Lehti 4-1993 (Kenttäinstrumentointi)

Pääteemana kenttäinstrumentointi

Liian harva tietää miten hyvää se tekee
Jokainen tänään tietää, että maamme lamaan ja työtätekevien ahdinkoon ei syynä ole idänkaupan romahtaminen. – Alkeismatematiikalla selviää ettei sitä kannata tästä konkurssista syyttää, sanoo kansainvälisten toimintojen professuuria Lappeenrannan teknillisessä korkeakoulussa hoitava Jarmo Eronen.

Myös Suomen alttius ulkoisille suhdannehäiriöille on paljolti vain vanhentunut myytti.

Nyt maksamamme rahat annetaan niille, jotka kertoivat tuloksen syntyvän osake- ja kiinteistökaupoilla – Tuskin missään muussa läntisessä sivistysmaassa olisi ollut mahdollista, että niin pieni ryhmä pelureita sai käsiinsä pääosan kansakunnan vaihtokelpoisesta varallisuudesta ja suoritti saaliinjaon parhaan gangsterielokuvan tyyliin, kirjoitti Helsingin kauppakorkeakoulun professori Arto Lahti (Optio, 3.6.93).

Automaationkin avulla menestyneen Outokummun pääjohtajasta pankinjohtajaksi siirtyneen Pertti Voutilaisen mukaan kansan maksettaviksi siirtyvistä kymmenistä miljardeista vain sadat miljoonat johtuvat laittomasta toiminnasta. Valtion rahan ulosjuoksu pankkeihin on silti presidenttimmekin mielestä pöyristyttävää mittaluokkaa". 'Syyttämättä jättävä' oikeuskanslerikin äityi heinäkuussa patistamaan pankkirikosten tutkintaan vaikka asianomistajat eivät sitä vaadikaan.

Jos jonkun pankin olisi tällaisen toiminnanjohdosta annettu mennä konkurssiin, se olisi häirinnyt pankkipiiriemme maailmalla nauttimaa luottamusta. Eikö seuraus automaattisesti olisi ollut päinvastainen? Roskat pois ja pöytä siistiksi Puhtaus antaa kuvan asioiden luotettavasta hoidosta. -Joka maassa on pankkeja pantu konkurssiin, sanoi ABB:n konsernijohtaja Matti Ilmari edellä mainitussa Optio-lehdessä.

En ole kuullut yhdestäkään luottotappiosta, jonka olisi aiheuttanut todelliseen työn tekemiseen ja tuottavaan automaatioon sijoittanut yritys. Kasinotalous on vierasta automaatiolle. Niin myös suljettu talous ja kartellit Nykyinen pankkitukikin vääristää kilpailua ja on vahingoksi kansakunnan oikeustajulle.

Automaation hyödyntämiseen liittyy avoimuus ja ennakkoluulottomuus, saavutuksien kyseenalaistaminen. Uusien ja parempien ratkaisujen jatkuva etsiminen. Tässä lehtemme numerossa jonka teemana on kenttäinstrumentointi, kerrotaan mm. suomalaisesta Scienta-yhtiöstä, joka on lähes neljänkymmenen vuoden ajan uskonut tuotteisiin, joiden menestystä ei määrää hinta vaan asiakkaiden saama hyöty.

Anturiteknologiat ja niiden soveltaminen tulevat olemaan automaation avainasioita Kenttä on laaja Esimerkiksi mehiläisten käyttöä epäpuhtauksien näytteenottajina tutkitaan. Niiden keräämästä hunajasta ja siitepölystä voidaan nopeasti saada kattava mittaustieto laajoilta alueilta

Kestävä kehitys tarvitsee mittaustekniikkaa ja automaatiota Liian harva tietää miten hunajaista se on.

Ari Kukkonen
Päätoimittaja

Uusin panoksin uuteen toimintaan

Takanapäin on henkilökohtaisesti kiireinen kevät.
Automaatiopäivät, SAS:n 40vuotisjuhlat ym. on saatu menestyksellä läpiviedyiksi. Kiitokset vielä kerran kaikille aktiiveille panoksestanne!

On myös ollut aikaa nauttia kesästä ja kerätä voimia syksyn ponnistuksiin. Haluan katsoa "peruutuspeiliin" hiukan syvemmälle ja arvioida päättymässä olevaa 3-vuotisjaksoa. Analysoimatta tarkemmin syy- ja seuraussuhteita, voidaan todeta monen Suomen teollisuuteen ja automaatioalaan vaikuttavan asian muuttuneen perusteellisesti: kustannustaso, kilpailukyky, työllisyys, yhteiskunnan tuki pankeille jne.

Automaatioalalla ja erityisesti suunnittelutoimistoilla on näkynyt investointipäätösten puute. Teollisuuden hankkeet ovat olleet ylläpidon luonteisia, toteutus pa501ti omin voimin. Rahan puutetta on korvattu tiiviimmällä työtahdilla.

Järjestötoimintaan yritysten tilanne on heijastunut aktiivien lisääntyneiden työkiireiden kautta vapaaehtoispanosten huonompana saatavuutena. Ennuste ei mielestäni lupaa helpotusta, vaan tilanne vaikeutuu edelleen. Ratkaisuja on haettava toiminnan uudelleenjärjestelyillä ja uusia panoksia käyttämällä.

SAS:n jäsenkyselyn johtopäätökset on heijastettava tulevan toiminnan sisältöön ja muotoihin. On luotava uutta, myös nuoria kiinnostavaa toimintaa sekä alueelliselta että tekniikkapohjalta.

Teknisesti on kolmessa vuodessa tapahtunut paljon. Ajatellaan vaikkapa työasemien, ohjelmistojen, tietoliikenteen alueilla tapahtunutta kehitystä. On kuitenkin tarjolla vaara, että moderni digitaalinen tiedonkäsittely helposti peittää alleen arkisen kenttäinstrumentoinnin, joka sekin kehittyy jatkuvasti.

Luotettavien, vaikeita ympäristöolosuhteita sietävien antureiden tarve on kasvussa. Sen tyydyttämiseksi olisi panostettava kokonaan uusiin fysikaalisiin mittausperiaatteisiin. Älykkyydellä voidaan parantaa olevien anturien ominaisuuksia kuten signaalin liittämistä säätöjärjestelmään, lineaarisuutta, diagnostiikkaominaisuuksia jne..

Yhä automatisoidumpi tuotanto nojaa viime kädessä mittaustietoon, joka voi olla harhaista, ennakkohuoltotoimenpiteistä ja varmistuksista huolimatta. Tuotantohäiriön taloudelliset ja laadulliset vaikutukset ovat yhä suuremmat.

Suomalaiselle innovatiivisuudelle teollisuuden ja yhteiskunnan tarvitsemat anturit tarjoavat rajattoman mahdollisuuden. Anturiliikeideoiden pohjalta on mahdollista "polkaista maasta" uusia teknologiayrityksiä, joilla voidaan kohentaa erityisesti koulutettujen nuorten työllisyyttä ja estää aivovuotoa ulkomaille.

Toivotan lukijoille hyvää syksyä ja tuloksellista työrupeamaa loppuvuodelle antureiden, kenttäväylien, automaatiojärjestelmien tai muun toiminnan parissa.

Erkki Saarelainen
Suomen Automaatioseura ry:n puheenjohtaja

Insinööri Jorma Kuivalainen, Kontram Oy
Viisas päättäjä huomioi huollon
Analysoinnissa käytettävien laitteiden huollolle asetetaan erityisen kovat laatuvaatimukset. Huolto ei ole yksittäinen toimenpide vaan integroitu osa jatkuvaa mittaustapahtumaa. Huoltotoimenpiteiden voidaan katsoa alkavan jo analyysimittauksen suunnitteluvaiheessa ja jatkuvan keskeytyksettä koko laitteiston käyttöiän. Laitehankintoja suoritettaessa on hetkeksi hyvä pysähtyä miettimään minkälaisen lisäarvon laitetoimittaja huollon kautta pystyy tarjoamaan.

Teppo Meriluoto, myyntipäällikkö, Outokumpu Mintec Oy
Uudenlainen raekokoanalysaattori minerealiprosesseihin
Outokumpu Mintecin kehittämä uusi raekokoanalysaattori mittaa suoralla mittausmenetelmällä raekoon jakauman tarkasti ja nopeasti mineraalien hienonnusprosesseissa. Mittari reagoi hyvin nopeasti muutoksiin raekoon jakaumassa, jonka ansiosta vältytään saanti- ja tuotantotappioilta. Laitteen ansiosta jauhatusprosessia kyetään ajamaan 10 – 15% korkeammalla syöttöasteella ilman ylikuormitusriskiä. Mittaria on jo myytyyli 70 kpl, pääasiassa vientiin.

DI Ismo Niemelä, TkT Jouni Pyötsiä, Neles-Jamesbury Oy
Säätöventtiilin energiahäviön minimoiminen
Huomattavia energiansäästöjä saataisiin pumpun ja säätöventtiilillä toteutetun kuristussäädön tarkemmalla mitoituksella. Käytännössä pyritään yleensä varmistamaan prosessin toimivuus 'varman päälle' valinnoilla, mikä johtaa usein ylimitoitukseen ja suureen energiahäviöön säätöventtiilissä.

Ari Kukkonen, Akutek Oy
Suomalaiset pioneereina paperin laadunhallintatuotteissa
Paperin tekemisen bisneksessä laatu ja tehokkuus ovat avaintekijöitä kilpailukyvyn kannalta. Tämän päivän maailmanlaajuisessa kilpailussa pärjääminen edellyttää raaka-aineiden tehokasta käyttöä, päästöjen ja energiankäytön minimointia sekä varmaa ja optimoitua lopputuotteiden laatua.

Kari Suomalainen, Oy Valmet Rosemount Ab
Tarkkaa mittausta putkenmutkilla
Massa on ainoa fysikaalinen suure, johon mitkään muut fysikaaliset parametrit eivät vaikuta. Virtauksen suora massavirtamittaus on tästä syystä mittausteknisesti mielekästä. Tarkkuuteen ei vaikuta muuttuva tiheys, paine, lämpötila, johtokyky tai virtausprofiili. Tarkkuudeltaan ja toistuvuudeltaan erinomaiset coriolisvoimaan perustuvat massavirtamittarit ovatkin lyöneet itsensä läpi yhä useammassa prosessiteollisuuden sovelluksessa. Onko massavirtamittareissa kyse muustakin, kuin pelkästään putken taivuttelusta eri muotoisille mutkille?