Lehti 3-1992 (Ei teemaa)

Automaatiokoulutus vastaamaan paremmin teollisuuden tarpeita
Jatkuvasti saa lukea lehdistä yhä murheellisempia tilastoja työttömistä insinööreistä. Samalla esitetään määriä vastavalmistuvista ja keskustellaan opiskelijakiintiöiden pienentämisestä. Asioita tulisi kuitenkin tarkastella pidemmällä tähtäimellä. Viive nyt opintonsa aloittavien siirtymisestä teollisuuteen valmiina insinööreinä on useita vuosia. Tärkeää olisikin varmistaa, että peruskoulutus nyt vastaa teollisuuden tulevia tarpeita.

Juhlapuheissa muistutetaan, että pienen Suomen tärkeimpinä voimavaroina ovat osaavat ihmiset ja uusien teknologioiden tehokas hyödyntäminen. Teollisuushenkilöstön osaaminen automaatioasioissa on kuitenkin puutteellista. Uudet laitteet ja teknologiat hämmentävät ja niitä ei osata hyödyntää maksimaalisesti. Niiden tehokas käyttö vaatii uusia tietoja ja taitoja ja usein jopa uusia toimintamalleja.

Automaatioalan ammattilaiselta vaaditaan usein poikkitieteellistä osaamista: sovellusalue- ja prosessiosaamista, tietotekniikan, mittaustekniikan, ohjaus- ja säätötekniikan sekä kone- ja sähkötekniikan hallitsemista tai vähintään riittävää ymmärtämistä. Osaamista tarvitaan lisäksi taloudellisten näkökohtien ymmärtämisessä ja kommunikoinnissa. Kielitaito, ja erityisesti käytännön kielitaito, on yksi tärkeimmistä osaamisalueista alalla kuin alalla. Sekä perus- että täydennyskoulutukselta vaaditaan nyt yhä enemmän osuvuutta ja tehokkuutta.

Automaatioalan järjestöt ovat koulutuksen suhteen uuden haasteen edessä. Suomen Automaatioseura onkin vastikään perustanut koulutustoimikunnan, jonka tehtävänä on miettiä, miten automaatioalan perus- ja täydennyskoulutuksen sisältöön voisi vaikuttaa, jotta se paremmin vastaisi nykyisiä ja tuleviakin tarpeita.

Yhdistyksillä on vahvat vaikutusmahdollisuudet. Järjestömme voivat toimia välittäjinä teollisuuden ja oppilaitosten välillä sekä vaikutuskanavana opetushallituksen suuntaan. Pyrkimyksenä olisi lähentää toisiinsa niiden käsityksiä automaatiokoulutuksen kehittämistarpeista ja yleensäkin luoda suhteita ja vuorovaikutusta. Tarpeita ja kehitysnäkymiä tulisi entistä aktiivisemmin tuoda esille. Teollisuuslaitosten tulisi tuoda julki todelliset tarpeet teollisuudessa ja kehittämiskohteet nykyisissä taidoissa. Oppilaitosten puolestaan tulisi tuoda esiin kehitystrendejä, esimerkiksi selvittää uusia mahdollisuuksia tarjoavia tekniikoita ja teknologioita, jotta teollisuus voisi jo ajoissa ottaa niistä suurimman hyödyn irti tai sopeutua niistä syntyviin ongelmiin. Yhä enemmän yhteistyötä tarvitaan kovenevassa kansainvälisessä kilpailussa!

Automaatioväylä-lehti voi tukea tätä toimintaa toimimalla tiedotuskanavana ja keskustelun herättäjänä koulutusasioissa.

Meillä on siis mahdollisuus vaikuttaa – ja meidän tulee vaikuttaa – ja mieluummin nyt kuin valitella myöhemmin sitä, ettei uusien automaatioinsinöörien osaaminen vastaa yritystemme tarpeita tai ettei automaatioalan täydennyskoulutuksen tarjonta vastaa kysyntää.

Tuula Ruokonen
 
Tuomo Kukko, Imatran Voima Oy
Kymmenys energiasta hukkaan
Energiankulutuksessamme on noin kymmenen prosentin säästöpotentiaali. Merkittävimmät kohdealueet ovat rakennusten lämmitys, teollisuuden prosessilämpö ja liikenne. Nykyjärjestelmien tehokkaampi käyttö ja ylläpito riittäisi jo pitkälle. Kotitalouksien kannattaisi myös säästää turhista tavaroista, joihin sitoutuu paljon energiaa.

Aaro Myllyneva
Sumea säätö hakeutumassa teollisuuteen, Hollantilainen sumean tekniikan lähettiläs käännytti suomalaisia
Japanilaisen, Suomessa ohjaustekniikastaan tunnetun Omronin Euroopan teknologiakeskuksen johtaja professori A.J. van der Wal Hollannista kävi Suomessa puhumassa sumeasta logiikasta (fuzzy logic) ja sumeasta säädöstä (fuzzy control) teollisuuden, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten edustajille järjestetyssä Fuzzy-seminaarissa Dipolissa.

Kuinka KASPA syntyi eli kunnossapidon yhtiöittäminen
Toimitusjohtaja Liisa Kalakoski, Kauttuan automaatio- ja sähköpalvelu Oy

[ei ingressiä]

TkL Seppo Kuikka, automaatiotekniikan yliopettaja Espoon-Vantaan Teknillinen Ammattikorkeakoulu
Laaja-alaisia automaatioinsinöörejä uudesta opinahjosta
Automaatioinsinööri tarvitsee mittaus-, ohjaus- ja säätötekniikan tietojen ja taitojen ohella myös perehtymistä automaation sovellusalueisiin ja vahvaa toteutustekniikoiden osaamista. Espoon-Vantaan teknillisessä oppilaitoksessa (EVTOL) on keskitytty oppilaitoksessamme opiskeltavia sovellusalueita tukevaan automaatioon sekä tietotekniikkaan tehtaanlaajuisen kokonaisautomaation toteutustekniikkana. Syksyllä 92 aloittavassa Espoon-Vantaan teknillisessä ammattikorkeakoulussa (EVTEK) annetaan tuleville automaatioinsinööreille entistä enemmän mahdollisuuksia suuntautua valitsemilleen automaation osa-alueille.

Toimitusjohtaja, insinööri Erkki Varpa, Murrelektronik Oy
Interface-tekniikat automaatiojärjestelmillä
Automaatiojärjestelmien kokoonpanon huomattavia työkustannuksia pienentämään kehitettiin MIS-interface-järjestelmä. Sen valmiit laajemmat alakokoonpanot nopeuttavat automaatiotoimitusten suunnittelua, valmistusta ja testausta.

Paul Pettersson, Oy Cronvall Ab
Uutta voimaa ja joustavuutta pH-lähettimissä
Tämän päivän digitaaliset prosessi-analysaattorit takaavat käyttäjälle enemmän ominaisuuksia kuin perinteiset analogi-instrumentit. Lisäksi nämä prosessoripohjaiset analysaattorit säästävät sekä aikaa että kustannuksia.