Lehti 4-1989 (Tehtaan automaatiojärjestelmien yhteensovittaminen)

Pääteemana tehtaan automaatiojärjestelmien yhteensovittaminen

Hyvä lukija
Ajat muuttuvat ja ihminen ajan mukana. Näin käy myös Suomen Säätöteknilliselle Seuralle ja meille seuran jäsenille ja elinympäristöllemme. Samoin edistystä tulee tapahtumaan ensi vuonna myös jäsenlehdellemme. Tulemme aktiivisesti "pitämään peukaloamme ajan valtimolla". Se on lehtemme yleisteema.

Tämän lehtemme teemana on erilaisten automaatiojärjestelmien yhteen liittäminen ja sen aiheuttamat lisävaatimukset projektisuunnittelulle, energiansyötölle sekä maadoituksille ja päättäjien ammattitaidolle.

Ensivuoden lehtien teemat ovat

1) Laatu ja sen kokonaiskuva: tuotesuunnittelun laatu, alihankkijoille asetetut laatuvaatimukset, projektoinnin laatu, ym. lukuisten toimintojen laatutekijät. Suomalaisen on sopeuduttava ajoissa EY markkinoiden vaatimaan laatutasoon. Elämme suurten muutosten aikaa.

2) Koulutusnumero, joka jaetaan oppilaitoksille korkeakouluille ym. tietoa jakaville tai tietoja tarvitseville. Johtoajatuksena on nostaa automaatiotekniikan arvostusta edelleen ja mm. informoida uusia opiskelunsa aloittajia tästä alavalinnasta.

3) Automaatiopäivänumero: Lehti keskittyy kokonaan automaatiopäiviin: Artikkeleja, uustuote-esittelyjä, mainoksia, ennakkotietoja esitelmistä, ym., ym.

4) Kappaletavara – automaationumero ( tähän sisällytetään aluksi myös ns. panosprosessit/Batch Processcs, myöhemmin myös koneistojen automaatio). Lehden numero on paljolti oppivihkonen prosessiteollisuuden automaation ammattilaisten tietämyksen laajentamiseksi omasta ammattialastaan, myös muiden automaatioalojen erikoisuuksiin.

No, mitä tämä automaatioala, jossa olemme työskennelleet kuka vähemmän kuka kauemmin, oikein on? Allekirjoittaneen mielestä SSS'n alueeseen liittyy vähintäänkin: prosessiteollisuuden automaatio, kpl-tavarateollisuuden automaatio, koneistojen automaatiot, tuotantoreseptit, hälyytys yms. järjestelmät. Onhan selvää, ettei lehtemme kapasiteetti riitä millään kaikkeen tähän, mutta tarkoituksena on ainakin "kuoria kerma päältä."

Lehtemme kehittyy vuonna 1990, se saa yhä uusia lukijoita ja peräti laajempia lukijapiirejä. Tavoitteena on saada automaatiolle ja sen tekijöille lisää heille kuuluvaa arvostusta. Automaation tarkoituksena ei ole suinkaan työttömyyden lisääminen, niin kuin liian usein on kuultu ennustettavan, päinvastoin. Automaation tason lisääminen on luonut runsaasti uusia työpaikkoja ja -vaihtoehtoja. Totuus näkyy parhaiten, kun katselee ympärilleen optimististen silmälasien läpi.

Tämä lehti postitetaan noin 500'11e uudelle lukijalle entisten n. 1000 lukijan lisäksi. Suomen Säätöteknillinen Seura on sopinut Suomen Mittaus- ja Säätöteknillisen yhdistyksen kanssa, että yhteistyö kehittyy näyttävästi heti 90-luvun alkaessa. SMSY:n jäsenten postilaatikko ympäri Suomen kolahtaa säännöllisesti "automaatioväylä"-lehden ilmestyttyä. Juttujen kirjoittajina on sekä tähänastiset kirjoittajaryhmät että SMSY:n jäsenet.

Haluan kiittää lehteemme kirjoittaneita, tukijoita ja lukijoita kuluneesta vuodesta 1989 ja toivottaa onnea ja aktiivista valppautta vuodelle 1990 ammattiasioissamme.

Osmo Härkönen
päätoimittaja

Osmo Vehviläinen ja Jari Ilomäki
Tehtaan tietojärjestelmien yhteensovittaminen
Energiataloudellisen Yhdistyksen ( ETY) tilaama selvitystyö mahdollisuuksista tehtaan eri tietojärjestelmien ja automaatiojärjestelmien yhteensovittamiseksi on valmistunut. Selvitystyö on tilattu Teollisuuden sähkö- ja automaatiovaliokunnan (TSK) aloitteesta.
Työn ovat rahoittaneet kauppa ja teollisuusministeriön energiaosasto, TSK:n jäsenlaitoksista Enso-Gutzeit Oy, Oy Karl Fazer Ab, Kemi Oy, Kemira Oy, Kymmene Oy, Metsä-Serla Oy, Oy Nokia Ab, Outokumpu Oy, Rauma Repola Oy, Rautaruukki Oy, Veitsiluoto Oy sekä useat laitetoimittajat.

Jukka Klemettilä, Altim Control Oy
Alcont-automaatiojärjestelmä tehtaan tietojärjestelmien osana
[ei ingressiä]

Hannu Väänänen, Siemens Osakeyhtiö
SIEMENSIN AUTOMAATIOVÄYLÄT
Automaatiojärjestelmän eri tasojen tiedonsiirtotarve vaihtelee suuresti. Alimmalla tasolla automaatiolaitteet ja prosessiasemat käsittelevät nopeasti suurenkin määrän antureiden ja toimilaitteiden välittämää tietoa, mutta automaatiolaitteelta tai prosessiasemalta toiselle ei yleensä tarvitse välittää kovin laajaa informaatiomäärää. Mitä ylemmäksi järjestelmän hierarkiassa mennään, sitä suuremmaksi informaation siirtotarve tulee. Samalla laitteilta vaaditaan suurempaa tallennuskykyä.
 
Markku Kiema, SattControl Oy
Eri automaatioväylien yhteen liittäminen
Eri ikäisiä automaatiojärjestelmiä ei ole taloudellisesti voitu liittää toisiinsa, vaikka ko. toimittajan tietoliikenneprotokolla olisi ollut käytettävissä. Vielä tänään se on useimpien järjestelmien osalta vain teoriaa: periaatteessa kyllä, mutta käytännössä ei.

Ilkka Karaila, Valmet Automation Oy
Tietojärjrstelmien maadoitukset
Viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana on automaatiossa siirrytty digitaalisiin järjestelmiin. Mikroprosessorien ansiosta tietokoneiden reaalihinnat ovat laskeneet niin alas, että tietokoneita on lähes kaikissa työpisteissä. Varsinaisen automaation yläpuolelle on kasvanut erittäin suuren tietojenkäsittelykapasiteetin omaava ja automaation tapaan hajautettu tietokonejärjestelmä. Yhdessä automaatio- ja tietokonejärjestelmä ovat tietojärjestelmä, jonka avulla esimerkiksi tuotantolaitoksen toimintoja ja tuotantoprosessia ohjataan.

Tuomo Suhonen, Valmet Automation Oy
Erilaisten automaatiojärjestelmien yhteen liittäminen
[ei ingressiä]