Lehti 3/2009 (Tulevaisuuden haasteet automaatiolle)

Päätoimittajalta
Mallioppimista ja tukitoimintaa

Teknillisen korkeakoulun aikakauslehdessä Metso-konsernin toimitusjohtaja Jorma Eloranta kirjoitti kolumnissaan uuden Aalto-yliopiston ja koko Suomen mahdollisuuksista. Uuden yliopiston olemuksen Eloranta tiivistää tietopääoman lisäämisen ja kansainvälisen kilpailukyvyn ylläpitämiseen.

Pääkirjoitus
Jean-Peter Ylén
Que Sera, Sera…

Tämän lehden teemana on tulevaisuus ja sen ennustaminen, mikä antaa erinomaisen mahdollisuuden mokata ja esittää pieleen meneviä visioita. Tekniikan ja erityisesti tietotekniikan kehittymistä on huomattavan vaikea ennustaa. Kaksi kuuluisaa ennustusta tietotekniikasta ovat ”maailmassa on markkinoita noin viidelle tietokoneelle” – IBM:n perustaja Thomas Watson vuonna 1958 ja ”Kuka haluaisi tietokoneen kotiinsa” – Digitalin perustaja Ken Olsen vuonna 1977.

Jyrki Lipponen
Tulevaisuuden haasteet rakennusautomaatiolle

Rakennusautomaation alalla kuohuu. Alalle vyöryy uusia toimijoita ja markkinoita etsitään rajusti joka puolelta. Suomeen on rantautunut uusia toimijoita niin laite kuin järjestelmäpuolelle. Hyvää vauhtia on menossa vuosi 2009 ja yli neljännes ajasta on käytetty. Rakennusten automaatio elää järjestelmien puitteissa kuten jo 1990-luvulla totuttiin.

Maaria Nuutinen
Millaiseksi rakennamme tulevaisuuden teollisen työn?

Automaation käyttäjien ja asiakkaiden mukana olo jo automaation suunnitteluvaiheessa voi olla ratkaiseva tekijä automaation menestyksekkäässä käyttöönotossa. Käyttäjien käytönaikaisen työmotivaation ylläpito puolestaan mahdollistaa haastavistakin tilanteista suoriutumisen. Käytettävyydestä ja käyttö- tai käyttäjälähtöisestä suunnittelusta on puhuttu jo vuosia. Samaan aikaan on viety eteenpäin ylemmän tason automaatioita, päätöksentekotukijärjestelmiä ja näiden kaikkien kytkemistä yrityksen liiketoimintaprosesseja tukeviin järjestelmiin.

Petri Koivula
Automaation helmasynnit

Automaatiota ei arvosteta riittävästi. Tämä näkyy siinä, että on vaikeaa saada rahoitusta automaation perustutkimukseen, toteaa tekniikan tohtori Leena Yliniemi. Hänen näkemyksensä suomalaisesta automaatiosta tutkijan silmin kattaa lähes neljä vuosikymmentä. Talvisen maaliskuun iltana istuimme Leena Yliniemen kanssa Helsingin Suomalaisen Klubin kabinetissa keskustelemassa hänen näkemyksistään suomalaisesta automaatiosta.

Pekka Taskinen
Mallinnuksen ja simuloinnin tulevaisuudesta

Tulevaisuuden selkeitä merkillepantavia mahdollisuuksia mallinnuksen ja simuloinnin alalta ovat edistyneet ohjelmistoalustat, moniprosessorien kehittyminen ja visualisointi yhdistettynä mallinnuksen työkaluihin. Menneisyyden ennustaminen on helpompaa kuin tulevaisuuden, niin sanotaan. Tulevaa pitää kuitenkin analysoida ja yritysten alati pohtia uusia mahdollisuuksia liiketoimintaansa. Tekesin Mallinnus ja Simulointi (MASI) -ohjelman tammikuisesta tulevaisuusseminaarista oli jo edellisessä numerossa paljon asiaa.

Timo Vepsäläinen, David Hästbacka, Jari Rauhamäki, Seppo Kuikka
Kohti tehokkaampaa automaatiosovellusten suunnittelua

Sovellussuunnittelu on keskeinen osa automaatiota, jossa kilpailu asettaa alati kiristyviä tehokkuus- ja laatuvaatimuksia myös suomalaisille toimijoille. Tehokkaampaan suunnitteluun voidaan pyrkiä paitsi työkaluja ja tekniikoita myös itse suunnitteluprosessia kehittämällä. Monimutkaisten teollisuuden järjestelmien ohjaamiseen ja automaatiosovellusten kehitykseen liittyy monia haasteita. Automaatio on tyypillisesti osa laajempaa investointia, kuten laitostoimitusta tai -uusintaa, johon osallistuu eri projektiosapuolia kuten asiakas, laitossuunnittelu ja perusautomaatiosuunnittelu.

Seppo Tikkanen
Tutkimusyhteistyön uusi aika

Suomalaisessa tutkimus- ja innovaatioympäristössä on alkanut uusi aika strategisten huippuosaamiskeskittymien eli SHOKien aloitettua toimintansa. Aikaisemmasta poiketen yritykset ja tutkimuslaitokset määrittelevät jatkossa yhdessä tutkimusalueet SHOK-yhtiön tutkimusstrategiaksi. Tutkimustoiminta keskittymissä perustuu avoimen innovaation ja yhteistyön periaatteelle. Koneenrakennuksen ja metallituotteiden SHOK-yhtiö Fimecc Oy on paraikaa aloittamassa ensimmäisiä ohjelmiaan.

Petri Mannonen
Valvomotyövälineiden yhteisöllinen tulevaisuus

Yhteistyön merkitys prosessilaitoksissa on tuotannon perusedellytys ja uusien internetin yhteisöllisten palveluiden kasvu tuo muutoksia myös tulevaisuuden valvomotyöskentelyyn. Työ prosessilaitoksissa on enenevässä määrin organisaatiorajat ylittävää yhteistyötä. Esimerkiksi raaka-ainetoimitusten koordinointi, kunnossapito sekä puhtaanapito vaativat eri organisatoristen toimijoiden saumatonta yhteistoimintaa.

Automaatioväylän toimitus
Automaatiopalkinto ja -seminaari 2009

Automaation merkitys terveydenhuollossa ja sairauksien hoidossa tulee olemaan seuraavien vuosikymmenten rahasampo suurelle ryhmälle yrityksiä. Automaation avulla saavutetaan tutkimuksissa tilanne, josta tähän saakka on pystytty ainoastaan haaveilemaan. Automaatio laajenee solututkimuksen alueelle tukemaan solupohjaisten testien käyttöä koe-eläinten asemesta. Solujen käsittelyn automaatiota voidaan hyödyntää myös kehitettäessä uusia kantasolupohjaisia hoitomuotoja esimerkiksi sydän- ja aivosairauksien hoitoon. Suomen Automaatioseura ry myönsi vuoden 2009 Automaatiopalkinnon Tampereen teknillisen yliopiston (TTY) tutkimusryhmälle, johon ovat kuuluneet professori Pasi Kallio, Johana Kuncová-Kallio, Matti Vilkko ja Pekka Ronkanen. Palkinto on suuruudeltaan 7000 euroa ja sen rahoittaa Suomen Messusäätiö.

Kimmo Reiman
Helsingin metro miehittämättömäksi
   
Helsingin metro automatisoidaan miehittämättömäksi. Juuri alkanut viiden vuoden projekti tuo tämän lisäksi myös muita turvallisuuteen ja matkustajapalveluun liittyviä parannuksia metroon. Metron automatisointia suunniteltiin alun perin jo metroa rakennettaessa. Kuljettajatonta liikennettä testattiin koestusraiteella 1970-luvulla.

Petri Koivula
Meriliikenteen valvonta automatisoituu

Suomen merialueilla on arvioitu todennäköisen laivaonnettomuuden suuruudeksi 30 000 tonnin öljyvuoto mereen. Otaniemessä pyritään vähentämään tämä todennäköisyys nollaan automaattisen valvonnan ja mallinnuksen tutkimuksen avulla. Suomen merialueilla liikkuu kuukausittain tuhansia laivoja ja niiden sisällä kuljetetaan ympäristölle vaarallisia aineita, ei pelkästään matkustajia. Yksistään Suomenlahden yli kulkee vilkkaan kuukauden aikana yli tuhat laivaa ja lisäksi toistatuhatta pienenpää, nopeakulkuista alusta. Kun määrään lisätään itälänsi suuntainen poikittaisliikenne, jota on yli 2000 alusta kuukaudessa, kasvaa onnettomuuden mahdollisuus melkoisesti.

Teppo Pirttioja
Agenteistako suunnitteluväline laitetason monitorointiin?

Käynnissä oleva automaation teknologiapohjan muutos tulee väistämättä vaikuttamaan teollisuuden toimintatapoihin myös laitetasolla. Uusien viestintämahdollisuuksien ja hajautetun laskennan tarjoaman potentiaalin täysimittainen hyödyntäminen tuntuisi vaativan myös uusien kehitystyökalujen käyttöönottoa.

Petri Koivula
Yhteistuotanto on Suomen mahdollisuus

Helsingin Energian maaliskuun alussa pitämässä yhteistuotannon seminaarissa IEA:n asiantuntija Thomas Kerr kertoi uusimman yhteistuotannon tutkimuksen tuloksista. Tutkimuksessa vertailtiin sähkön ja lämmön yhteistuotantoa eri puolilla maailmaa. EU on johtava yhteistuotannossa maailmassa ja viiden tähden maita ovat Suomi ja Tanska. Tanskassa tosin laskentaperusteet ovat eri kuin Suomessa ja Suomi on näin ollen johtava maa Euroopassa.