Lehti 3-1994 (Prosessiteollisuus ja kenttäinstrumentointi)

Pääteemana prosessiteollisuus ja kenttäinstrumentointi

Nosteessa ollaan
Useissa lehdissä on jo pitemmän aikaa julistettu sanomaa; "automaatio on eräs syyllinen pysyvien työpaikkojen vähenemiseen". Näin on käynyt suoritustasolla, mutta samalla automaation eri sektorit ovat lisänneet kouluttautuneimpien väestönosien tarvetta ja työpaikkoja. Tätä ei voitane kiistää. Suurten teollisuusinvestointien vähälukuisuus on asettanut useammankin automaatioalan yrityksen tukalaan tilanteeseen. Toisaalta ainakin jotkut yritykset ovat aivan viime viikkoina viestittäneet kaupan kehittymisestä viime vuoteen verrattuna. Se on hyvä merkki.

No rakennetaanhan sentään ainakin Harjavaltaan, Ouluun, Kotkaan, Raaheen sekä Tornioon. Rauman sellua, Veitsiluodon, Kaukaan ja Yhtyneiden investointeja odotellaan. Suolahdessa ovat työt jo alkaneet. Omaltakin työnantajaltani Borealikselta odotetaan lähikuukausina päätöstä jatkaa keskeytettyä polyeteeniprojektia Porvoossa. Myös Nesteen POVO-kaasutusvoimalan rakentamispäätös elvyttäisi ja antaisi lisää haasteita myös automaation parissa työskenteleville. Molemmat edellä mainitut projektit, sen verran kuin itse olen perillä asioista, mahdollistavat viimeisimmät ja pitkälle kehittyneet automaatiosovellukset alamme piirissä.

Kaikesta edellä mainitusta huolimatta myös tämä vuosi on näyttelyiden ja seminaarien vuosi.

Automaatioalan ehkä pienin, mutta perinteiltään vanhimpiin kuuluva Norkama on jo pidetty Oulussa. Näyttelyn ohessa ainakin koekenttäväylähanke oli esillä päivien aikana.

Alkukesästä on useita kansainvälisiä näyttelyitä kuten C & I Birginghamissa, Mesucora Pariisissa sekä kemian alan suurin tapahtuma, kesäkuussa Frankfurtissa pidettävä Achema. Lienee selvää, että automaation viimeisimmät uutuudet ja sovellukset ovat niissä esillä. Automaatioväylä pyrkii omalta osaltaan kertomaan näyttelyistä automaation osalta.

Syksyllä Jyväskylässä pidettävää Tekniikka 94:ää valmistellaan tai oikeammin viimeistellään tämän vuoden suurimmaksi automaatioalan tapahtumaksi Suomessa. Eri näyttelyiden oheen on useammankin järjestäjän toimesta suunniteltu toisiaan aiheiltaan tukevia seminaareja ja tapahtumia. Jo avajaisillan teemat on valittu siten, että niiden asiasisältö kiinnostaisi mahdollisimman laajaa kuulijakuntaa. Tältä osin entisestä poiketen on osa luennoitsijoista kansainvälisiä alan huippuammattilaisia kotimaisten asiantuntijoiden ohella. Oman lisävärinsä varmasti tuo nyt ensimmäistä kertaa laajemmin esillä oleva ISA Contact Forum.

Varsinaisissa automaatioalan seminaareissa tullaan käsittelemään niin päästöjen mittaamista, kalibrointia kuin myös automaation tämänhetkisiä, toisiinsa niveltyviä hallintajärjestelmiä. Itse uskon ja tiedänkin, että esim. kalibrointiseminaarin sisältöön tuo mielenkiintoa SPC:n soveltaminen kalibrointien yhteydessä.

Automaatioväylän tämän numeron teemana on prosessiteollisuus ja kenttäinstrumentointi. Virtausmittausartikkelisarja jatkuu tässä numerossa sekä Vortexvirtausmittaus- että massavirtausartikkeleilla.

Mielenkiinnolla, ainakin henkilökohtaisesti, odotan minkälaisen vastaanoton saa tässä lehdessä julkistettava Neleksen "ISMO".

Järjestelmien turvallisuus on ollut aikaisemminkin esillä, mutta Euroopantasoiset suositukset ja vaatimukset katsottiin niin tärkeäksi aiheeksi ajankohtaisuutensa takia, että niiden julkituominen on nyt perusteltua.

Lehden teossa useamman vuoden mukana olleena toivoisi, että esimerkiksi lukijapalsta ja niksiväylä toisivat lukijoilta enemmän palautetta toimitukselle.

Joten kaikki hitec-hemmot ja muutkin aktiivit, "kynä" käteen ja juttua tekemään.

Uskotaan yhdessä, että "nosteessa ollaan".

Seppo Sauso
Borealis Polymers Oy

Uusi puheenjohtaja puikoissa
Automaatioseuran uutena puheenjohtajana haluan esittää kiitokseni valintani johdosta ja lupaan tehdä parhaani tässä vastuullisessa tehtävässä. Kevään kuluessa olen perehtynyt seuran hallituksen toimintaan ja pyrkinyt selkeyttämään itselleni ydinasioita, joiden perusteella seuraan kohdistuvat jäsenkunnan toiveet ja odotusarvot voitaisiin täyttää.

Alkaneen vuoden ensimmäisiä tehtäviä oli hallituksen työnjaosta sopiminen. Hallituksen jäsenet edustavat erittäin pätevää kokemusta automaatioalan eri alueilta, koulutuksesta ja tutkimuksesta lähtien suunnittelun kautta loppukäyttäjään.

Oma kokemukseni automaation alalta on kertynyt teollisuuden lähinnä voimalaitosten automaatioprojektien markkinoinnin myynnin ja näiden toteutusten piiristä. Kokemukseni olen hankkinut lähes yksinomaan eurooppalaisen yrityksen palveluksessa.

Tästä projektitoiminnan ja kaupallisen ajattelutavan läpilyömästä näkökulmasta, on järjestötoiminnassa yritystoimintaan verrattuna muutamia yllättäviä ja yksinkertaisuudessaan selkeitä eroavaisuuksia. Ensimmäinen havaintoni oli etteivät kaikki yritysmaailman lainalaisuudet sovellu suoraan järjestötoiminnassa käytettäviksi.

Tästä esimerkkinä: Seuran toiminnan voidaan katsoa olevan onnistunutta, kun jäsenten osallistuminen siihen on enemmän runsasta kuin riittävää. Toisin sanoen, seuran tehtävänä ei ole minimoida jäsentensä osallistumismahdollisuutta toimintaan.

Toinen huomioni liittyy kokemukseen. Toiminta yksinomaan kokeneen ja hyvin järjestötoimintaan perehtyneen jäsenkunnan kanssa ei takaa jatkuvuutta.

Yksi Automaatioseuran tärkeimmistä tavoitteista on tehdä toimintamme ja tarjontamme mielenkiintoiseksi ja kilpailukykyiseksi tulevaisuuden automaatio-osaajille.

Aikataulu ja sen ehdoton pitävyys on itsestäänselvyys tämän päivän yritystoiminnassa. Olen kuitenkin sitä mieltä, että järjestötoiminnassa on paljon sellaista, jota ei tarvitse tehdä "niin nopeasti kuin taloudellisesti on edullista", vaan toiminnan lähtökohtana on osallistujien viihtyminen ja yhdessäolo unohtamatta tavoitehakuisuutta pitkällä tähtäimellä.

Tässä muutamia toimintaan liittyviä ajatuksia, joita on syntynyt kevään kuluessa. Aktiivinen osallistuminen kannattaa, sen voin kokemuksesta sanoa. Siitä kutsusta kannata kieltäytyä.

Hyvää kesää toivottaen
Kalevi Raunio
Suomen Automaatioseura r.y.:n puheenjohtaja
 
Hannu Harju, Jukka Tiensuu, Teknillinen tarkastuskeskus
Turvallisuuteen liittyvän automaation suositukset ja vaatimukset
Ohjelmoitavia digitaalisia järjestelmiä on käytetty prosessilaitosten ohjaukseen ja säätöön niiden teknisten ja taloudellisten etujen vuoksi. Viime aikoina ohjelmoitavia järjestelmiä on haluttu käyttää myös turvallisuuskriittisiin kohteisiin lähinnä suojaus- ja lukitustehtäviin. Järjestelmien toteutus- ja arviointikriteerien puuttuminen on luonut epätietoisuutta niin käyttäjien, toimittajien kuin viranomaistenkin keskuudessa.

Juha Kortelainen, Harri Nystedt, Tampereen teknillinen korkeakoulu, Mittaustekniikan laitos
Prosessin ongelmat esiin monikanavaisella tiedonkeruulla ja analyysillä
Automaatiojärjestelmään voi olla kytkettynä satoja kenttälaitteita. Näiltä kerättävää mittaustietoa tarvittaisiin analysoitaessa prosessia. Uuden sukupolven automaatiojärjestelmiin saatavilla olevat tietokoneliitynnät mahdollistavat tehokkaan tiedonkeruun suoraan automaatiojärjestelmään kytketyistä mittauksista ja ohjauksista ilman erillisiä tiedonkeruulaitteita. Tällöin analyysin aloituskynnys alenee merkittävästi ja kanavamäärän kasvaessa prosessihäiriöiden aiheuttajat löytyvät varmemmin.

Jouni Pyötsiä, Jari Riihilahti, Neles-Jamesbury Oy
Säätöventtiilin digitaalinen lisälaite
Simulointimallin avulla kehitettysäätöventtiilin asennoittimeen liitettävä digitaalinen lisälaite aikaansaa tarkan ja nopean säädön. Se pystyy lisäksi ennakoimaan säätöventtiilin huoltotarpeen.

Kim Lindberg, Landis &Gyr, Suomi Oy
Ultraäänestä mikroaaltoihin Pinnan korkesumittausta kovissa olosuhteissa
Kentällä toimivat instrumenttiammattilaiset tietävät, että pinnankorkeuden mittaamiseen löytyy enemmän kuin tusinalla eri periaatteella toteutettuja laitteita. Useimmat myös suoriutuvat tehtävästään, kun niitä käytetään siellä mihin ne sopivat. Mittausten virheettömyys-, taloudellisuus- ja käytettävyysvaatimusten kasvaessa vastaan tulee yhä uusia ongelmasovelluksia. Näissä pärjääville ratkaisuille on yllättävän suuret markkinat.

Juhani Komulainen, SM-komponentit
Coriolisvoima käy kiintoaineidenkin massavirran mittaamiseen
Coriolisvoimaan perustuvilla nesteiden, lietteiden ja kaasujenkin massavirtamittareilla on käytännössä testattu ja hyväksytty rooli prosessiteollisuuden sovelluksissa. Sama periaate tarjoaa lupaavia mahdollisuuksia myös paineenalaisena tai paineettomana siirrettävien irtomateriaalien massavirtamittaukseen.

Matti Kitunen, Oy Ekström Ab
Pyörrevanaa seuraamalla uuteen yleiskäyttöiseen virtausmittariin
Kuristuslaippaa on menneinä vuosina pidetty tuttuna ja turvallisena ratkaisuna useimpiin virtausmittauksiin. Tänä päivänä paras vaihtoehto tällaiseksi "yleismittariksi" niin höyryn ja kaasun kuin nesteenkin virtausmäärän mittauksessa on kuitenkin vortex- eli suomeksi pyörrevanamittari.

Pentti Kaasinen, Kari Karhula: IVO International Oy
Palamisilman hallinta uuteen aikaan
Polttoilman määrämittaus oli 1980-luvulle tultaessa tärkeä koko kattilan polttotapahtuman stökiömetrian ja ilmapuhaltimien kuormituksen kannalta. Sopiva ilmasyöttö varmisti palamisen hyvyyden ja kattilan taloudellisen käytön. Suurten ilmakanavien pitkillä suorilla osuuksilla sovellettiin venturitekniikkaa, jonka käytöstä oli vuosikymmenten kokemus.