Lehti 4-2000 (Suunnittelu, kunnossapito ja turvallisuus)

Pääteemana suunnittelu, kunnossapito ja turvallisuus

Viisaita päätöksiä automaatioon ja kunnossapitoon
Viime vuosien kehitys kunnossapidossa on ollut voimakkaan muutoksien aikaa.
Kenttäinstrumenttien huollon tarve on voimakkaasti vähentynyt, kun taas järjestelmien kunnossapito on tuonut uusia huollontarpeita automaatiohenkilöille. Vuosien saatossa on siirrytty ns. kentältä ristikytkentätiloihin pc-päätten eteen ihmettelemään, mikä prosesseissa on vikana kun se ei toimi ajatetulla tavalla.
Automaation nopea kehitys 1980-1990 luvulla on ollut kova haaste kaikille automaation parissa toimineille alan ihmisille. Automaatiojärjestelmien ja logiikoiden tulo automaation yhdeksi osaksi on vaatinut ohjelmointitekniikoiden opettelua ja sen soveltamista eri prosesseihin. Tästä johtuen automaatiohenkilöiden työnkuva on muuttunut voimakkaasti.
Tuotantoprosessien tuntemus on tullut tärkeäksi osaamisalueeksi niille, jotka ovat joutuneet soveltamaan automaatiojärjestelmää erilaisten prosessien ohjaukseen. Tuotantoprosessien kuvaus pilkuntarkasti on aiheuttanut sen, että automaatio-osaamiseen on tullut myös melkoinen prosessituntemus ja sitä myöten osaamisalue on kasvanut. Yhdessä tuotantohenkilöstön kanssa on saavutettu merkittäviä säästöjä niin energiankäytössä kuin muillakin alueilla.
Nykyisten kenttäinstrumenttien periaate on ollut ”asenna ja unohda”, joten kenttälaitteiden huolto on vähentynyt merkittävästi. Laitteiden kuntoa on tarkkailtu lähinnä järjestelmien kautta tulleiden varoitus-, hälytys- ja lukitusrajojen kautta. Laatujärjestelmät ovat tuoneet välttämättömiksi prosessin kannalta tärkeiden instrumenttien tarkastuksen määräaikavälein, ja ne on kirjattu laatukäsikirjan ohjeeseen.
Automaation dokumentoinnissa ollaan menossa sähköiseen muotoon. Piirikaaviot, laitetiedot ja Pi-kaaviot saadaan tulostettua tietokoneilta. Niiden ylläpito vaatii dokumentointiohjelmiston hallintaa paikallisella tasolla. Mikään pc-ohjelmisto kun ei itsestään pidä dokumentointia ajan tasalla.
Nykyisin kova sana on kunnossapidon ja muun huollon ulkoistaminen sitä harjoittaville yrityksille. Tuontantoprosessi pitää sisällään mielestäni olennaisena osana myös tuotantolaitteiden kunnossapidon ja muun päivittäisen huollon. Kun kunnossapitoa ulkoistetaan, on hyvä muistaa se kokemus ja laitetuntemus, joka omalla kunnossapitohenkilöstöllä on vuosien mittaan koulutuksen ja muun tietämyksen kautta tullut. Sitä ei helposti siirretä uuteen yritykseen.
Kunnospitotoimintaa harjoittavalla yrityksellä ei välttämättä sitä taitoa ja osaamista ole vielä karttunut, kun organisaatiokin on usein luotava alusta. Automaation kohdalla siirretään myös syvällistä tietotaitoa prosessista ulkopuolisten kilpailioiden käyttöön sangen halvalla. Kunnossapito ei ole suinkaan mitään” kädestä suuhun elämistä”. Se on pitkäjänteistä toimintaa ja laitteiston perusteellista tuntemusta, jota ei ole heti saatavissa vasta kunnossapitoa aloittavalta yritykseltä.
Usein näiden järjestelyjen yhteydessä siirretään myös kokenutta ja ammattinsa osaavaa henkilöstöä ns eläkeputkeen, vaikka tuottavia työvuosia olisi runsaasti jäljellä.
Kunnossapitotoiminta on tällä hetkellä käymistilassa, jossa viisaat päätökset ovat kullan arvoisia.

Ilpo Rautavirta
SMSY:n puheenjohtaja
irautavirta@hotmail.com
 

Simo Sauni, VTT Automaatio
Kenellä vastuu rakennus- ja asennushankkeen turvallisuudesta?

Rakentamista on säädelty muita toimialoja tarkemmin työsuojelulainsäädännössä. Valtioneuvoston päätös rakennustyön turvallisuudesta (629/94) antaa velvoitteita myös rakennuttajille ja suunnittelijoille. Rakennuttajan tekemillä toimenpiteillä luodaan pohja sille, että työmaalla voidaan turvallisuusasiat ottaa riittävästi ja oikea-aikaisesti huomioon. Edellä mainittua päätöstä sovelletaan myös rakentamiseen liittyviin asennus- ja kunnossapitotöihin.  

Yli-insinööri Matti Sundquist, Sosiaali- ja terveysministeriö, Työsuojeluosasto
Työturvallisuus tietotekniikan varassa
Tuotantoprosessin tietojen käsittely vaikuttaa yhä enemmän työturvallisuuteen. Tietotekniikka antaa turvallisuuden varmistamiseen entistä paremmat mahdollisuudet, kun vaaralliset prosessit on mahdollista erottaa henkilöistä ja samalla voidaan parantaa laitteiston ohjausta, valvontaa ja vikadiagnostiikkaa. Näin turvallisuutta voidaan parantaa huomattavasti paremmin kuin perinteisillä menetelmillä tai jälkikäteisellä työsuojelulla. 
  
Pasi Lehtinen ja Janne Sarsama VTT Automaatio, Riskienhallinta
ja Risto Tiusanen, VTT Automaatio, Turvallisuustekniikka
Suojausjärjestelmä varmistaa kattilalaitoksen turvallisuuden
Uuteen painelaitelainsäädäntöön sisältyy kattilalaitosten vaaran arviointi -vaatimus. Sen mukaan laitoksen on tunnistettava ja arvioitava sen toimintaan liittyvät onnettomuusmahdollisuudet sekä selvitettävä niihin liittyvän varautumisen riittävyys. Laitoksen suojausjärjestelmien tarkastelu on osa vaaran arviointia. Sen tavoitteena on varmistaa, että suojausjärjestelmässä tai sen ylläpidossa ei ole sellaisia puutteita, jotka voisivat vaarantaa laitoksen turvallisuuden. Seuraavassa kuvataan lyhyesti VTT Automaation kehittämää menettelytapaa suojausjärjestelmien tarkastelemiseksi. 
  
Sakari Kivivuori, Kemira Chemicals Oy, Siilinjärvi
Kunnossapito osana tuotantotoimintaa
Siirretäänkö kunnossapito ulkopuoliselle yhtiölle, perustetaanko oma kunnossapitoyhtiö, siirretäänkö kunnossapito osaksi tuotantotoimintaa vai jatketaanko vanhalla osastomallilla sisäistä asiakassuhdetta kehittäen? Edelliset kysymykset ovat aiheuttaneet runsaasti keskustelua, yöhikoilua ja kiperiä tilanteita kunnossapitoväen parissa viime vuosina.
 
Ari Kukkonen, Akutek Oy
Mitä mieltä?
Jorma Johansson on tehnyt pitkän uran instrumentointi- ja automaatioalalla. Sekä instrumentoinnin toimittajana että loppukäyttäjänä erityisesti metsäteollisuuden parissa. Hän aloitti Strömbergillä, toimi pitkään Kaukas Oy:n instrumentointi-insinöörinä kollegoinaan mm. Pertti Järnberg ja Suomen Automaatioseuran kunniajäsen Harri Raaste. Toimittuaan kolme vuotta Measurexin palveluksessa hän siirtyi silloisen Kymi-Strömbergin palvelukseen hoitamaan instrumentointiprojekteja eri puolilla maailmaa. Nykyisin Jorma Johansson on UPM-Kymmene Oyj:n automaation teknologiapäällikkö. 
 
Jaakko Oksanen, Neles Automation
Uusi testaustyökalu automaatiosuunnitteluun
Prosessiautomaation uudet tuulet puhaltavat myös suunnitteluun. Muutoksia ja testauksia on yhä helpompi ja nopeampi toteuttaa tehtaan koko elinkaaren ajan. Työkalujen käytön helppous rohkaisee myös satunnaiskäyttäjiä muutosten tekoon, samalla kun ammattikäyttäjille tarkoitetut tehotyökalut mahdollistavat lukuisien piirien tekemisen ja muuttamisen tehokkaasti. Virtual nelesDNA -testausympäristössä tehtaan automaatiotoiminnot voidaan testata etukäteen läpikotaisin prosessiarvoja hyväksi käyttäen, häiritsemättä kuitenkaan itse prosessia. Stora Enson Imatran tehtaiden uusi saostuslaitos testattiin neuvotteluhuoneessa yhdellä PC:llä kolmessa päivässä.
 
Koonnut Ilkka Porkka
Automaation Kunnossapitopäivät
Automaation Kunnossapitopäivät pidettiin 10.-11.4.2000 Vierumäen Urheiluopistolla. Päivien tavoitteena oli tarkastella kenttäväylää ja sen käytännön sovelluksia ja tulevaisuuden näkymiä automaation kunnossapidon kannalta. Lisäksi tutustuttiin uuteen turvallisuuteen liittyvien järjestelmien (TLJ) kattostandardiin ja sen vaatimiin toimenpiteisiin projektoinnissa ja kunnossapidossa. Tapahtumaan osallistui yli 50 henkilöä.
 
Arto Iivanainen, Honeywell Oy
Kenttäväyläliitäntätekniikka automaatiojärjestelmässä
Kenttäväylä on järjestelmien ja prosessilaitteiden välinen tiedonsiirtoväline, jolla siirretään erilaista prosessin tilaan ja sen ohjaukseen liittyvää tietoa. Siirrettäviä tietoja ovat esimerkiksi ohjauskomennot, prosessin tila- ja mittaussuureet, prosessinhälytykset sekä kenttäväylälaitteiden parametrit, statukset ja jopa kentäväylälaitteiden ohjelmistokoodien päivitykset.
 
Ari Kukkonen, Akutek Oy
Sähköpäivä
Sähköinsinööriliiton tämänkeväisen Sähköpäivän teemana oli Sähkö ja ympäristö. Teknillisen korkeakoulun professori Erkki Lakervin avaamaan ja puheenjohtamaan tilaisuuteen Helsingin Katajanokalla osallistui lähes puolentoista sataa alan ammattilaista ja tiedotusvälineiden edustajaa. Artikkelissa referoitujen esitysten lisäksi tutkimusinsinööri Pia Tanskanen Nokian tutkimuskeskuksesta käsitteli lisääntyvän sähkö- ja elektroniikkaromun käsittelyä ja kierrätystä.
 
Pasi Heikkinen, Control CAD Oy
Mika Kreivi, Neles Field Controls Oy
Prosessiautomaation kenttäväylät, osa 4
Toimilohkot ja niiden hyödyntäminen
Prosessiautomaation toimintojen hajauttaminen kenttäväylien kenttälaitteille on toteutettu laitteille implementoitujen toimilohkojen avulla. Toimilohkot voidaan jakaa kahteen ryhmään – säätö- ja laitesovellustoimilohkoihin – niiden käyttötarkoituksen perusteella.
 
Seminaarivieraana Ilkka Porkka
Kenttäväylä – tiedonsiirtoympäristö vai viestintämenettely?
Suomen Automaatioseuran Kenttäväyläseminaari kokosi 13.-15. maaliskuuta Silja Serenadelle satakunta aiheesta kiinnostunutta. Yksi luennoitsija astui laivaan ja muutama seminaarin osanottaja maihin Tukholmassa. Tiukkatahtiset sessiot olivat kuitenkin niin täyttä asiaa, että kuulijakunnan mielenkiinto säilyi molempina päivinä.