Lehti 4-1994 (Tekniikka 94 – tapahtuma ja Ympäristötekniikkaa)

Pääteemana tekniikka 94 – tapahtuma ja ympäristotekniikkaa 

Yhteisten tavoitteiden merkeissä
Automaatio on yhä tärkeämpi osa tämän päivän ympäristöteknologiaa, joka puolestaan on kansallisesti ja kansainvälisesti tärkeä osa ympäristönsuojelua. Mittaus- ja prosessiautomaation kasvava merkitys on erityisen hyvin nähtävissä prosessiteollisuudessa. Esimerkkeinä voidaan mainita prosessin ohjaus puunjalostusteollisuuden pyrkiessä suljettuihin kiertoihin ja päästöjen mittauksen, tulostuksen ja tiedonsiirron sekä laboratoriotoiminnan yleinen automatisoituminen.

Ympäristöteknologian merkitys on suuri myös ympäristöhallinnon työssä. Hallinnon yhtenä tavoitteena on oman asiantuntemuksen kehittäminen ja ylläpito siten, että viranomaisella olisi "yhteinen kieli" toiminnanharjoittajien kanssa. Vesi- ja ympäristöhallinnossa käytettiin vuonna 1992 ympäristöteknologian kehittämiseen noin 10 % hallinnon työvuosista. Kehitystyö on keskittynyt omaan tutkimuslaitokseen, jossa osuus oli vastaavasti lähes 30 %. Ympäristöteknologia on ymmärretty laajasti prosessin, mallien ja menetelmien kehittämisenä. Ajankohtaisina esimerkkeinä voidaan mainita biologisten ravinteiden poistoprosessien kehittäminen yhteistyönä Pietarin vesi- ja viemärilaitoksen kanssa, kemiallisesti saastuneiden maa-alueiden luonnonmukaisten puhdistustekniikoiden, kuten kompostoinnin, kehittäminen sekä lika-aineiden kulkeutumisen mallintaminen uhanalaisten pohjavesien suojelemiseksi.

Toinen tärkeä lohko ympäristönsuojelussa on ympäristövalistuksen ja ympäristötietoisuuden lisääminen. Sen tavoitteena on kasvattaa uusi sukupolvi kestävän kehityksen hengessä sisäistämään ympäristönsuojelun keskeiset periaatteet, kuten ympäristön säilyttäminen seuraaville sukupolville.

Ympäristöteknologia – automaatio sen osana – sekä ympäristövalistus ja -koulutus yhdistyvät seminaari- ja näyttelytapahtumaksi alkavilla Ympäristötekniikka 94 -messuilla Jyväskylässä. Keskeiset seminaariaiheet ja näyttelyiden pääalueet, kuten vesiensuojelu, jätehuolto, ilmansuojelu, ympäristövaikutusten arviointi sekä alan tutkimus ja koulutus ovat myös ympäristöviranomaisten tärkeimpiä tehtäviä.

Näin ollen minulla on erityinen ilo toivottaa parhainta menestystä Jyväskylän messutapahtumalle ympäristönsuojelun yhteisten tavoitteiden merkeissä.

Pääjohtaja
Kaj Bärlund
Vesi- ja ympäristöhallitus
 
Tekniikka 94 on vastannut haasteisiin
TEKNIIKKA 94 -näyttely toteutuu Suomen Automaatioseuran ja Suomen Mittaus- ja Säätöteknillisen Yhdistyksen välillä sovitun vuorojärjestelmän mukaisena ajankohtana 14.-16.9.1994 Jyväskylässä. Näyttely on vetänyt mukaansa automaatioalaakin lähellä olevat ja samoja käyttäjäryhmiä palvelevat näyttelyt YMPÄRISTÖTEKNIIKKA 94, METROLOGIA 94 ja CADTEK 94, seminaareineen ja kongresseineen.

Näyttelypäivien anti on selkeästi aikaisempia aikoja runsaampi ja monipuolisempi, se palvelee erityisesti "työelämän tarpeita".

Taloudellisesti ankeat ajat ja kilpailun rajoittamiseksi tulkittavat, ulkopuolisten suorittamat toimenpiteet ovat tehneet järjestelytyöt mielenkiintoisiksi ja haastaviksi. Voimat on keskitetty TEKNIIKAN ja oheisnäyttelyiden järjestämiseksi mahdollisimman hyvin. Aikaansaatu tuote ratkaiskoon automaationäyttelyalalla tapahtuvan kilpailun, joka on väistämättä edessä, ellei yhteistyötä saada aikaan ja jo tehdyistä sopimuksista pidetä kiinni.

Uskon, että TEKNIIKKA 94 näyttelyn toteutus kestää arvioinnit siitä, mikä on Suomen merkittävin, säännöllisin väliajoin järjestettävä ja ammattilaiset kautta maan yhteenkeräävä automaatioalan tapahtuma.

TEKNIIKKA 94 -näyttelyssä on käytössä näytteilleasettajia ja näyttelyssäkävijöitä palvelevia sekä uusia että hyväksitodettuja ratkaisuja, joita toiset tapahtumajärjestäjät markkinoivat uusina tuleviin messuihin.

Taloudellinen vastamäki on onneksi kääntynyt lieväksi myötäleeksi. TEKNIIKKA 94 näyttelyssä ja oheisnäyttelyissä ovat esillä ne yritykset, jotka osaamisen, sinnikkään työn ja laadukkaiden tuotteiden ja palveluiden ansiosta ovat selviytyjiä. Näyttelyssä tulee olemaan kävijöitä laajalta käyttäjäkentältä ja vastaavista asiakasyrityksistä kautta Suomen. Kun suhdanteet paranevat ja kotimarkkinateollisuus elpyy, automaation käyttäjät tarvitsevat näitä osaavia, vaikeinakin aikoina selviytyviä yrityksiä. Haasteet ovat onneksi silloin toisenlaiset.

SMSY ja Jyväskylän Messut toivottavat Sinut tervetulleeksi TEKNIIKKA 94 -näyttelyyn ja muihin tulevaisuudessa järjestettäviin hyviin automaatiotilaisuuksiin.

Martti Laisi
Suomen Mittaus- ja Säätöteknillinen
Yhdistys SMSY ry:n puheenjohtaja
 
Dl Seppo Koskinen, Borealis Polymers Oy
Teollisuuden tarpeet päästöanalysaattorien käyttäjänä
Kehittyvä lainsäädäntö ja kemianteollisuuden vapaaehtoiset ohjelmat ovat luoneet tarpeen olla selvillä laitosten päästöistä ja niiden vaikutuksista ympäristöömme. Tarvitaan tarkkaa, luotettavaa ja jatkuvaa tietoa päästöjen laadusta ja määrästä. Vaikeutena on oikeiden mittauskohteiden valitseminen, näytteiden käsittely ja varsinkin jatkuvatoimisten laitteiden luotettavuus vaikeissa käyttöolosuhteissa.

William Averdieck, Pollution Control & Measurement (Europe) Ltd, Mikko Sipilä, Landis & Gyr Suomi Oy
Oikea tekniikka oikeaan sovellukseen
Ympäristömittaukset liittyvät oleellisena osana viranomaisten ja teollisuuden pyrkimyksiin vähentää luontoon ja ympäristöön kulkeutuvia päästöjä. Kehittyvä prosessiteknologia pienentää päästöjä ja niiden luotettavaan mittaukseen tarvitaan entistä parempia laitteita.

Heikki Paakkanen ja Jyrki Huttunen, Environics Oy
Ioniliikkuvuuteen perustuva kaasunilmaisin
Ioniliikkuvuuteen perustuva kaasujen/höyryjen mittaus on melko huonosti tunnettu menetelmä teollisuusympäristöissä ja laboratorioissa syntyvien päästöjen sekä teollisuudessa käytettyjen prosessien ON-LINE -mittauksissa.

Matti Ketonen, Kemira Engineering Oy
Kapasiteettia ja kustannussäästöjä sumealla logiikalla
Kemira Chemicals Oy:n Siilinjärven fosforihappotehtaalla on käytössä sumeaan logiikkaan perustuva asiantuntijajärjestelmä. Tässä järjestelmässä operaattorin kvalitatiivinen prosessituntemus on jalostettu reaaliaikaiseksi tuotantolaitoksen optimointityökaluksi.

Jukka Lieslehto, Tampereen teknillinen korkeakoulu, Säätötekniikan laitos
Säätäjien automaattinen suunnittelu
Kehittyneitä säätömenetelmiä koskevissa kartoituksissa on todettu kyseisten menetelmien käytön teollisuuden säätösovelluksissa olevan melko vähäistä niin Suomessa kuin muuallakin. Tähän ovat syinä muun muassa ongelmat prosessien mallinnuksessa ja säätösuunnitteluun tarvittavien matemaattisten menetelmien hallinnassa.