Lehti 3-1996 (Voimalalaitosautomaatio)

Pääteemana voimalalaitosautomaatio

Vakuuttavasti ja ammattitaidolla

Energia-asioista hämmästyttävän moni ihminen puhuu ainakin omasta mielestään vakuuttavasti ja ammattitaidolla kokemuksen antamalla syvällä rintaäänellä. Se on tavallaan ymmärrettävää, koska energiahuollosta on monella omakohtaista kokemusta ainakin pienessä mittakaavassa.
Huolestuttavaa on, että valtakuntamme ylimmät poliiittiset päättäjät suostuvat energiakysymyksissä jättäytymään maallikon asemaan kannanottojen ja päätösten huokuessa enemmän poliittista tarkoituksenmukaisuutta kuin energia-asioihin liittyvää tosiasiallista tietoa. Näyttää aivan siltä, että alan asiantuntemusta ei arvosteta tai unohdetaan, että maassamme sitä on saatavilla.

Ydinvoimasta keskustellaan pelonsekaisin tuntein. Ydinvoiman lisärakentaminen on eduskunnan päätöksellä periaatteessa kiellettyä maassamme. Käynnisssä olevat nykyisten ydinvoimaloiden kapasiteetin nostohankkeet eivät siten ilmeisesti edusta ydinvoimaa, vaan ehkäpä sitten voimaloiden omistajien tahdon voimaa.

Hiilen haittaveron eksponentiaalinen kasvu on alunperin perusteltu ympäristö-näkökohdilla, joskin taustalla näkyy poliittinen tavoite nostaa Suomi jonkinlaiseksi mallivaltioksi tässä asiassa. Seurauksena on tunnetusti, että Suomessa seisoo hiilivoimaloita ja tuontisähkön määrä on noussut. Osa tuontisähköstä tulee Venäjältä, mikä puolestaan vähentää todennäköisyyttä, että Suomen itärajan tuntumassa olevat turvattomiksi katsotut venäläiset voimalat suljettaisiin.
Maakaasun kulutus on maassamme tasaisessa kasvussa, ja kasvaisi enemmän, jos putki Norjasta Ruotsin kautta toteutuisi. Tässä asiassa vallitsee jonkinlainen päättämättömyyden tila, jota ei helpota se, että päätöksentekoon osallistuu kolme pohjoismaata.

Sähkökaupan vapautuminen on johtanut kotimaisen sähköpörssin toteutumiseen ja kaavailuihin pohjoismaisesta sähköpörssistä. Käydyssä julkisessa keskustelussa väitetään, että sähköenergiavirrat hallitaan täysin pitkillä ja lyhyillä sopimuksilla, ikäänkuin vain talouden lakeja noudattaen.

Tämä särähtää hiukan insinöörin korvaan: sopimukset nimittäin pitävät vain, jos voimalaitokset, verkko ja kuluttajat toimivat ihanteellisesti. Jos jokin näistä häiriintyy vain lyhytaikaisesti, mikä maamme sinänsä robustissa energiajärjestelmässä on mahdollista, syntyy sopimusrikko, joka vaatii jälkikorjausta.

Edellä esitetyn pohjalta näyttäisi siltä, että energia-asioista keskusteltaessa kaivataan alan tekniikan taitajien läsnäoloa. Ongelmana on tosin, että keskusteleva yhteisö ei ymmärrä heitä kaivata, vaan heidän on myytävä näkemyksensä ja läs- näolonsa yhteisölle.

Mitä annettavaa automaatioväellä on?

Energiajärjestelmän ja voimalaitosten käyttö, kunnossapito, prosessi- ja automaatio-suunnittelu muodostavat kokonaisuuden, jossa mikään mainituista tehtäväalueista ei voi eristäytyä omiin oloihinsa. Tämä tehtäväalueiden välinen yhteistyö ja vuorovaikutus lisääntyy edelleen tulevaisuudessa.

Julkinen keskustelu ja vaikuttaminen on helpompaa ja uskottavampaa, jos eri tehtäväalueiden edustajat esiintyvät yhdessä. Konkreettisesti tämä tarkoittaa esimerkiksi, että Suomen Automaatioseura toimii yhteistyössä muiden ammattialojen vastaavanlaisten yhdistysten kanssa.
Taloudellista ja yhteiskunnallista kasvua ennustetaan usein vakuuttavasti ja ammat-titaidolla, mutta ennusteet osoittautuvat usein virheellisiksi.

Jos Automaatioseurassa olisimme vuosi sitten ryhtyneet ennustamaan lähitulevaisuuden tapahtumia, pieleen olisi mennyt. Seuran jäsenmäärä on lisääntynyt jopa 40 prosenttia ja Voimalaitosautomaatiojaoston jäsenmäärä lisääntyi yli 90 prosenttia. Kävipä vielä niin, että tämän vuoden maaliskuussa yhdessä Suomen VGB-valiokunnan kanssa järjestämäämme Turvallisuusseminaariin osallistui 97 henkilöä, mikä on noin tuplasti suurempi määrä kun säännönmukaisilla teemapäivillämme keskimäärin.

Hans Aalto
puheenjohtaja
Suomen Automaatioseura / Voimalaitosautomaatiojaosto
 

Hans Aalto,  Neste Oy Engineering, 
Voimalaitosten turvallisuus automaation näkökulmasta

Voimalaitoksen käytön turvallisuus riippuu monesta osatekijästä. Tekniset ratkaisut, joilla turvallisuustaso on nostettavissa, voidaan valita useiden vaihtoehtojen joukosta. Turvallisuustason määrittely saattaa olla vaikeaa ja moniselitteistä, joten ohjeita ja hyväksi todettuja käytäntöjä tarvitaan.

Pertti Turunen, Energia-Ekono Oy
Voimalaitosautomaation saneeraus – mitä se on

Useimmat voimalaitokset kokevat automaation uusinnan eli saneerauksen ainakin kerran elinikänsä aikana. Saneerausta joudutaan harkitsemaan automaatiolaitteiden varaosien loppumisen tai laitoksessa tehtävien muutosten vuoksi, kun katsotaan, että laitoksella muuten on vielä jäljellä riittävästi käyttöikää.

Sami Tuuri, IVO International Oy
Dynaaminen simulointi automaatiotoimituksen laadunvarmistuksen osana

Simulaattorin monipuolinen ja tehokas käyttö automaatiotoimituksen yhteydessä tuo asiakkaalle merkittäviä etuja mm. automaation laadunvarmistuksen, lyhyen käyttöönottoajan ja perusteellisen sovelluskoulutuksen kautta. Kehittyneiden työkalujen ansiosta voidaan suunnitteluvaiheessa tuotettuja sovellus­ ja automaatiomalleja hyödyntää myös simulaattoriavusteisessa automaation testauksessa, käyttöönoton valmistelussa sekä käyttäjien sovellus­ ja järjestelmäkoulutuksessa.

Yrjö Majanne, TTKK, Säätö­ ja automaatiotekniikan laitos
Heikki Pernu, Enviropower Oy
Kaasutusvoimaloiden kunnonvalvonnasta
Kaasutustekniikka yhdistettynä kombivoimalaitosprosessiin on energiantuotantotekniikka, jolla voidaan parantaa sähköntuotannon hyötysuhdetta sekä vähentää voimalaitosten ympäristöhaittoja verrattuna nykyisiin voimalaitosprosesseihin. Artikkeli perustuu TEKESin prosessiteknologiaohjelmaan kuuluneen tutkimushankkeen tuloksiin, jossa kehitettiin automaatiojärjestelmään integroitu mallipohjainen kunnonvalvontajärjestelmä.

Kari Laakso, VTT Automaatio
Kunnossapidon ja käyttövarmuuden parantaminen luotettavuuskeskeisen kunnossapitomallin avulla
Luotettavuuskeskeinen kunnossapitomalli soveltuu hyvin vika- ja ennakkohuoltotietojen analysoimiseen käyttövarmuuden ja kunnossapidon parantamiseksi. Yhdistämällä esiintyneiden toiminnallisten ja kehittyvien vikojen tunnistaminen laitetasolla luotettavuuskeskeisen kunnossapidon päätöslogiikkaan saadaan määritetyksi sopivat ja tehokkaat ennakoivat kunnossapitotoimenpiteet käyttökokemusta keräävässä laitoksessa.

Markku Laitinen, Siemens Osakeyhtiö
Vuosaaren kaasukombilaitoksen automaatio
Vuosaaren suurvoimalaitosprojektissa on vaatimuksena yhden miehen näyttöpäätevalvomo ilman varaohjauksia. Tämän toteuttaminen edellyttää automaatiolta selkeitä valvomotoimintoja ja laitteiston hyvää käytettävyyttä. Vaadittu hinta­/suorituskykysuhde on mahdollinen vain käyttämällä moderneimpia järjestelmiä.

Björn Wahlström, Stefan Jakobsson, VTT Automaatio,
Juha Forsström, VTT Energia
Vapautuva sähkökauppa ja automaatio
Uusi sähkömarkkinalaki vaikuttaa paitsi sähkön osto- ja myyntitapaan myös mittaus- ja voimalaitosautomaatioon. Simuloimalla voidaan optimoida voimalaitosprosesseja ja kuvata päätöksentekijöiden toimintaa vapailla sähkömarkkinoilla.