Lehti 3-1998 (Kuntatekniikan automaatio)

Pääteemana kuntatekniikan automaatio

Automaatio ja automaatioseurat 2000
Onnea valitulle uudelle puheenjohtajalle Suomen Automaatioseuraan. Tehtävä kuuluu sarjaan merkittävämpiä ammatillisia luottamustoimia automaatioalalla, kyseessä on työ joka jonkun on hoidettava. Ilman näitä merkittäviä vapaaehtoissuoritteita alan kehittämiseksi jäisi paljon tekemättä.

Huomattava osa ammatillisten automaatioyhdistystemme jäsenkunnasta haluaa kehittää automaatioalaa sinänsä ja alalla toimivien keskinäistä kanssakäymistä erityisesti. Molemmilla sektoreilla seurojen merkitys on huomattavan suuri, kyse on työstä jota useimmiten on mahdollista tehdä vain jäsenkunnan oma-aloitteisuudesta lähtien ja useimmiten siitä työstä ei palkkaa makseta, eikä kyllä pidäkään. Sensijaan toivomuslistalla varmaan molemmissa yhdistyksissä on jäsenkunnan valmiuksien lisääntyminen muuhunkin kuin palveluiden odottamiseen ja vastaanottamiseen.

Suomeksi sanottuna tarkoittaa sitä, että entistä useammat voisivat tehdä myös oman panoksensa, sillä pelkästään pienellä jäsenmaksulla ei paljoa palveluita välttämättä ole luvallista odottaa.

Otsikko ei mitenkään viittaa edes vapaakirkolliseen toimintaan. Vuosituhannen vaihtuminen ei automaatioalalla ole ainoa ongelma, joskin asiaan on ajankohtaista perehtyä viimeistään nyt.

Muihin asioihin on nyt hyvä tehdä lyhyen tähtäyksen suunnitelma, miten automaatiojärjestöt voivat vaikuttaa oppilaitosten opinto-ohjelmien muokkaamiseen ja toisaalta alan täydennyskoulutuksen sisällön täsmäämiseen vastaamaan tämän hetken tarpeita. Tarpeita kun on muitakin kuin tietotekniikan osaamisella toteutettavia. Alalta on poistunut ja lähiaikoina poistuu huomattava kokeneitten projektiosaajien ja kenttäautomaation taitajien joukko.

Tähän mennessä käytännön asteelle edenneissä yhteistyöhankkeissa SAS ja SMSY ovat onnistuneet merkillepantavan hyvin. Seurojen toiminnat täydentävät hyvällä tavalla toisiaan, molemmilla on oma toimintatapa, osin päällekkäinen jäsenkunta ja haittaavaa kilpailua ei ole tarpeen aikaansaada.

Aika lienee sopiva uusille yhteistyömuodoille. Niitä ei ainakaan jarruta se, että puheenjohtajat tuntevat hyvin toisensa samalta paikkakunnalta lähtöisin olevina ja tapaavat toisensa muutenkin kuin virallisissa tilaisuuksissa, vaikkapa viikonloppuna kotikaupungin torilla.

Toivotan virikkeellistä toimintakautta yhdistysten jäsenille. Käytän tilaisuuden hyväksemme ja kutsun kaikki automaatioalalla toimivat kesän jälkeen syyskuun alussa Jyväskylään TEKNIIKKA-YMPÄRISTÖTEKNIKKA-CADTEK 98 näyttelyyn. Näyttely on alan merkittävin tänä vuonna pohjoismaissa. Näemme viimeistään siellä.

Martti Laisi
Suomen Mittaus- ja Säätöteknillinen Yhdistys r.y.

Perinteet eivät synny tyhjästä
Suomessa talkootyön historia on vanha. Sen perinteisiin kuuluu tehdä työtä yhteisen asian hyväksi kunkin oman työpanoksen verran. Ketään ei pakoteta, mutta lintsarit joutuvat muiden halveksunnan kohteeksi. Toiminnassa on yhtäläisyyksiä Kreikan kaupunkivaltioiden demokratian opettelun kanssa.

Voimalaitosjaoksen johtokunnassa on pyritty jatkamaan tätä perinnettä. Järjestettävät tilaisuudet vastaavat projektimuotoisia toteutuksia, joissa ideaa ensin konkretisoidaan, jonka jälkeen määritellään aikataulu, paikka, vetäjä ja muut asiaan vaikuttavat seikat. Ihanteellista olisi, jos toteutusta voitaisiin jatkaa ja delegoida, mutta näin ei käytännön syistä aina voida tehdä.

Aatteellisessa insinöörijärjestössä johtokunnan jäsenillä on muu päätoiminen ammatti ja he voivat asua missä päin maailmaa tahansa. Jäseniä valittaessa on toki haluttu toimia tasapuolisesti. Johtokunta on kokoontunut eri paikkakunnilla hämmästyttävän runsaslukuisena ja esille tuoduista asioista on päästy helposti yhteisymmärrykseen. Eri tilaisuuksille on myös aina löytynyt vapaaehtoinen vetäjä.

Kun pyrkimyksenä on pitää Voimalaitosjaosto yhtenä seuran peruspilarina, jää puheenjohtajalle helposti melkoinen henkilökohtainen vastuu. Itselleni tämä selvisi v. 1996 junaillessani johtokunnan jäsenenä voimalaitosautomaatiota koskevaa turvallisuusseminaaria.

Pyrimme silloin jo sääntöjemme velvoittamaan yhteistyöhön muiden alalla toimivien yhteisöjen kanssa ja yhdessä Suomen VGB-valiokunnan kanssa osallistujia seminaarissa olikin 95. Koska oma mandaattiaikani umpeutuu keväällä, suotaneen minulle lupa luoda lyhyt katsaus menneeseen ja osin tulevaankin.

Syksyllä 1996 vierailimme Raumalla UPM-Kymmenen voimalaitoksella sekä Metsä-Rauman sellutehtaalla ja soodakattilalaitoksella.

Aikaisemmin oli jaostossa pyritty pitämään kaksi tilaisuutta vuosittain. Päätimme nyt kokeilla kolmattakin, joka sijoittuisi talven keskelle. Tilaisuus pidettiin Salmisaaren voimalaitoksella aiheena "Voimalaitoksen mittaukset". Menestys oli siksi hyvä, että päätimme uusia tilaisuuden seuraavana vuonna joko Tampereella tai Oulussa. Tilaisuus pidettiin 27.2.1998 Oulussa ja tavoitteemme koko maan kattavasta toiminnasta saatiin alkuun.

Keväällä 1997 järjestimme seminaarin aiheesta "Uudet energiatekniikat". Tilaisuudessa oli INTin aikaista nostalgiaa, kun pitopaikkana oli Upinniemen upseerikerho ja yhteistyökumppanina Suomen Laivasto. Toiveemme täyttyi: Suomenlahden Laivaston komentaja piti meille toivomamme esitelmän maamme laivaston strategisesta tehtävästä. Ekskursiokohteeksi oli valittu IVO:n Kopparnäsin energiapuisto.

Syksyllä 1997 olivat Automaatiopäivät sekä Energiamessut. Jotain pienimuotoista halusimme näiden lisäksi vielä järjestää, jolloin pidimme HTKK:n tiloissa iltapäiväseminaarin aiheesta "Voimalaitosten tunnusjärjestelmät".

Talvella 1998 pidettiin jo mainittu Oulun tilaisuus ja kevääksi valmistaudutaan uuteen alueeseen: kombivoimalaitoksiin. Esitelmät ja kohde on jo valittu: Kirkniemi. Joudun itse tuleen, sillä olen ollut laitoksen kimpussa jo yli kaksi vuotta.

Tämän tilaisuuden yhteydessä tulen luovuttamaan puheenjohtajan nuijan seuraajalleni, mutta jatkan aloittamaani projektia loppuun asti. Lokakuussa on odotettavissa laivaseminaari, jonka otsikkona on "Turbine Control Seminar". Sen tavoite on kunnianhimoinen, ja siksipä viideltä eri turbiinitehtaalta saapuu esitelmöitsijä kertomaan aiheista, joita heiltä on toivottu. Myös tähän tilaisuuteen ovet ovat avoinna SAS:n lisäksi muillekin voimalaitospuolen edustajille; mukaan liittyvät myös Ruotsin ITF:n edustajat.

Yhdistyksen johtokunnan kokouksissa noudatetaan seuran vanhoja perinteitä. Sen mukaisesti vapaat miehet ovat aina saaneet mahdollisuuden puhua asioista avoimesti, silloinkin kun monilla muilla oli vapaus vain ajatella. Maailma muuttuu, ympärillämme pyörivät jo eu – åu, ibm – upm, abb – bea, sas … sos.

Toivoakseni Automaatioseuran sisällä säilytetään edelleen entinen hyvä toverihenki; se on tehnyt miellyttäväksi työskentelyn seurassa ja sen johdosta myös nuorten jäsenten on helpompi integroitua toimintaan. Rohkenen lopuksi vielä toivoa, että lyhenteiden maailmassa seuramme tunnuksesta A saa jatkaa lentoaan ja että entinen kunnianarvoisa kolmen kerakkeen symboli palautetaan etulinjaan. Taikka välttääksemme ongelmia EU- ja verkkomaailmassa voisimme siirtyä lyhenteeseen FSA.

Karri Airola
Suomen Automaatioseuran voimalaitosjaoksen puheenjohtaja

Antero Kaukonen, Inspecta Oy
Automaatio ja turvallisuus
Turvallinen automaatio on yksi loppukäyttäjän päätavoitteita, tärkeysjärjestyksessä kenties heti kolmantena paremman tuottavuuden ja korkeamman käytettävyyden jälkeen. Jos toiminnallisesti turvallisella automaatiolla tarkoitetaan setä, että automaatio tekee mitä pitääkin ja vikaantuu turvallisesti, niin mikä sitten tekee automaatiosta turvallisen ja miten automaatioturvallisuutta mitataan? Mistä tulevat automaation turvallisuuden kriteerit?

Helena Salmi, Instrumentointi Oy
Yrityksen tietoturvallisuus on jokaisen asia
[Ei ingressiä tästä artikkelista]

H Klaus Graubner, Oy Autrol Ab
oikea suojaputki vastus- ja termoelementeille
Lämpötila-anturin suojaputki on paikka, jossa kohtaavat mittauksen, prosessin, kemian ja mekaniikan asiantuntijan taidot. Joitakin suojaputkimalleja on standardisoitu, mutta usein ratkaisu on tehtävä räätälöitynä käyttöolosuhteiden mukaisesti.

Pekka Ravila, Oy Indmeas Ab
Virtausmittausten laadun kehittäminen
Laatuajattelun yleistyminen teollisuudessa on nostanut vahvasti esille myös virtausmittausten tarkkuuden ja luotettavuuden. Systemaattinen laadussapito ulottuu yhä useammin sekä prosessien että ympäristöpäästöjen tärkeimpiin virtausmittauksiin.

Kaj G Backas, Systecon Oy
Vesihöyry ei ole ideaalikaasu!
Otsikossa oleva väittämä pitää valitettavasti paikkansa, kuitenkin hyvin usein käytetään ideaalikaasuyhtälöä virtausmittausten kompensoinneissa.