Lehti 3-2003 (Paperi ja sellu)

Pääteemana paperi ja sellu

Automaatioalan muutos
Ensimmäinen lukemani Automaatioväylän numero on 4-1995. Tämän jälkeen automaatioalan historiaa on tallentunut kirjahyllyyni noin 16 cm:n edestä. Aloin lukea näitä vanhoja lehtiä läpi miettien mitä näinä vajaana kymmenenä vuotena on automaatioalalla muuttunut. Vaikka minun osaltani tämä historia on vielä kovin lyhyt, moni asia on silti ehtinyt muuttua. Vastapainoksi täytyy todeta, että aika paljon vanhaa on vielä jäljelläkin.
Lehden vanhoja ilmoituksia tutkiessani vastaan tuli vanhoja tuttuja yritysnimiä ja tuotteita. En aina voinut olla hymyilemättä
katsellessani vanhoja kuvia ja tuotekuvauksia nykyisten tuotteiden varhemmista versioista. Eikä siitä kovin monta vuotta ole
ehtinyt kulua. Silloin tuotteet olivat uusinta uutta ja joskus jopa liian uusia, nyt ne herättävät lähinnä nostalgiaa. Ainakin muutos on ollut nopeaa.
Vaikka yritykset ja tuotteet syntyvät, kukoistavat, muuttuvat ja kuolevat pois, henkilöt automaation takana tuntuvat pysyvän
kuitenkin samoina. Automaatioväylän nimitysuutisia lukemalla löysin monia tuttuja henkilöitä, joita nykyään tapaan työtehtävissä. Monen ihmisen urakehitys on sekin luettavissa vanhojen Automaatioväylien sivuilta. Automaatioalan ammattilaisten tulevaisuudesta kannattaa taas lukea tämän numeron Puheenjohtajan palstalta.
Onko mitään ratkaisevaa muutosta saatu automaatioalalla aikaan vuosituhannen vaihtuessa? Ainakin tietotekniikan käyttöönotto ja hyväksyntä automaatiossa on tapahtunut tänä aikana. 1990-luvun loppupuolella PC:n tuominen automaatiojärjestelmän yhteyteen koki vielä kovaa vastarintaa, nykypäivänä taas kaikki automaation toiminnallisuus pitäisi saada kaikille etävalvonnan ja etäoperoinnin avulla omassa toimistossa istuen, omaa PC:tä käyttäen. Samalla kenttäväylien tulemisesta on puhuttu koko ajan käyttäen termiä "huomenna". Mutta huomennakin voi vielä sanoa "huomenna". Ehkä tämä on yleistä kaikille teknisille asioille, sillä onhan fuusioenergiasta ja öljyn loppumisesta puhuttu jo vuosikymmeniä käyttäen termiä "huomenna".
Automaatioalan lyhyt historia on tullut itselleni selväksi jo monesti aikaisemminkin. Lapsesta asti muistan, että kaikki kotona korjaamista kaipaavat työt on tehty autotallissa vanhan Valmetin Instrumenttitehtaan hienomekaanisen pajan työpöydän äärellä. Teollisuusautomaation vuosikymmeniltä -historiikin ensimmäisen osan sivuilla taas esiintyy henkilöitä, jotka tunnen tai jotka ovat minuakin aikanaan opettaneet ja herättäneet kiinnostuksen säätötekniikkaa kohtaan. Ja kyseessä on siis suomalaisen automaatioalan historiikki 1960- ja 1970-luvuilta.
Ei sovi unohtaa Automaatioväylän omaakaan elinkaarta näinä vuosina. Ulkoasu, tekijät ja moni muu asia on muuttunut
useaan otteeseen. Yllättävän hyvin lehden vanhatkin numerot silti palvelevat asiallisena tietolähteenä nykypäivän automaatioammattilaiselle. Uuden mittausmenetelmän keksiminen on aina tehnyt mahdolliseksi kehittää myös automaattista säätöä sellaisille prosessialueille, joille se aikaisemmin ei ole ollut mahdollista. Vaan kuka keksisi sen takaisinkytkennän, jonka avulla Automaatioväylää voitaisiin hallitusti kehittää kohti lukijoiden tavoitetta. Tuntuu siltä, että näytteitä tulee liian harvakseltaan lukijapalautteen muodossa, jotta mittaus kelpaisi lehden toiminnan ohjaamiseen. Useimpien artikkeleiden lopussa on tekijöiden sähköpostiosoitteet. Ne on tarkoitettu käytettäväksi ja yhdeksi helpoksi väyläksi palautteen antamiseksi suoraan kirjoittajille.
Automaation tavoite, vaikeus ja haasteellisuus ovat muutoksen hallinnassa. Mutta kuinka hyvin automaatioala itse hallitsee muutoksen? Ja onko edes tavoite selvillä? Tätäkin on hyvä yhdessä pohtia Automaatioväylän sivuilla.

Timo Harju
Metso Automation
timo.harju@metso.com

Haasteissa, haasteista, haasteisiin
Suomen Automaatioseura juhlii 50-vuotista toimintaansa 22.5.2003. Toivottavasti mahdollisimman moni seuran jäsen osallistuu tähän nykyisen automaatioinsinöörisukupolven tärkeimpään tapahtumaan! Juhlan kunniaksi esitän tässä muutamia väitteitä, joiden toivon antavan tilaa uusille ajatuksille ja ehkäpä kommenteille ja keskustelullekin.
Viimeisen kymmenen vuoden aikana Automaation yhteiskuntakelpoisuus on tuntunut kohenevan melkoisesti. Säätötekniikka sinällään – ehkäpä hahmottamisvaikeuksista johtuen – selviytyi terminä ehkä vähemmällä kuin 1970- ja 1980-lukujen lamakausien aikana käyttöön tullut automaatio. 1990-luvun alun lama-aikana automaatiota ei sitten enää pidettykään ongelmien aiheuttajana, vaan mahdollisuutena ratkaista niitä.
Suurten ikäluokkien insinöörit ovat kyenneet kehittämään itselleen rautaisen ammattitaidon ja ylläpitämään sitä. Samanaikaisesti organisaatioiden madaltuminen ja esimiestehtävien suhteellinen väheneminen on johtanut siihen, että insinöörin urakehitys on hidastunut. Samaan aikaan myös muiden alojen ammattilaiset ovat tulleet kilpailemaan johtajien tehtävistä entistä voimakkaammin.
Työllisyys- ja työvoimapulakeskustelu saavat automaatioalalla omat erikoiset mausteensa. Automaatioinsinöörien hyviä ongelmanratkaisukykyjä ja sosiaalisia ominaisuuksia ammattialojen tienhaarassa ovat yritykset osanneet hidastuvan urakehityksen vuosinakin käyttää hyväkseen. Alaltamme on jatkuva virta ulos muihin tehtäviin. Virtaa sisään päin ei juurikaan ole alan korkean teknisyysasteen vuoksi. Nämä seikat johtavat siihen, että ammattitaitoisia automaatioinsinöörejä tulee Suomessa olemaan liian vähän. Kun seuraava korkeasuhdanne ja suurten ikäluokkien eläköityminen muutaman vuoden kuluessa sattuvat samaan aikaan, olemme pulassa. Pula koskee taas kerran tietenkin niitä ammattitaitoisimpia.
Suomen Automaatioseuran toiminta alan ammattilaisten ammattitaidon varmistajana saa siis uusia ulottuvuuksia. Perinteinen jaos- ja toimikuntatoiminta tulee jatkumaan vilkkaana, ja siihen seura pyrkii luomaan mahdollisuudet pitämällä huolta palveluista, joiden avulla toiminta voidaan organisoida tehokkaasti. Näiden palveluiden tehokkuus riippuu – niin kuin muuallakin – myös taloudellisten edellytysten hallinnasta ja ylläpidosta. Jo muutamia vuosia jatkunut suuntautuminen nuorten ammattilaisten ja vielä uraa harkitsevien sekä aivan pienimpien lasten mielenkiinnon herättämiseen ja ylläpitämiseen voimistuu. Siinä on seuran suurin haaste – varsinkin, kun kukaan meistä ei vuosipäivänä nuorene.
Koska tulevina päivinä tulen ottamaan vastaan suuren määrän onnitteluja seuran puolesta, haluan tässä käyttää tilaisuutta hyväkseni ja kiittää Suomen Automaatioseuraa hyvistä ystävistä ja mielekkäistä tehtävistä kuluneina vuosina sekä toivottaa omasta puolestani parasta mahdollista juhlapäivää ja menestystä tulevaisuuden pyrkimyksissä.

Matti Ketonen
puheenjohtaja
Suomen Automaatioseura ry
matti.ketonen@finnforest.com

Lauri Kinnunen, Teknotietämys Oy
Laskentamallien ja globaalin optimoinnin avulla puunkuljetusten kustannukset ja päästöt vähenevät
Stora Enso Metsä on ottanut käyttöön optimointialgoritmeihin pohjautuvan järjestelmän puunkuljetusten ohjaukseen. Ainutlaatuinen Kuorma-järjestelmä laskee tehokkaimmat reitit metsästä tehtaille ja minimoi autojen tyhjänä ajon. Kokonaistaloudellisin ratkaisu löytyy laskentamallien ja globaalin optimoinnin avulla. Järjestelmä tuo huomattavia kustannussäästöjä sekä vähentää kuljetuksista aiheutuvia päästöjä ja muita ympäristörasituksia.

 Kati Pöllänen ja Jouko Niinimäki, Oulun yliopisto, Kuitu- ja partikkelitekniikan laboratorio
Optimoinnilla kohti universaalia kuorinnan hallintaa
Neitseellistä kuitua käyttävien sellu- ja paperitehtaiden muuttuvista kustannuksista raaka-ainekustannukset muodostavat suurimman osan. Korkeat raaka-ainekustannukset ovatkin lisänneet mielenkiintoa tutkia puunkäsittelyprosessien puuhäviöitä. Tutkimuksissa on havaittu puunkäsittelyprosessien suurimpien puuhäviöiden muodostuvan puun kuorinnassa. Kuorinnalle tyypillinen 1-5 %:n puuhäviö aiheuttaa pienellekin tehtaalle vuosittain miljoonien markkojen kustannukset. Puuhäviöitä voidaan pienentää kuorintaprosessien optimoinnilla. Se on kuitenkin hankalaa, koska puun kuorintailmiöiden mekanismien ja raaka-aineiden merkityksen tuntemus on edelleen puutteellista.

Raimo Koskinen, Sunila Oy
Soodakattilan turva-automaatiosuositus
Suomen Soodakattilayhdistys ry on julkaissut 15.1.2003 soodakattilan turva-automaatiosuosituksen, mikä käsittelee soodakattilan turvallisuuteen liittyviä järjestelmiä (TLJ).

 Timo Harju ja Mats Friman, Metso Automation
Sakeuden hallinta, Osa 3: Säätötekniikan avulla parempaa sakeuden hallintaa
Artikkelisarjan aikaisemmissa osissa on kartoitettu sitä ongelmakenttää, josta sakeuden hallinnassa on kyse. Merkittävä osa sakeuspiirin suunnittelusta on kenttälaitteiden valintaan ja asennukseen liittyviä seikkoja. Vaikka kenttälaitteet olisivat parhaassa mahdollisessa toimintakunnossa, saattaa silti sakeuspiiriin kohdistua ulkopuolisia prosessihäiriöitä. Tässä artikkelisarjan päätösosassa tarkastellaan niitä vaihtoehtoja, joita säätötekniikka tarjoaa sakeudenhallintaan.

 Kari Tullila ja Tapani Virekoski, Metso Automation
Massan automaattiset laatuanalyysit
Markkinatalous ja ympäristön ja talouden vaatimukset ovat tuoneet suuria muutoksia paperimassan käsittelyn teknologiaan viime vuosina. Prosessien monimutkaisuus, toiminnan laajuus ja korkeampi tuotantovauhti eivät jätä tilaa virheille tai toimintahäiriöille. Tämän takia tarvitaan pitkälle viedyt prosessinohjaus- ja laadunohjausjärjestelmät, jotta toiminnan tavoitteet saavutetaan. Massan lopullisen laadun täsmällinen tarkkailu asettaa toiminnan parametrit ja antaa ratkaisevan tiedon menestyksen saavuttamiseen.

Heikki Peltonen, Vipetec Oy
Lajinvaihtoautomatiikan virityksellä parempaan lajinvaihtojen hallintaan
Useimmilla paperi- ja kartonkikoneilla on laatusäätöjen yhteydessä lajinvaihto-ohjelma automaattista lajinvaihtoa varten. Eri syistä johtuen lajinvaihto-ohjelman toimivuutta ja lajinvaihdon hallintaa voidaan usein parantaa merkittävästi huolellisen analyysin ja virityksen kautta.

 Mikko Maja, Profimill Oy
Aikasarjahistoria on prosessiteollisuuden etädiagnostiikkajärjestelmän peruskomponentti
Etädiagnostiikkajärjestelmällä tarkoitetaan useimmiten ohjelmistoa tai järjestelmää, jolla seurataan prosessia muun kuin prosessin haltijan toimesta, tarkoituksena tuottaa palveluita liittyen käyttöön, kunnossapitoon, tuotannon tehostamiseen ja kehittämiseen. Usein myös kone- ja laitetoimittajat haluavat seurata etänä asiakkaan prosesseista takuuajan ajo-olosuhteita.

 Mika Nurmi, Siemens Osakeyhtiö
Valvo ja operoi – etäältä
Tänään halutaan entistä enemmän valvoa, ohjata ja diagnostisoida koneita ja tehtaita ajasta ja paikasta riippumatta. Nykypäivän tekniikka tarjoaa monia eri mahdollisuuksia: internet, GSM/GPRS, Bluetooth – mutta soveltuuko tekniikka teollisuuteen?

 Lauri Kinnunen, Teknotietämys Oy
Automaatio 03 – kokonaiskuva alan innovaatioista
Helsingin Messukeskusessa 9.-11. syyskuuta 2003 järjestettävä Automaatio 03 on Pohjois-Euroopan suurin automaatioalan tapahtuma. Messuista ja seminaaripäivistä koostuvan tapahtuman teemana on "Automation Makes it Work", joka kuvaa automaation keskeistä asemaa tämän päivän maailmassa.

 Endress+Hauser-automaatiota 50 vuotta

Nuori sveitsiläisinsinööri Georg H. Endress toi mukanaan Englannista v. 1953 toisen maailmansodan jälkimainingeissa syntyneen kapasitiivisen pintamittarin ja perusti yhdessä rahoittajansa Ludwig Hauserin kanssa myyntiyrityksen. Yritys kasvoi ja kehitti omia tuotteitaan tarviten tehdastiloja ja asettui pieneen etelä-saksalaiseen Maulburgin kaupunkiin. Tästä alkoi edelleenkin suurimman yksityisomistuksessa olevan maailmanlaajuisen automaatioyrityksen menestystarina. Suomessa E+H toimi itsenäisenä osakeyhtiönä 25 vuotta, viimeisenä toimitusjohtajanaan keväällä eläkkeelle jäävä Jorma Pessa.

Sauli Kivikunnas ja Jukka Koskinen, VTT Elektroniikka; Riku Lähdemäki UPM-Kymmenen ja Risto Korhonen, Rautaruukki Steel
Prosessin suorituskyky esiin
Automaatiojärjestelmät tuottavat suunnitteluvaiheessa määriteltyä tarpeellista tietoa tuotantolaitoksen toiminnasta. Ne voivat kuitenkin kätkeä laitoksen keskeiset suorituskykytekijät informaatiotulvan taakse. VTT Elektroniikka on yhteistyössä teollisuuden kanssa kehittänyt yleiskäyttöisiä menetelmiä tietomassan jalostamiseksi käyttäjille helposti avautuvaksi visuaaliseksi suorituskykytiedoksi. Työ on tehty käynnissä olevan Älykkäät automaatiojärjestelmät -teknologiaohjelman puitteissa.

 Ilkka Porkka
Bestseller vai keräilyharvinaisuus?
Teollisuusautomaation vuosikymmeniltä, Osa 2 – vuoteen 1990 -kirja on painossa. Se julkistetaan Suomen Automaatioseura ry:n 50-vuotisjuhlassa Espoon Dipolissa 22.5.2003. Kirjan 1000 ensimmäistä kappaletta on varattu SAS:n jäsenille. Loput myydään varausjärjestyksessä yksitellen tai pakettina ykkösosan kanssa.