Lehti 3-1993 (Tuotantoautomaatio)

Pääteemana tuotantoautomatio

Yhteiskunta vaarassa?
"Hallitus tekee kaikkensa työttömyyden poistamiseksi. Olemme tänään kieltäneet asetuksella automaation. Kielto astuu voimaan heti. Automaatio on poistettava tuotantolaitoksista viikon sisällä", ei ole kukaan sanonut. Vaikka asetus olisi johdonmukainen poliittinen päätös ohessa olevien lainauksien perusteella. Arvoisat automaation tekijät, eikö ole hyvä tietää, mitä automaatiosta puhutaan? Liekö automaatio otettu kaikkien ongelmien syntipukiksi? Ojapellon ehdotus on verottaa enemmän yrityksen jalostusarvon lisäyksen kuin palkkamenojen perusteella. Höyläys kaikista rahavirroista valtiolle on luonnollista. Idean vaarallisuus on siinä, että tällaiset tuotantokustannukset tulisi kohdistaa tasaisesti kaikkialla, jotta teollisuus ei siirtyisi halvimmille alueille. Suomi on jo heikoilla, kun lähellä (Baltiassa ja Venäjällä) on joitain vuosia selvästi halvempaa työvoimaa. Automaatio todellakin työllistää. Otetaan esimerkiksi Nesteen Porvoon Kilpilahden tuotantolaitokset. Prosesseissa on yhteensä 10000 anturia ja 5000 toimilaitetta. Automaation suunnittelua, asennusta ja huoltoa tekee 400 henkeä, mikä on laitosten henkilömäärästä 11 prosenttia. Ison öljyn- ja muovienjalostusprosessin ohjaus ei onnistuisi vanhaan malliin venttiileitä kiertämällä. Ympäristövaikutukset olisivat tällöin paljon suurempia; ihmisen tekemä säätö ei ole niin tarkkaa kuin automaatiolla tehty. Ja kukapa suostuisi maksamaan "käsintehdystä" bensiinistä moninkertaisesti ulkomailta tuotuun verrattuna.

Automaatio on tehostanut tuotantoa; aivan kuten autot liikkumista hevosiin nähden. Ilman automaatiota suomalaisen teollisuuden kansainvälinen kilpailukyky olisi olematon. Vientiteollisuuden tuotteista suuri osa tulee automaation läpi. Itse asiassa suomalainen, suhteellisesti korkeahko automaatioaste on välttämätön kilpailtaessa automaatioltaan yksinkertaisemman ulkomaisen suurtuotannon kanssa. Automaation liittäminen suomalaisiin koneisiin ja laitteisiin on ollut vientivaltti. Valmet Automaatio on myynyt yli tuhat Damatic-prosessiautomaatiojärjestelmää. Liikevaihtoa niistä ja prosessimittalaitteista kertyy lähes miljardi markkaa vuodessa ja 1400 henkilölle töitä – saabvalmetillinen siis – alihankkijoita tai kerrannaisvaikutuksia laskematta. Ja jollei Valmet olisi toimittanut järjestelmiä Suomeen, niin ne olisi ostettu ulkomailta. Lyhyesti: automaatio on turvallisuuden kannalta välttämätön, tehostaa ja halventaa tuotantoa sekä on vientiteollisuuden veturi. Pitäkäämme automaatio yhteiskunnan käytössä, keinona parempaan elämään, eikä tarkoituksena sinänsä.

Mitä sitten Suomen työttömyydelle voisi tehdä? Ja muuta harkittavaa poliitikoille automaation kieltämisen sijaan. – Neuvotella korkealla poliittisella tasolla miljoona japanilaista siirtolaista tekemään malliksi miljoonan venäläisen kanssa kulutustavaroita laajoja Venäjän markkinoita varten. Se heijastuisi Suomeenkin, kun venäläiset saisivat liiketoiminnan ansiosta pääomia ostaa tuotteita muualta. Venäjällä on potentiaalia työllistää iso osa Euroopan työttömistä. Jenkkien viljatukimiljardeilla ja japanilaisella liiketaloudellisella pääomalla pääsisi jo pitkälle.

Hannu Lehtinen
VTT

Purjeet ylös

AUTOMAATIO -93 näyttelyn ja kongressin aikana oli vielä hieman epäselvää, taittuiko lama viime kuun 16. päivänä. Merkkejä tästä ovat monet nähneet ja muutkin toivoakseni haluavat nähdä. Paljon on nyt kiinni halusta, rohkeudesta ja esimerkeistä toimintojen käynnistämiseksi. Älä odota toisia, näytä itse esimerkkiä! Automaation ammattilainen on totuttu näkemään kehityksen moottorina. Automaatiota on jälleen viime aikoina syytetty työpaikkojen viemisestä. Tehtävämme on osoittaa asian oikea laita, mieluummin käytännön näyttöinä tuotanto-olosuhteiden turvaamisena ja parantamisena.

Tiedämme kaikki, että automaation avulla on turvattu lukuisten tuotantolaitosten olemassaolo hoitamalla toisaalta yksinkertaiset työvaltaiset tehtävät kilpailukyvyn säilyttävin kustannuksin, toisaalta vaativin säätö- ja ojaustoimenpitein on huolehdittu tarvittavan laadun saavuttamisesta ja ylläpidosta.

Paljon on tehty, vielä enemmän on tekemättä. Tekemisen aika on nyt, turha meidän on odotella valtakunnan johdon eri sopijapuolien neuvottelukyvyn löytymistä. Kirjoittamishetkellä ainakin näkökannat ovat aivan eri laidoilta, vaikka kaikki tietävät että jostain täytyy sopia.

Tekemiselle on nyt oikea aika, saatavana on toistaiseksi edullisesti kaikki tarvittava. Järjestelmiä, laitteita, komponentteja, asennusta, suunnittelua ja erityisesti automaatioinsinööritaitoa on saatavana ennätysmäisen, jopa liian edullisesti ja silloin kun tarvetta on. Aina ei tilanne ole tämä ollut, eikä tule olemaan.

Kukaan meistä ei osaa eikä ehdi kaikkea, tästä asiasta on itse kunkin päästävä käytännön tasolla itsensä kanssa sovintoon. Teollisuudessamme ja yrityksissä jää tavattoman paljon hyviä hankkeita toteuttamatta sen takia, ettei oma automaatiohenkilöstö ehdi tai täysin osaa pikaistakin korjaamista, tutkimista ja parantamista vaativia töitä hoitaa. Oma henkilöstö painiskelee omien hallintoon ja päivittäisiin kunnossapito- ja muihin rutiineihin liittyvien asioiden parissa täysipäiväisesti. Kapasiteetti ei tunnu antavan myöten toimintojen parantamiselle, vaikka tarve on olemassa ja todettu.

Näillä verukkeilla käytönjohdon toiveet automaatioparannuksista jäävät toteutumatta, energiaa ja raaka-aineita kuluu liikaa ja kelvotonta laatua tehdään. Kynnys asiantuntija-avun käyttämiseen on jokaisen ylitettävä, ammattitaitonsa voi osoittaa kokoamalla oman joukkueen automaatio- tai prosessiparannukseen. Jos hanke on arvioitu kannattavaksi, se kannattaa tietenkin toteuttaa viipymättä ja asiantuntija-avun käyttö on vähintään hyväksyttävää. Vai pidätkö hyväksyttävänä kannattavan hankkeen siirtämistä ja totuutta väistellen kerrot, että kaikki mahdollinen on tehty.

Näissä merkeissä toivotan automaatioihmisille HYVÄÄ KESÄÄ. Järjestä asiasi niin, että voit myös levätä, se on paitsi vähintään hyväksyttävää myös välttämätöntä. Sitä paitsi olet sen ansainnut. Purjeet ylös!

Martti Laisi
Kotka Control Oy
SMSY ry:n puheenjohtaja

Teemu Tommila, Valtion teknillinen tutkimuskeskus, Sähkö- ja automaatiotekniikan laboratorio
Automaatiojärjestelmät ja reseptit
Prosessiteollisuudessa sovelletaan yhä enemmän joustavia panosprosesseja jatkuvien prosessien ohella. Kansainväliset suositukset ja uusien automaatiojärjestelmien reseptienkäsittelyominaisuudet mahdollistavat entistä monipuolisempien sovellusten toteuttamisen.

Lauri Jauhola, Sitek-Palvelu Oy
Pneumatiikalla on vielä tärkeä rooli
Pneumatiikan osuus on automaatiotason kohotessa ja järjestelmien kehittyessä vähentynyt. Sitä käytetään kuitenkin laajasti kokonaisautomaation osana toimilaitteissa, säätö- ja sulkuventtiileissä sekä koneautomaatiossa mekaanisten liikkeiden toteuttamiseen.

Esa Paukkonen, MIPRO OY
Kuva tulevasta automaatiosta
Avoimen arkkitehtuurin mukaisen automaatiojärjestelmän kehittämisen tavoitteena on standardien mukainen toteutus ja mahdollisimman edullinen laitteisto. Monipuolisten toimintojen ohella huomiota kiinnitetään turvallisuuteen ja käytettävyyteen. Tavoitteena on löytää ratkaisun avaimet prosessiautomaation lisäksi myös organisaation tarpeisiin.

Jukka Ranta, VTT, Sähkö- ja automaatio tekniikan laboratorio
Globaali miljardisatsaus tuotantotekniikkaan
Japani teki vuonna 1989 aloitteen EY:lle ja Yhdysvalloille teollisuuden valmistustekniikkaan liittyvästä globaalista tutkimusohjelmasta. Ohjelma sai sittemmin nimekseen IMS, Intelligent Manufacturing Systems – älykkäät valmistusjärjestelmät. Ohjelman päätavoitteeksi asetettiin tietotekniikkaan perustuvien uusien valmistusteknologioiden kehittäminen yhteistyössä. Myös Suomi osallistuu aktiivisesti tähän ensimmäiseen todella maailmanlaajuiseen tutkimusohjelmaan.

Timo Juvonen, Avnet-Nortec Oy
Hajautettu äly tuotantoautomaatiossa
Puolijohdetekniikan, säätötekniikan ja tiedonsiirron kehittyminen mahdollistaa nyt myös tuotantoautomaation älyn todellisen hajauttamisen. Eräs tälle alueelle voimakkaasti panostanut yritys on nimeltään Echelon. Echelonin konseptia verrataan uutuusarvoltaan jopa PC:n julkistamiseen. Tämä kokonaisratkaisu verkolle on tarkoitettu nimenomaan hajautettuihin reaaliaikasovelluksiin. Verkon solmut koostuvat ns. Neuron-piireistä, joissa on kolme rinnakkaista kahdeksan bitin prosessoria. Mitä on tämän Echelonin takana ja miten yleiskäyttöinen LON soveltuu mm. tuotantoautomaatioon?

Erikoistutkija Pekka Isomursu, VTT, Tietokone tekniikan laboratorio
Sumeaa logiikkaa tuotantoautomaatioon ?
Sumea logiikka tarjoaa uuden lähestymistavan hyvinkin erityyppisiin automaatio-ongelmiin. Yhteistä näille ongelmille on niissä muodossa tai toisessa esiintyvä epätäsmällisyys tai epävarmuus.