Lehti 3/2012 Langaton automaatio

Ilmoittajien nettisivulinkit

Lehti nro 3 2012:

 http://www.siemens.fi/fi/siemens_osakeyhtio.htm

http://www.burkert.fi/

http://www.phoenixcontact.fi/

http://www.kytola.com/

http://www.prosys.fi/

http://www.tausen.fi/web/fi/etusivu

http://www.jklpaviljonki.fi/tekniikka2012/index.php

http://www.automaatiocaravaani.fi/

www.automatica-munich.com/visitor

www.easyFairs.com/Prosanahki

www.metso.com/iesd

www.moretec.fi

www.beamex.com

www.labkotec.fi

http://turunautomaatio.nettisivu.org/kesapaivat-2012/

 

 

Päätoimittajalta
Osaamisen jakautuminen ja osaamattomuus

Kuka muistaa aikaa kun suunnittelu oli ammattihenkilöiden osaamista ja suunnitteluun
käytettiin enemmän aikaa. Perusteluna oli hyvin suunniteltu on puoliksi tehty.
Nykyisin suunnittelun pitäisi tulla automaattisesti laitemäärittelyn kautta. Suunnittelu
on näin siirretty osaksi määrittelyjä, jotka aiemmin olivat suunnittelun
perusteita. Näin on kustannuksia saatu vähennetty, mutta pitäisikö kustannusten
säästö hakea paremmalla suunnittelulla kuin suunnittelun vähentämisellä.
Onko tulevaisuus suunnittelun osalta puoliksi suunniteltua vai suunniteltua?

Pääkirjoitus, Tommi Parkkila
Automaatio läpinäkyväksi tekniikasta riippumatta

Koneiden ja laitteiden huoltojen ennakointi ja huoltotoimenpiteiden suorittaminen ennen
koneen kriittistä vikaantumista on haastavaa toteuttaa kustannustehokkaasti ilman
johdonmukaista kunnonvalvontaa. Kunnonvalvonnan suunnittelussa täytyy hyödyntää
ymmärrystä koneen ja laitteen rakenteesta, sekä prosessista, kuinka kohdetta käytetään ja
minkälaisissa olosuhteissa. Pitkälle automatisoidussa tietokonepohjaisissa järjestelmissä
kunnonvalvonnan tunnuslukuja ja hälytysrajoja seurataan valvomosta käsin.

Margit Huhtala, Viestintävirasto
Langaton automaatio ja radiotaajudet

Suuri osa automaatiojärjestelmistä on suunniteltu toimimaan radioluvista vapailla
taajuuksilla. Tämä tarkoittaa sitä, että radiolähettimille ei tehdä tapauskohtaista
taajuussuunnittelua eikä lähettimen käyttö edellytä radiolain mukaista lupaa.
Radioluvista vapautus koskee vain lähettimiä, jotka ovat tiettyjen teknisten
ominaisuuksien ja käyttöä koskevien ehtojen mukaisia. Osa automaatiosovelluksista
toimii kuitenkin tilanteessa, jossa radioyhteydelle tehdään tapauskohtainen
taajuudenvalinta. Tällöin lähettimen käyttö edellyttää. Viestintäviraston myöntämää
radiolupaa. Osa sovelluksista on kehitetty siten, että ne hyödyntävät teleyritysten
tarjoamia matkaviestinverkkoja.

 

Ville Spangar, Fidelix Oy
Langaton verkkotekniikka rakennusautomaatiossa

Vuosia on puhuttu langattomien verkkotekniikoiden tulemisesta osaksi tulevaisuuden
rakennusautomaatiota. Sen etuja, verrattuna perinteiseen langalliseen tekniikkaan,
ovat mahdollisuus säästää asennus- ja kaapelointikustannuksissa sekä vähentää
kaapeloinnin esteettistä haittaa arvokiinteistöissä ja kodeissa. Miksi se ei kuitenkaan
yleistynyt?

 

Jari Manninen, Neste Oil Oyj ja Risto Wallin, Emerson Process Management Oy
Ensikokemuksia painelaitteiden koeponnistuksen langattomista mittauksista

Painelaitteiden koeponnistukset ovat pakollisia määräajoin suoritettavia tarkistuksia.
Virheellinen menettelytapa voi kuitenkin vaurioittaa tarkistettavaa kohdetta.
Menettelyä voidaan seurata tarkemmin käyttämällä langattomia lähettimiä, kuten
Porvoon jalostamolla on tehty.

Jukka Suhonen ja Marko Hännikäinen, Tampereen teknillinen yliopisto
Heikki Karvonen, Juha Petäjäjärvi ja Matti Hämäläinen, Oulun yliopisto
Joustavuutta langattomiin mittauksiin hierarkkisella moniteknologiaverkolla

Langaton useaa teknologiaa yhdistävä anturijärjestelmä soveltuu koneiden ja
prosessien valvontaan ja ohjaukseen. Optimoitu hierarkkinen verkkoarkkitehtuuri
pienentää virrankulutusta ja kasvattaa luotettavuutta, sekä sallii huoltovapaat ja
laajennettavat asennukset myös vaativiin olosuhteisiin.

 

Karl-Kristian Högström, Espotel Oy
Langattoman anturin energiahallinta haasteellisinta

Koneiden ja laitteiden kunnonvalvonnassa erityisesti liikkuvien ja pyörivien kohteiden
anturointi on haasteellista ja edellyttää langattomien ratkaisujen soveltamista. Tälläisia
laitteita ovat esimerkiksi tuuliturbiinit, paperikoneet, moottorit ja generaattorit. Tiedonsiirto
ei sinänsä ole valvonnan ongelmallisin osa, vaan se, miten kerätä anturiin riittävästi
energiaa niin, että anturi ylipäänsä pysyy toiminnassa ja voi kerätä tietoa niin paljon kuin
tarpeellista.

 

Pasi Tuominen, Wapice Oy
Langattomat tekniikat kasvun tekijöinä

Langattomuus käsittää vakiintuneet 3G/4G, Wi-Fi, Bluetooth ja Zigbee tekniikat.
Niiden käyttö kasvaa koko ajan yhä uusille alueille, ja myös uusia käyttötapoja
kehitetään. Kukin tekniikka soveltuu parhaiten eri tarkoitukseen, niillä tehdyt
solmut ovat eri hintaisia, tietoliikenne toimii eri nopeudella ja fyysisesti niiden
integrointisoveltuvuus vaihtelee.

Tuomas Lehtonen, Serusmedia Oy
Langattomalla mittaustekniikalla on lukemattomia käyttökohteita

Langattoman teknologian kehittyminen tuo mahdollisuuksia yhä monipuolisempien
sovellusten kehittämiseen. Protacon Oy on kehittänyt Bluetooth -teknologiaa
hyödyntävän MiPu-mittausjärjestelmän, joka tuo datan suoraan käyttäjän
puhelimeen. Mittaustiedolle ei ole rajoituksia, joten järjestelmän avulla voidaan kerätä
käytännössä millaista tietoa tahansa. Bluetooth-puhelimeen ladattavan sovelluksen
lisäksi tarvitaan vain hieman matkapuhelinta suurempi konvertteri, johon anturit liitetään.

 

Mikael Björkbom, Aalto-yliopisto ja Marina Eskola, VTT
Suomelle langattomia automaatioalustoja ja uusia sovelluskohteita

Tällä hetkellä langattoman automaation standardit WirelessHART ja ISA100.11a ovat
saatavilla, mutta löytyy useita sovelluksia, joissa nämä ratkaisut eivät sovi. Siksi sekä
tutkimuslaitokset että yritykset panostavat RIWA-projektissa langattomien
automaatioratkaisujen tutkimukseen. Yhtenä tavoitteena on kehittää alusta,
protokollapino, ja lisää liiketoimintaa uusilla langattomilla sovelluksilla tällä alueella.

 

Olli Repo, Metso Endress+Hauser Oy
Onko kunnonvalvonnan kokonaisuus hallinnassa?

Mikä kaikki kuuluu kunnonvalvonnan piiriin? Olemmeko virittäneet tuotannon ainoastaan
ongelmattomaksi vaikka sen pitäisi olla optimoitu tuotannon kannalta.
Viime vuosien aikana on keskusteltu paljon säätöpiirien, kenttälaitteiden ja koneiden
kunnonvalvonnasta sekä toimintaa tukevista ohjelmistoista ja tekniikoista. Toiminta on
rakentunut pitkälle laitediagnostiikan pohjalle toimittajalähtöisesti. Tälla tavalla
toteutettavassa kunnonvalvonnassa huomio kiinnittyy toimivuuden, ongelmien
ja vikaantumisen tunnistamiseen. Tavoitteena on ollut lähinnä jäljellä olevan
käyttöajan ennustaminen.

Osmo Vainio, toimitusneuvosto
Automaation asiantuntija

Automaatioväylän toimituskunnan tuorein tulokas on veneilevä automaation
asiantuntija Osmo Vainio ABB:ltä. Vainio näkee automaation vastauksena moniin
tämän päivän kansallisiin ja globaaleihinkin haasteisiin, kuten ilmastonmuutokseen,
tuotannon tehostamiseen, kilpailukyvyn vahvistamiseen ja suurten ikäluokkien
eläkoitymiseen.

 

Heikki Tanner, Metso Automation Oy
Turun seutu saa raikasta tekopohjavettä automaation turvin

Automaatiolla on merkittävä rooli Turun seudun uuden tekopohjavesijärjestelmän
toiminnassa. Prosessimalliin perustuva ennustava säätötekniikka varmistaa, että
vettä riittää verkostossa myöskulutuspiikkien aikana. Turun seudun uusi
tekopohjavesijärjestelmä perustuu hajautettuun automaatiojärjestelmään, johon
on yhdistetty 93 etäpistettä, joissa pumpataan, käsitellään, siirretään ja valvotaan
juomavettä sekä sen jakelua aina alkulähteiltä loppuasiakkaalle.

 

Arja Kauppinen, Automaatioväylä Oy
Musiikin viisi vuosikymmentä

Juhlin sukulaisteni ja hyvien ystävieni kanssa elämäni viittä ensimmäistä vuosikymmentä
musiikin tahdittamana. Järjestelyt aloitimme hyvissä ajoin ja työn tuloksena syntyi
mahtava musiikki-iloittelu Armilan ja Kourulanmäen VPK talolla.

 

Petri Koivula, Automaatioväylä Oy
Viisikymppiset muistelot

Vuosikymmenet vierivät ja aikaa tulee koko ajan lisää.Sitä on mitattava jollain tavalla
ja itsellä se tuli vastaan maaliskuun alussa. Nimittäin tuo miehen ikä, ainakin
joidenkin mielestä.

 

Antti Liljaniemi ja Olli Hokkanen, Automaatiotekniikka, Metropolia
Lähdetkö MESsiin? osa 2
Valmistuksenohjausjärjestelmät automaatiotekniikan opetuksessa

Automaatiotekniikan opetuksessa ylemmän tason tietojärjestelmien osaaminen
on tätä päivää. Metropoliassa käynnistettiin MES-projekti ja sitä laajennetaan paremmin
vastaamaan opetuksen vaatimuksia.