Lehti 4-1991 (Automaatioprojektit)

Pääteemana automaatioprojektit

Tämän Automaatioväylän teemana on automaatiosuunnittelu. Suunnittelutoiminnon valitseminen teemaksi jo useammankin kerran osoittaa, että se on saavuttanut automaatiobisneksessä merkittävän aseman, jonka roolia ja kehitystä on aiheellista aika ajoin tarkastella. Automaatiotekniikan voimakas kehittyminen parin viime vuosikymmenen aikana on mahdollistanut ja tehnyt kannattavaksi laajat ja monimutkaiset sovellukset. Tämä on lisännyt suunnittelutyön määrää ja keskeisyyttä automaatioprojekteissa. Pitkän kokemuksen omaavat alan nestorit muistelevat kuinka vielä 60luvulla suunnittelu miellettiin instrumenttilaitteiden hintaan sisältyviksi piirustuksiksi. Asentajan ammattitaitoon kuului rakentaa annetuista laitteista toimivaa automaatiota ilman piirustuksiakin.
Automaatiosuunnittelu varsinaisena liiketoimintana on siis varsin nuori. 80-luvun voimakkaan teollisuusinvestointiaallon aikana ala koettiin hyvinkin houkuttelevaksi. Uusia yrityksiä syntyi ja aiemmin sivuavilla aloilla toimineet yritykset laajensivat toimintaansa automaatiosuunnitteluun. Houkuttelevuutta lisäsi luonnollisesti hyvä kysyntätilanne, alan nykyaikaisuus ja optimistinen tulevaisuudennäkymä jatkuvine kasvumahdollisuuksineen. Turvattu työllisyys ja uudenaikainen teknologia toi uutta lahjakasta henkilöstöä automaation piiriin, vaikka samaan aikaan kasvuvauhdissa ollut atk-ala kilpailikin samasta henkilökunnasta.

Automaatiosuunnittelubisnes on luonteeltaan varsin sirpaloitunut. Vaikka alalla onkin tapahtunut runsaasti yritysostoja, suunnittelu tapahtuu markkinoihin nähden pienissä yksiköissä. Näennäinen alalle tulon helppous on myös lisäännyt alan sirpaloitumista. Suunnittelutoimiston perustaminen oli mahdollista aiemmin varsin pienellä pääomalla. Lisäksi taustafirman koolle ja vakaudelle ei aina ostajien piirissä laskettu kovinkaan suurta arvoa. Suunnitteluala on ollut voimakkaasti henkilöitynyt- henkilöreferenssit ovat olleet usein ratkaisevampia kuin yritysreferenssit. Suunnittelun tietokoneistuminen on merkittävässä määrin muuttanut asetelmaa 80-luvun lopulla. Toiminta on alkanut edellyttää entistä enemmän kehityspanosta. Kehityspanos ei liity yksinomaan tietokoneavusteisuuteen vaan myös toiminnan – projektien läpiviennin – laatuun on edistyneiden asiakkaiden piirissä kiinnitetty huomiota. Suurissa investointihankkeissa automaatiosuunnittelun ryhmä- ja yhteistyökykyisyys on onnistumisen perusedellytys. Tätä voidaan kehittää ainoastaan luomalla organisaatioon henkilökohtaisen teknisen osaamisen lisäksi systemaattinen toimintatapa niin projektinohjaukseen kuin varsinaiseen suunnittelutyöhön. Tämä systematiikka on oleellinen osa suunnittelutoimiston laatujärjestelmää. Liiketoiminta siis monimutkaistuu – liikeideaksi ei riitä yksinomaan osaavien henkilöresurssien olemassaolo ja kaikkien kiinteiden kustannusten mukaan lukien kehityspanokset minimointi.

Suunnittelua on toisinaan pidetty nuorten ihmisten ammattina. Tosiasia onkin, että alan voimakas kasvu on tarjonnut työpaikkoja monille opiskelunsa vasta päättäneille. Ohjelmointivalmiudet ja yleensä tietotekniikkaosaaminen ovat olleet erinomaista tietoutta hyödynnettäväksi suunnitteluprojekteissa ja nämä taidot ovat olleet vastavalmistuneiden vahvuuksia. 80luvun kiireisimpinä vuosina oli muotia erikoistua – pyrkiä henkilönä spesialistiksi kapealla osaamisalueella. Automaatiosuunnittelussa tämä näkyi uusien digitaalisten järjestelmien ohjelmointiosaamisen yliarvostuksena suhteessa perinteiseen kenttäinstrumentoinnin suunnitteluun. Kenttälaitetekniikkaan ja kaapelointiin liittyvään suunnitteluun oli välillä vaikea motivoida erityisesti uusia alalle tulijoita. Ohjelmointi ja tietokonetekniikka sen sijaan kiinnosti – haluttiin erikoistua järjestelmäsuunnittelijoiksi. Toimiva automaatio sisältää kuitenkin toimivan kenttäinstrumentoinnin ja viestinsiirron sekä toimivan järjestelmän ohjelmistoineen. Hyvä automaatiosuunnittelija on kiinnostunut toimimaan ja kehittämään itseään laaja-alaisesti sekä lisäämään ymmärtämystään ja osaamistaan vieläpä automaation ulkopuolelle – muiden projektiosapuolten ongelmakenttiin. Teknisen osaamisen lisäksi tämä tarkoittaa projektin hallintaosaamista, neuvottelutaitoa, yhteistyökykyä ja sovittelutaitoa eri projektiosapuolten kanssa. Usein automaatiosuunnittelija on tahtomattaankin tilanteessa, jossa hän osallistuu muiden suunnitteluosapuolten teknisten ristiriitaisuuksien selvittelyyn ja sovitteluun voidakseen itse edetä omassa työssään. Äärimmäisen tärkeää automaatiosuunnittelijalle on ohjattavien prosessien toiminnan ja olosuhteiden ymmärtäminen. Muistettakoon lisäksi, että merkittävä osa automaatiosuunnittelijan työstä on suunniteltujen systeemien koestusta ja käyttöönottoa todellisissa tehdasolosuhteissa. Tällöin erityisesti korostuu kommunikointikyky muiden suunnittelualojen kanssa.

Suunnittelutoiminnassa menestymisen avainasia on jatkossakin henkilöresurssit eli löytää myös pitkällä tähtäimellä projektityöhön halukkaita ja tavoitteisiin tiukasti sitoutuvia ihmisiä. Tarvitaan henkilöitä, joita motivoi projektityön vaativuus ja vaihtelevuus, uusiutuvat haasteet, kehittyvä teknologia sekä jatkuva tarve itsensä kehittämiseen, sillä projektit ovat aina erilaisia. Investointivauhdin toivon mukaan pian elpyessä tarvitaan jälleen enenevässä määrin automaatiosuunnittelijoita teollisuutemme kilpailukyvyn turvaamiseen.

Raimo Juntunen
toimitusjohtaja
Instrumentointi Oy

Jorma Repo, Insinööritoimisto Projektitaito Ky
Liikeidean muotoutumisesta oman busineksen aloittamiseen
[ei ingressiä]

Toimitusjohtaja Simo Puustelli, Satmatic Oy
Automaatioprojektin suunnittelu mieluummin ennen toteutusta
[ei ingressiä]

Esa Lähteenmäki, Multi-Concept Oy
Suunnittelu osana automaation tiedonhallintaa
[ei ingressiä]

Seppo Hyvönen, MIPRO OY
Vikasietoisen Fail-safe-järjestelmän sovellussuunnittelu
Fail-safe -järjestelmiä käytetään kohteissa, joissa laitoksen tai prosessin turvallisuudelle ja käytettävyydelle asetetaan täsmälliset vaatimukset. Perinteisesti failsafe -järjestelmiä on käytetty esimerkiksi kattilalaitoksissa ohjausten ja suojausten toteuttamiseen. Vikasietoisuus tarkoittaa järjestelmän kykyä tunnistaa ja paikantaa viat ja korvata vikaantuneen osan toiminta automaattisesti.

M. Winter, Imatran Voima Oy
Voimalaitosten automaation suunnittelutyökalut
Automaatiosuunnittelun tehokkuuden lisäämiseksi on Imatran Voima Oy:ssä (IVO) jatkuvasti kehitetty uusia tietokonepohjaisia suunnittelutyökaluja. Työkalujen käytöllä on saavutettu merkittävää työmäärän vähentymistä ja suunnittelun laadun parantumista. Sovellutusten ja käyttäjäliitynnän kehitysaste sekä standardoinnin puute haittaavat kuitenkin tietokoneen täysimittaista hyödyntämistä. Tämä merkitsee että kehitystyötä on edelleen jatkettava.

Tuula Ruokonen, Imatran Voima Oy, Tutkimus- ja kehitysyksikkö
Tarvitaanko kunnonvalvontaan lisää älykkyyttä?
Tuotantolaitosten käyttö- ja kunnossapitohenkilökunnalle asetetaan yhä suurempia vaatimuksia laitosten taloudellisuuden, käyttövarmuuden ja turvallisuuden suhteen. Henkilökunnan tueksi tarvitaan nyt tehokkaampia ja älykkäämpiä järjestelmiä laitoksen ja laitteiden kunnon ja toimintatilan valvontaan. Tarvitaan järjestelmiä, joissa on älykästä tiedonhallintaa ja kehittynyttä tulosten tulkintaa. Myös Imatran Voima Oy:n tutkimus- ja kehitysyksikössä kehitetään älykkäitä kunnonvalvontajärjestelmiä. Kussakin järjestelmässä hyödynnetään siihen parhaiten soveltuvaa tekniikkaa, esimerkiksi asiantuntijajärjestelmiä, hypermediaa tai neuraaliverkkoja.

DI Hannu Lehtinen VTT-sähkö- ja automaatiotekniikan laboratorio
Minne menet, robotti?
Suomessa on ainakin 4000 työpistettä, jossa robotti voisi toimia alle kolmen vuoden takaisinmaksuajalla. Potentiaalisin kohde on elintarviketeollisuus, esimerkiksi lähettämöt, joissa kerätään yhteen vähittäiskauppojen tilaukset. Tätä ja useita rakentamisen tehtäviä varten tulisi kehittää halpoja, epätarkkoja robotteja.

Professori Olli Aumala, TTKK
IMEKO kaukoidässä ja kaukolännessä
International Measurement Confederation:in eli IMEKO:n XII Maailmankongressi pidettiin viime syyskuussa Beijingissä. Samassa yhteydessä kokoontuivat tämän kansainvälisen liiton päättävät elimet. IMEKO:n ilme on muuttumassa. Suomi sai tärkeitä tehtäviä tässä muutosprosessissa.