Lehti 4-1990 (Kappaletavara-automaatio)

Pääteemänä kappaletavara-automaatio

Automaatioväylän tämänkertaisen numeron teemana on kappaletavara-automaatio. Teema on sekä ajankohtainen että ei sitä ole. Ajankohtainen siinä mielessä, että kappaletavara-automaation mahdollisuuksien tiedostaminen kotimaisissa automaatioalan ammattipiireissä on vasta vii me aikoina saanut riittävää huomiota Ajankohtainen se ei ole enää siksi, että keskustelun aika olisi ollut XO-luvun alku vuosina, jolloin kotimainen metalli- ja muu kappaletavarateollisuus heräsi huomaamaan automaation siunauksellisuuden. Tällöinhän käynnistettiin maassa huomattavia aktiviteetteja, mm TEKESin kappaletavara-automaation ja mekatroniikan teknologiahankkeet sekä useita teollisuuden laajoja kehityshankkeita. Jälkimmäisten osalta voidaan todeta että niitä valtaosaltaan olivat tekemässä automaation loppukäyttäjät kun varsinaiset automaation ammattilaiset loistivat poissaolollaan.

Suomi on vahva prosessiteollisuusmaa ja tätä taustaa vasten myös automaatio-osaaminen on painottunut prosessiautomaatioon. Muutoksen tuulet puhaltavat kuitenkin voimakkaina ja on pyrittävä löytämään uusia mahdollisuuksia. Euroopan yhdentymisen myötä kotimarkkinat laajenevat ja monipuolistuvat. Kappaletavara-automaatio ja koneenrakennus tarjoavat tällaisia mahdollisuuksia. Automaatioaste erityisesti konepajateollisuudessa on noussut viimeisten viiden vuoden aikana huomattavasti. Myös muu kappaletavarateollisuus on saanut vauhtia automaatiorakentamiseen. Koneenrakennuksessa on koittamassa uusi mekatroninen aikakausi. Se merkitsee käytännössä elektronisten osien ja automaatiotoimintojen huomattavaa lisääntymistä teollisuuden valmistamissa koneissa ja laitteissa. Vaikutus tuntuu myös prosessiteollisuuden automaatiossa prosessikoneiden oman älykkyyden kasvaessa.

Kappaletavara-automaatio eroaa huomattavasti prosessiautomaatiosta – ei niinkään perusmenetelmiensä ja teknologiansa suhteen kuin perinteidensä suhteen. Konepajateollisuudessa on tyypillistä, että loppukäyttäjä osallistuu automaation suunnitteluun ja toteutukseen usein varsin suurella panoksella. Myös tuotannossa käytettävien työstökoneiden valmistajat sisällyttävät enenevässä määrin automaatiota omiin tuotteisiinsa. Tämä jättää vähän tilaa kokonaisvaltaisille automaatiojärjestelmätoimituksille prosessiteollisuuden malliin. Poikkeuksen muodostavat järjestelmät, jotka perustuvat työstökoneiden ja automaation kokonaisvaltaiseen integraatioon – kuten FM-järjestelmät. Merkkejä traditioiden muuttumisesta on kuitenkin nähtävissä ja työnjako automaation käyttäjien ja kehittäjien välillä on selkiytymässä.

Mitä on järkevää tehdä kappaletavara-automaation ja siihen läheisesti liittyvän koneautomaation kehittämiseksi tulevaisuudessa? Luonnollisesti ensin on tunnistettava tosiasiat. Tehdasautomaation puolella metalliteollisuus on pääsovellutusalue, joskin myöskään muita sovellutusalueita ei tule hylkiä. Kiinnostavia alueita ovat useat prosessiteollisuuden jälkikäsittely- tai jatkojalostuslinjat, elintarviketeollisuus ja mekaaninen puuteollisuus. Kotimainen metalliteollisuus on luonteeltaan erikoista verrattuna monen muun teollistuneen maan vastaavaan teollisuuteen. Meillä valmistus on keskittynyt pienissä sarjoissa tehtäviin erikoistuotteisiin. Raskaan teollisuuden osuus on huomattava, kuten myös pkt-sektorin. Automaatioratkaisuita kehitettäessä tämä on otettava huomioon. Ainoastaan ratkaisuilla, jotka erikoistuvat vastaavasti on mahdollisuus menestyä kovassa kansainvälisessä kilpailussa. Ei ole kovin vaikeaa ymmärtää, että standardityyppisten teollisuusrobottien valmistus ei ole täällä helppoa. Ei ole toisaalta syytä hukata luovaa mielikuvitustaan uusia sovellutusalueita hakiessa. Esimerkiksi, puunjalostuksesta on otettava kaikki irti, kun siihen kerran on tullut ryhdyttyä. Automaation osalta puunjalostuksen suurimmat tulevaisuuden haasteet eivät enää liity itse tehdastuotantoon, vaan prosessiin ennen sitä. Automaatioasteen oleellinen nosto metsänkorjuussa tulee olemaan välttämättömyys työvoiman vähetessä rakennemuutoksen seurauksena. Työkoneiden ja niihin liittyvän automaation kehittäminen on avainasemassa. Vastaavia esimerkkejä löytyy monilta muilta perinteisen tehdastuotannon ulkopuolisilta sektoreilta.

Kappaletavara-automaatio tarjoaa haastavan ja mielenkiintoisen kentän automaatioammattilaisille. Viime vuosina tutkimuslaitokset ovat panostaneet huomattavasti tämän alueen kehittämiseksi. Toivoisi yrityssektorin entistä laajemmin tutkailevan alueen potentiaalisia mahdollisuuksia ja lähtevän nostamaan suomalaisen automaatioteollisuuden mainetta myös tällä saralla.

Aarne Halme
professori, Teknillinen Korkeakoulu

Markku Kangas, Valmet Automation Oy
Minne menet automaatiojärjestelmä
Otsikko "Minne menet automaatio" antaa mahdollisuuden tarkastella kehitystä makrotasolta ja pitkällä perspektiivillä sekä taakse, että eteenpäin. Oletan paikalla olevan sekä kappaletavara-automaatiosta, että prosessiautomaatiosta kiinnostuneita ja pyrin tekemään havaintoja, jotka ovat verraten yleispäteviä, menemättä liiaksi eri alueiden erikoistekniikoihin. Näkökulma on konseptuaalinen.

Jan Kåhre, Esko Kamrat, K-Patents Oy
K-Patents ja prosessirefraktometri
[ei ingressiä]

DI Heikki Saarelainen, Siemens Osakeyhtiö
Kappaletavaran käsittelyn erikoispiirteet ja -vaatimukset
automaatiojärjestelmälle

Käsite kappaletavara-automaatio tuo ensimmäisenä mieleen pakkauskoneesta vinhaa vauhtia ulostulevat tuotteet, jotka ladotaan samantien kuormalavoille ja kuljetetaan edelleen automaattisesti etukäteen määrättyyn lastauspaikkaan tai tuotetunnuksen mukaisesti suoraan oikeaan varastohyllyyn odottamaan toimitusta asiakkaalle. Mutta mitä piilee kaiken tuon takana. Millaiset ovat "silmät", jotka näkevät kappaleen liikkeet ihmissilmää nopeammin ja millaiset ovat "aivot", jotka niiden avulla ohjaavat ja valvovat tuotteen kulkua.

Harri Jokinen, VTT Konepajan tuotantotekniikan laboratorio ja Kari Koskinen VTT sähkö- ja automaatiotekniikan laboratorio
Joustava tuotantoautomaatio piensarjatuotannossa
[ei ingressiä]

Hannu Wallin, Omron Electronics
Saattomuistijärjestelmät, mitä ne ovat?
Kilpailutilanteen kiristyessä on valmistavan teollisuuden pitänyt entistä enemmän kiinnittää huomiota tuotantoresurssiensa tehokkaampaan käyttöön. Valmistussarjat ovat vähitellen pienentyneet, tuotteet ovat yhä useammin asiakaskohtaisia ja komponentti- ja puolivalmistevarastot yritetään pitää mahdollisimman pieninä. Ajatuksena on tarjota asiakkaalle mahdollisimman laaja valinnanvapaus ja samanaikaisesti pitää toimitusajat ja tuotantokustannukset kurissa.

Jani Granholm, Valmet Tehdasautomaatio
Työstökoneohjausten kehitysnäkymiä
Koneistus-FM-järjestelmä sisältää tyypillisesti automaattisen siirtovaunun kuormankäsittelyyn, paletti- ja kuormalavavaraston, työstökoneita integroituna järjestelmään tai manuaalikoneina, pesukoneen sekä mahdollisesti muita työasemia ja joukon paletti- ja lava-asemia.
Rammer Oy Lahdessa käyttää Valmet Tehdasautomaation v. 1990 toimittamaa FM-järjestelmää hydraulivasaran komponenttien valmistukseen.

Christer Winberg, Neles-Jamesbury
FMS.-teknologialla läpäisyaika päiviksi ja työkokonaisuudt uusiksi
Neles-Jamesburylle 1980-luku on ollut tuotannon uudelleenarvioinnin aikaa, jolloin myös yrityksen kansainvälinen toiminta on voimakkaasti kasvanut. Yritys on perustanut menestymisensä laadukkaisiin tuotteisiin, kilpailukykyiseen tuotantotekniikkaan ja osaavaan henkilöstöön. Yrityksessä on edetty portaittain kohti korkeampaa automaatiotasoa. Muutama vuosi sitten suoritetun tuoteverstasjaon avulla siirryttiin solutuotantoon ja pienryhmätoimintaan. Helsingin tehtaiden – automaatioaste on korkea. Käytössä on kaiken kaikkiaan 63 tietokoneohjattuja työstökonetta.

Asiakkaiden vaatimusten kasvaessa on lisääntynyt tarve yhä joustavamman tekniikan käyttöönottoon. Aikaisemman konekannan jäykkyys vaati suurehkoja sarjoja ja siten vaihto-omaisuutta sitoutui paljon. Myös osaavasta henkilöistä on huutava pula pääkaupunkiseudulla, koska metalliteollisuuden imago on huono. Ala ei "vedä" nuoria ihmisiä. Tässä projektissa haluttiin hyödyntää henkilö-kunnan tieto-taitoa, nostaa tytyytyväisyyttä ja samalla konepajateollisuuden profiilia. Olennaista valituissa strategiassa on osaamisen ja ohjasten pitäminen tiukasti omissa käsissä.

Automaatiopäivät 90 oli menestys!Pohjoismaiden suurin automaatioalan tapahtuma Automaatiopäivät 90 järjestettiin 9. kerran 17. – 20. syyskuuta Helsingin messukeskuksessa. Päivien näyttely oli tänä syksynä historiansa laajin. Tuotteitaan ja palveluitaan esittelivät lähes kaikki maamme automaatioalan yritykset. Päivien ohjelmasta olennaisen osan muodostivat kongressit, joita järjestettiin kolme erillistä kansainvälistä tapahtumaa ja kotimainen "Automaation menetelmät ja työkalut 90-luvulla " kongressi.

Seppo Sauso, Neste Chemicals
SMSY:n Näkemyksiä Automaatiopäiviltä ja automaatiosta
[ei ingressiä]

Heinz Klaus Graubner, Autrol Oy
Tempmeko 90 oli menestys
[ei ingressiä]