Lehti 4-1995 (Säätökäytöt ja energiasäästöt)

Pääteemana säätökäytöt ja energiasäästöt

Energian oikea annostelu
Energia on hyvinvoinnin ja kehityksen välttämättömyyshyödyke. Sen tarjolla olevan määrän ja laadun tulee olla riittäviä. Sen käytöstä aiheutuvat kustannukset eivät saa olla kohtuuttomia. Riittävyyden ja kohtuuden normit ovat käyttäjäkohtaisia. Ne määräytyvät käyttäjän suhteellisesta asemasta markkinakentässä.

Onneksi energiaa – ainakaan sen määrää ja kustannuksia – ei tarvitse ottaa annettuina. Vaihtoehdot tuovat joustoa. Energian ja ihmisen välisen perinteisen vaihtoehtoasetelman rinnalla, useimmiten myös edellä, on jatkuvasti korkeampien energian käyttökustannusten kompensoiminen kannattavilla säästöinvestoinneilla.

Kannattavin investointi on neuvoa laitteen tai energiajärjestelmän käyttäjää: "Tee näin". Kustannukset ovat vähäiset ja hyöty saavutetaan välittömästi. Tarpeenmukaiseen käyttöön opastaminen on energiakatselmuksissa todettu energiansäästön ohjaamisen keino. Kyse on monissa tapauksissa vain käyttöaikojen ohjausten asettamisesta vallitsevien tarpeiden mukaisiksi. Tyhjäkäyntiä vältetään. Joskus tarvitaan investointeja ajanmukaisempiin ohjaus- ja säätöjärjestelmiin tai koko automaatiotasoa parantaviin peruskorjauksiin.

Ihmisen aiheuttamat vaihtelut laitteiden ja prosessien energiankulutuksessa ovat monin verroin suuremmat kuin tekniikan mahdollistama tarkkuus. Asiakkaan on pystyttävä ilmaisemaan tarpeensa, suunnittelijan on osattava mitoittaa ja valita järjestelmät tarpeita vastaaviksi ja käyttäjän on tiedettävä, miten haluttu tuotos aikaansaadaan käyttämällä järjestelmää vain tähän tarpeeseen. Kaikkien näiden ihmisten osaamisen tasosta ja tekemisen jatkuvasta motivaatiosta on joidenkin toisten ihmisten: yritysjohtajien, kouluttajien ja kehittäjien, pidettävä huolta.

Hyvinvoinnin levittäminen ei onnistu ilman jatkuvaa teknologisia kehitystä, joka edesauttaa energian ja muiden luonnonvarojen tehokasta ja tarpeidenmukaista käyttöä. Mutta hyväkin teknologia oppimattomissa käsissä toimii itseään vastaan. Investointien ihmisiin täytyy olla tasapainossa teknologiainvestointien kanssa, niin kehitystyössä kuin käytössäkin.

Energiankäytön tehostamiseen investoitavan markan tulee olla toisessa vaakakupissa, kun toiseen pannaan energian lisähankintaan tarvittava markka. Näin täytyy tehdä kansallisella tasolla ja yritystasolla. Näin päästään kohti resurssien käytön optimia. Energiankäyttäjille on tarjolla monia vaihtoehtoja. Vaihtoehdoissa ovat aina mukana ihminen ja teknologia. Raha ei ole ainoa mittari, mutta se asettuu kuitenkin arkipäivän päätöksenteossa muiden arvojen edelle.

Kun kauppa- ja teollisuusministeriö perusti Energiansäästönpalvelukeskus MOTIVAn, sen tehtäväksi annettiin energiansäästöä koskevan tiedon levittäminen niin, että energiankäytön ominaiskulutukset pienenevät kaikilla alueilla. Se on vaativa, laaja ja pitkäjänteinen tehtävä. MOTIVAn käytännön työ on energiansäästömarkkinoiden aktivoimista tiedottamisen, koulutuksen ja neuvonnan avulla, laitekokeiluja järjestämällä, uuden tekniikan kaupallistumista vauhdittamalla ja energiakatselmustoimintaa kehittämällä. Työtä tehdään yhdessä sekä tietoa ja tuotteita tarjoavien että niitä tarvitsevien yritysten ja organisaatioiden – paremminkin niissä toimivien ihmisten-kanssa. Tähdätään tarpeenmukaiseen ja taloudelliseen energiankäyttöön.

Johtaja
Seppo Silvonen
MOTIVA
Energiansäästön palvelukeskus

Puolet uskoo

Mutta on se liian vähän!Elinkeinoelämän johtajilta tiedusteltiin äskettäin kattavasti heidän luottamustaan myönteiseen talouskehitykseen Suomessa seuraavan kahden vuoden aikana. Niukasti puolet piti edessä olevaa aikaa talouskasvun ja työttömyyden vähenemisen kautena. Kun tämä tapahtuu uuden hallituksen toimikauden alkuviikkoina, kannattanee tulevaisuuteen tähtäillä myönteisellä mutta varovaisella virityksellä.

Vauhti automaation suunnittelussa, toteutuksessa ja ylläpidossa on tällä hetkellä varsin hyvä, varsinkin vientiteollisuutta harjoittavilla ja palvelevilla aloilla. Selvät merkit toimitusaikojen pidentymisestä on todettavissa ja resurssipula alkaa vaivata monia toimittajia. Kaikki toimittajat eivät ole suhdannetaantuman rasituksista toipuneet. Monessa yrityksessä on edessä tai menossa perustaitojen opettelu ja perusvalmiuksien rakentelu.

Käytännön tasolla se merkitsee sitä, että tuotteiden tai palveluiden tarvitsijan on käynnistettävä hankkeet rivakasti mahdollisimman aikaisin kaikilla osa-alueilla. Nyt ei enää ole kaikkea saatava samalla hetkellä. Suunnittelijat eivät istu "palokunnan tapaan" penkillä töitä odottamassa, asentajat ovat töissä eivätkä laitetoimittajien hyllyt pursuile tavaraa, tehtaiden varastoista puhumattakaan.

Jatkovuodeksi valittuna puheenjohtajana esitän kiitokseni itseeni kohdistuneesta luottamuksesta omasta ja vetotiimin puolesta. Mielenkiintoiseksi jälleenvalintani tekee se, että muitakin halukkaita on. Se voidaan nähdä yhdistyksen kuntomittarinakin. Hallitukseen on saatu terveellinen määrä uusia ihmisiä, samoin paikallisyhdistysten vetotehtävissä on tehty uusia, usein nuorempia valintoja. Tervetulleeksi toivotan erityisesti Wiisarin puheenjohtajan Maijan.

Jäsenkunnan määrä ylittää näinä päivinä tämän vuoden tavoitteen, 1 000 jäsentä.

Yhteistyömenettelyistä Suomen Automaatioseuran ja Suomen Mittaus- ja Säätöteknillisen Yhdistyksen kesken on perustasolla sovittu myönteisessä hengessä muutama viikko sitten. Uskon tältä pohjalta pystyttävän rakentamaan entisten yhteistoimintojen lisäksi uusia tapoja alan hyväksi tapahtuvaan työhön, kahden toisiaan täydentävän ammatillisen yhdistysten välillä.

Hyvää kesää ja täyttä eteen.

Puheenjohtaja
Martti Laisi
Suomen Mittaus- ja Säätöteknillinen Yhdistys ry

&nbs;

Ari Sormunen, Kouvolan Seudun Sähkö Oy
Energiankäytön tehostaminen pienessä ja keskisuuressa
teollisuudessa

Energiaverot ovat nostaneet energiakustannuksia viime vuosina koko kansantaloudessa. Tänä vuonna valtio kerää energiaveroilla jo noin 20 miljardia markkaa. Vaikka verotusta onkin kiristetty lähinnä valtiontaloudellista syistä, on se samalla tehnyt energiankäytön tehostamisen yhä kannattavammaksi. Myös säätö- ja automaatiotekniikan nopea kehitys on tuonut uusia, jopa mullistavia mahdollisuuksia energiansäästöön teollisuudessa.

&nbs;

Jouko Ruotsi, Kaukas Oy
Taajuusmuuntajat energiankäytön optimoinnissa
Teollisuus- ja voimalaitoksissa voidaan saavuttaa merkittävää säästöä energiankulutuksessa, jos vakionopeuksilla pyörivät pumput ja puhaltimet varustetaan taajuusmuuttajasäädöllä. Tarvittavien investointien takaisinmaksuaika on lyhyt.

&nbs;

Seppo Paasonen, Vantaan Sähkölaitos Oy
Martinlaakson kaasuturbiinilaitoksen säästökäytöt
Miten valittiin säätökäytöt voimalan pyörimisnopeuden säätöä tarvitseville moottoreille? Käytännön esimerkkinä Martinlaakson kaasuturbiinilaitos.

&nbs;

Jussi Sippola, Imatran Voima Oy, Tutkimusosasto
Sähkölämmityksen yöohjaus
Teollisuus- ja toimistorakennuksissa, joissa työskennellään 8-9 tuntia päivässä, voidaan käyttää jaksollista lämmitystä. Rakennusta lämmitetään yöaikaan hieman ylilämpimäksi, jolloin kalliimpaa päiväsähköä tarvitaan työpäivän aikana vähemmän. Seuraavassa esitetään, miten ja milloin 'ylöslämmitys' pitäisi aloittaa, jotta energian tai paremminkin rahan käyttö olisi mahdollisimman taloudellista.

&nbs;

Jukka Arte, Landis & Gyr Suomi Oy
Energiakustannukset hallintaan kuormien hallinnalla
Jo pitkään on tehostettu organisaatioita vaatimalla ohuita toimintoja. Nyt on aika vaatia tuotannossa valmistuskustannusten ohentamista kaikissa sen osatekijöissä. Mittaamalla, analysoimalla ja ohjaamalla voidaan tuotannon energiankäyttöä tehostaa, säästää energiaa, vähentää ympäristörasitusta ja pienentää tuotteen valmistuskustannuksia.