämättä ole oikeassa tai väärässä. Kunkin voi alan perinteitä noudattaen olla omalla tavallaan oikeassa tai sitten ei. Kun kirjoittaa asiasta, joutuu jonkin verran väistelemään, ettei loukkaisi ketään. Niin autojen kuin myös automaation joukossa on vanhoja malleja, joilla ei enää ole kysyntää. Ns. ÄLYKKÄÄT lähettimet eivät ainakaan kuulu edellä mainittuun joukkoon. Oletan, ettei niiden aika ole vielä edes tullut.

Martti Laisi, Kotka Control
ISO 9000 laatu automaatiossa
TEKNIIKKA -91 -näyttelyn viimeisenä päivänä perjantaina 1 8.1 0. 1 99 1 Jyväskylässä pidettävä 3. osaseminaari keskittyy otsikon mukaisesti automaatioalueen laatuasioihin. Tilaisuus on aikaansaatu INSKOn ja Suomen Mittaus- ja Säätöteknillisen Yhdistyksen yhteistyönä.

Timo Kuusisto, Valmet Automation Oy
Kenttälaitteet: Kenttäväylä kehittyy
Automaatiojärjestelmissä siirretään yhä perinteisellä analogisella virtasignaalilla viestejä kenttälaitteiden ja säätö- ja ohjauslaitteiden välillä, vaikka laitteiden sisäinen signaalinkäsittely on muuttunut tai muuttumassa digitaaliseksi. On luonnollista kehitystä, että myös viestinsiirrossa pyritään siirtymään digitaalitekniikkaan. Kenttäväylä on uusi digitaalinen sarjamuotoinen tiedonsiirtoratkaisu automaation kenttälaitteiden tiedonsiirtoa varten. Väylämuotoisessa tiedonsiirtoverkossa laitteet liitetään samaan johtoon, ja eri laitteet lähettävät sanomansa johdolle eri ajanhetkinä. Jokainen laite voi sekä lähettää että vastaanottaa tietoja.

Hemmo Kouhia, Honeywell Oy
Älykkäät lähettimet prosessien mittaustekniikassa
Mikroprosessoritekniikan kehittyessä 1980luvulla siirryttiin myös anturitekniikassa askel eteenpäin ja on voitu puhua jo jonkinlaisesta älykkyydestä. Koska anturit toimivat automaatiossa primäärieliminä, joista saatava informaatio automaatiojärjestelmään saadaan lähettimien avulla, voidaan prosessiautomaatiossa mittausantureita pitää lähettimiin oleellisesti liittyvinä osina. Sen vuoksi tässä artikkelissa käsitellään lähettimiä ja niihin liittyviä antureita yhtenä kokonaisuutena ja keskitytään älykkäisiin lähettimiin.

Jorma Lehtonen, Pilotmarin Oy
Sähköisten toimilaitteiden valinta
Sähköisen toimilaitteen valinta käyttökohteen vaateita vastaavaksi on usein monien asioiden synteesi. Kun alun alkaen on valittu jostain selvitetystä syystä sähköinen toimilaite, alkaa valintavyyhden purku usein seuraavasti

Jussi Hanhijärvi, VTT sähkö- ja automaatiotekniikan laboratorio
Miten kehitetään luotettavia ja eheitä sulautettuja ohjelmistoja?
Artikkelissa tarkastellaan aihepiirin peruskäsitteitä. Pohdiskellaan niitä teknisiä keinoja millä voidaan muodostaa ja parantaa ohjelmiston eheyttä. Nämä keinot voidaan ryhmitellä oikeaksi spesifikaatioksi, sopivaksi suunnittelufilosofiaksi, tarkoituksenmukaiseksi projekti- ja laatujärjestelmiksi, sopivaksi toteutukseksi, varmistautumiseksi saavutetuista ominaisuuksista, ylläpidoksi ja dokumentaatioksi.

Martti Launonen, tutkimusinsinööri Jorma Hintikka
Kokonaiskäsitys automaatiosta POHTOn ja Oulun yliopiston tutkimus- ja koulutustehtaassa
Viime vuosina POHTO on voimakkaasti kehittänyt automaatioalan koulutusta. POHTOn ja Oulun yliopiston yhteistyössä rakentamassa tutkimus- ja koulutustehtaassa on erinomaiset mahdollisuudet yhdistää teoria ja käytäntö, toisin sanoen oppiminen tekemällä, näkemällä ja kokemalla. Teoriaa voidaan välittömästi soveltaa ja testata käytännössä tutkimus- ja koulutustehtaassa, joka sisältää kaikki eri osa-alueet, jotka löytyvät myös oikeasta tehtaasta. Tehdasta voidaan ohjata kolmella eri automaatiojärjestelmällä. POHTOn alueelle on rakennettu ethernet-paikkallisverkko, joka on liitetty Oulun yliopiston verkkoon.

Hannu Taskila
Automaation suunnittelu- ja asennusyrityksien liiketoiminnasta Suomen prosessiteollisuudessa
Teollisuusyhtiö toimii prosessiteollisuudessa automaatiorakennuttajana. Toimitusosuuden rakennusvastuuseen rakennuttaja valitsee konsultin, asennusurakoitsijan, automaatiolaitevalmistajan, maahantuojan tai kokonaisvastuullisen tehdasrakentajan. Asennus- ja suunnitteluyritykset toimivat automaatio-osuudesta vastuussa olevan tilaajan valvonnassa. Teollisuutta palvelevien yritysten kehittymistä on auttanut ostajayritysten hyvä ammattitaito projektisuorituksen määrittämisessä ja ostamisessa. Rakentamisesta päävastuun kantava osapuoli muodostaa rakennusprojektissa eri yrityksille toimitus- ja toimintasuhteet. Päävastuullisen tehtävänä on päättää perusteista, joilla projektiin hyväksyttävät keskenään kilpailevat yritykset valitaan.