Lehti 3-2007 (Metsä, sellu ja paperi)


Päätoimittajalta:
Suomi kannustaa ja välittää
Uusi huhtikuussa nimitetty hallitus otti hallitusohjelmansa nimeksi vastuullinen, välittävä ja kannustava Suomi. Mitä se sitten tarkoittaa, voimme nähdä lähikuukausien aikana.

Pääkirjoitus; Anne Brunila, toimitusjohtaja, Metsäteollisuus ry
Uudistuvasta luonnonvarasta Suomen kilpailueduksi
Metsäteollisuudessa on 2000-luvulla tapahtunut ennennäkemätön mullistus. Yhtäältä kysynnän kasvun hidastuminen länsimaissa ja toisaalta voimakas kasvu erityisesti Kaukoidässä ovat muokanneet markkinat uuteen asentoon. Yhä useammin sellu tehdään lähellä raaka-ainetta, paperi lähellä asiakkaita.

Editorial; Anne Brunila, President and CEO, Finnish Forest Industries Federation
From a renewable natural resource to a competitive advantage for Finland

The forest industry has undergone an unprecedented upheaval in the 2000s. Slowing demand growth in Western countries, coupled with strong growth particularly in Asia, has moulded the markets into a new position. More and more frequently, pulp is produced close to raw material reserves and paper close to the customer base.

Marko Loisa;
Soft sensor based quality control solution for mechanical pulp refiners

Soft sensor together with sample-based pulp measurement makes reliable on-line control system for
pulp quality of mechanical pulp refiners possible. In this way quality variation can be reduced in mechanical pulp refining with increased runnability. 

Rami Rantanen;
Massanvalmistusta keittämällä – haasteita ja mahdollisuuksia

Sellunvalmistus on pitkän, kokemusperäisen tiedon hyväksikäyttöä. Valmistukseen sisältyy mielenkiintoisia erityispiirteitä lopputuotteen laadun sekä prosessin hallittavuuden kannalta.

Ville Jokela;
Savonlinnan kuitulaboratorio

Vuoden 2005 lopulla Savonlinnaan valmistuneen kuitulaboratorion ensinmäinen vuosi on takana. Laitoksen toiminta-ajatus on tarjota kokeellinen tutkimusympäristö yrityksille, joiden toimialana on erityisesti sellu-, paperi-, prosessi- ja kemianteollisuus. Tämän lisäksi laitoksen tiloissa toimii sellun ja paperin eri valmistusvaiheita tutkivia tutkimusryhmiä. Pilotmittakaavaisen prosessin automaation
ja instrumentoinnin toteuttaminen on ollut haasteellista, koska teollisuudessa käytettäviä laitteita ja toimintamalleja on sovellettu epäjatkuvaan prosessiin.

Kimmo Väliaho;
KPA-kattilan tasaustaskun pinnan säätö

Tasaustaskun pinnansäätö on kriittinen BFB/CFB-kattilan tehon säädön kannalta. Luotettava ja hyvin toimiva pinnansäätö tasaustaskussa varmistaa, että polttoaineruuvin täyttöaste ja  polttoainevirtaus tulipesään pysyvät vakiona.

Antti Jokela;
RFID yleistyy kuljetusyksiköiden seurannassa

Radiotaajuisen tunnistamisen yleistymistä logistiikassa on odotettu pitkään. RFID on usein nähty kalliina investointina, jonka taloudellisista hyödyistä ei ole ollut yksiselitteistä näyttöä. Teknologian käyttö on kuitenkin yleistymässä kiertävien kuljetusyksiköiden seurannassa siitä saatavien kustannussäästöjen ansiosta.

Matti Ketonen;
Kahdeksan jalkaa ja ketjun lenkit

Toukokuussa Englannissa on kaksi pitkää viikonloppuvapaata. John Smith on päättänyt käyttää tilaisuuden hyväkseen ja aikoo ehostaa kotiaan rakentamalla yläkerran portaikkoon puolipaneelin käyttäen materiaalina rautakaupasta saatavaa
kuusipaneelia.

Matti Ketonen;
Simulointi koko ketjun ohjauksen apuna

Metsäliiton puutuoteteollisuuden toimitusketjun kehittämisessä on käytetty dynaamista simulointia parannuskohteiden tunnistamiseksi sekä niiden potentiaalien arvioimiseksi.

Petri Koivula;
Lämpöä jätevedestä ja kylmää merivedestä

Helsingin Energia panostaa ekologisen energian tuotantoon Helsingin Sörnäisiin
rakennuttamallaan, teholtaan maailman suurimmalla, lämpöpumppulaitoksella.
Laitoksessa tuotetaan kaukolämpöä puhdistetun jäteveden lämpöenergiasta
ja kaukojäähdytystä kylmästä merivedestä. Kaukolämpöä voidaan tuottaa myös
kaukojäähdytyksen paluuvedestä.

Jarmo Kainumaa;
Automaatioalan nuorten osaajien koulutusta kehitetään kilpailuilla

Suomessa on harjoitettu jo pitkään ammattikuntien sisällä eritasoisia ammattitaitokilpailuja. Vuodesta 2005 alkaen myös ammatillisessa koulutuksessa automaatiota opiskelevilla oppilailla on ollut mahdollisuus mitata osaamistaan automaatioasennus-lajin kilpailussa.

Petri Koivula;
Langattomuus automaation tulevaisuuden haaste

Automaation seuraavien vuosien kehitys tulee mullistamaan mittaus- ja säätötekniikan käytön muun muassa langattomuuden ansiosta. Näin todettiin 17. automaatiopäivien seminaarissa, joka pidettiin Helsingissä 27. – 28.3.2007. Seminaarit järjestettiin nyt erillisinä varsinaisista automaatiopäivistä, jotka ovat syksyllä. Seminaarin teemaksi oli valittu Automaatio 2010–2020.

Hans Aalto;
Inbjuden gäst vid Instrumenttekniska Föreningens Automationsdagar

Ruotsalainen Instrumenttekniska Föreningen toimii samalla aatepohjalla kuin Suomen Automaatioseura, ja helmikuisella vierailullani löydettiin useita mahdollisia yhteistyömuotoja seurojemme välillä. Sympaattiset ITF:läiset ihmettelevät jäsenmäärillä mitattua yhdistysaktiviteettia, joka osoittaa Suomelle selviä voittolukemia.

Erkki Saarelainen in Memoriam 1941 – 2007

Erkki Saarelainen on poissa. Jo nuorena, siirtyessään vastavalmistuneena sähköalan diplomi-insinöörinä työelämään, hän tunsi elävää mielenkiintoa teollisuusautomaatioon, joka silloin vielä oli
kehityksensä alkuvaiheissa. Niinpä Erkki toteuttikin itseään automaation kautta sekä rikkaassa ja pitkässä työelämässään että monipuolisessa, merkittäviä tuloksia tuottaneessa harrastus- ja vapaaehtoistyössään suomalaisen automaation hyväksi. Ihmisenä Saarelainen opittiin tuntemaan rauhallisena ja harkitsevana, aktiivisena toteuttajana, jonka sanaan saattoi luottaa.

Petri Koivula;
Mittaus ja testausnäyttely

Mittaus- ja testausnäyttely järjestettiin kuudennentoista kerran AEL:n tiloissa Helsingissä. Paikalla oli 64 elektroniikan, automaation ja tietoliikennetekniikan yritystä ja osaajaa.

Matti Sundquist, Seppo Pyyskänen;
Teollisuusautomaation turvallisuus ja tietoturva
Automaation turvallisuus riippuu pääasiassa neljästä tekijästä: ihmisestä, prosessista, prosessia ohjaavasta ohjelmasta ja hajautetun ohjauksen sovelluksissa myös tiedonsiirron luotettavuudesta. Kaksi viimemainittua muodostavat teollisuusautomaation standardoinnissa alueen, jonka merkitys on kasvamassa. Tämä johtuu lisääntyvästä tarpeesta yhä parempaan riskien hallintaan ja tuotantoprosessien toiminnan varmistamiseen. Kehittyvät teknologiat, niihin perustuvat innovaatiot ja ICT-sovellusten leviäminen teollisuusautomaation alueelle ovat johtaneet kilpajuoksuun, jossa standardoinnilla on haastetta pysyä ajan tasalla.