Lehti 4-2003 (Automaatio 03)

Pääteemana automaatio 03

Tervetuloa Automaatio 03 -tapahtumaan!

SAS:n juhlavuotena automaation merkitystä on pohdittu aiempaa laajemmin ja monipuolisemmin. On nähty, että automaatio sulautuu kaikkialle: koneisiin, laitteisiin, prosesseihin ja toimintoihin. Samalla on huomattu, että automaation käsite on hämärtynyt. Automaatio on sulautunut, sulautuvatko myös automaatioihmiset? Perinteiset automaatioihmiset ja toisaalta tuotannon, kunnossapidon, tietohallinnon ja materiaalihallinnon parissa työskentelevät opettelevat tänä päivänä toistensa asioita. Löydämme yhä useammin automaatiokoulutuksen saaneita henkilöitä esimerkiksi tuotantotehtävistä. Automaatiotausta sopiikin hyvin myös tuotantotehtäviin, sillä automaation perusajatus on asioiden tapahtuminen itsestään ja tehokkaasti. Automaatiokäsitteen hämärtyessä myös automaatioon liittyvät yhteisöt ja ja tapahtumat kuten messut ovat tulleet uusien haasteiden eteen. Menettävätkö automaatioyhdistykset jäsenensä teollisuudenalakohtaisiin yhteisöihin, ja siirtyvätkö messuosallistujat toimialakohtaisiin tapahtumiin ja näyttelyihin? Vaikka Euroopassa on nähtävissä tämänkaltaista siirtymistä, Suomessa näin ei ole tapahtunut. Meistä itsestämme on pitkälti kiinni se, minkä suunnan kehitys Suomessa saa. Suomessa teollisuuden automaatioaste on yksi korkeimpia, ehkäpä kaikkein korkein. Teollisuus on ollut täällä automaatiotoimittajien kanssa ennakkoluulottomasti kehittämässä uusia automaatioratkaisuja. On selvästi nähtävissä, että Suomeen on viime vuosikymmeninä syntynyt poikkeuksellinen ympäristö maailmanluokan automaatiokehitykselle ja sen hyödyntämiselle. Meidän tehtävämme on osaltamme varmistaa, että näin on myös tulevaisuudessa: Suomessa tarvitaan voimakasta automaatioyhteisöä sekä automaatiotapahtumia messuineen ja seminaareineen.
Tervetuloa!
Arto Linnas
Automaatio 03 johtoryhmän puheenjohtaja
arto.linnas@honeywell.com

  Lauri Kinnunen, Teknotietämys Oy
Suomalaisen automaation skenaarioon perustuen: Teknologiaohjelma vahvistaa tulevaisuuden osaamispohjaa
Tieto- ja kommunikaatioteknologian nopean kehittymisen myötä ohjelmistotekniikka on noussut avainasemaan sekä automaation kehitystyössä että toimituksissa. Suomalaista osaamispohjaa vahvistaa Tekesin teknologiaohjelma, joka on myös kartoittanut suomalaisen automaation tulevaisuudenkuvaa.

 Lauri Kinnunen, Teknotietämys Oy
Fortum uudistaa Loviisan automaation; Ydinvoimalaitos siirtyy asteittain digiaikaan
Loviisan ydinvoimalaitoksen analoginen automaatio korvataan vaiheittain digitaalisella, ohjelmoitavalla automaatiolla. Uusinnan suunnittelu on käynnissä. Sen keskeisenä lähtökohtana on laitostason turvallisuus. Haasteena on erityisesti uusien laatuvaatimusten täyttäminen ja automaation hyväksyttäminen. Automaation asennus- ja käyttöönottotyöt ajoittuvat vuosien 2006-2014 vuosihuoltoihin. Kokonaiskustannukset ovat yli 100 miljoonaa euroa.

 Lauri Kinnunen, Teknotietämys Oy
Kehityssimulaattori tukee valvomouusintaa
Loviisan ydinvoimalaitoksen automaatiouusinnassa nykyiset valvomopulpetit ja -taulut korvataan näyttöpääteohjauksilla. Uuden käyttöliittymän suunnittelua, testausta ja viranomaishyväksyntää varten on valmistunut kehityssimulaattori. Sillä varmistetaan, että näyttöpäätevalvomolla voidaan hallita Loviisan kaltaista laajaa ja monimutkaista laitosta.

 Lauri Kinnunen, Teknotietämys Oy
Saantoa ja katetta lisää; Monitorointiohjelma tunnistaa säätöpiirin ongelmat
Ohjelmisto kerää tietoa tehdasverkosta ja laskee sen perusteella säätimille suorituskykyindeksejä. Käyttöhenkilöstö näkee ongelmat heti ja voi ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin. Näin avautuu mahdollisuuksia muun muassa tuotteen laatuvaihteluiden vähentämiseen. Prosessin saanto ja kate paranevat.

  Lauri Kinnunen, Teknotietämys Oy
Simulaattori tuo tarkkuutta polttoprosessin säätöön; Typenoksidipäästöt vähenevät, hyötysuhde paranee
Savukaasujen jäännöshappipitoisuuden säätösuunnitteluun luodulla simulaattorilla on mahdollista tarkentaa bio- tai kierrätyspolttoaineita hyödyntävien kattiloiden säätöä ja vähentää näin typen oksidipäästöjä. Samalla kattilan hyötysuhde paranee, ja hiilidioksidipäästötkin pienenevät.

 Lauri Kinnunen, Teknotietämys Oy
Aromaatit pois liuottimista entistäkin tehokkaammin
Fortumin Naantalin öljynjalostamolle kehitetty online-monitorointijärjestelmä arvioi aromaattien poistoprosessin tilaa ja leimahduspiste- ja tislausanalysaattoreiden kuntoa. Järjestelmä myös laskee analysaattorimittauksia vastaavia ennusteita silloinkin, kun analysaattorit ovat vikaantuneet. Häiriöiden ennakoinnilla on mahdollista ehkäistä tuotteiden laatuvaihteluita, minimoida huoltokatkosaikoja ja parantaa turvallisuutta. Prosessin kokonaistuottavuus paranee.

 Jukka Saarinen, Fortum Service Oy
Sähkön ja lämmön yhteistuotannon suunnittelu ja optimointi
1990-luvulta alkanut sähkömarkkinoiden vapautuminen on pakottanut sähkön ja lämmön tuottajat entistä tarkempaan tuotannon suunnitteluun. Erityisen kinahinta ja muut tuotantoon vaikuttavat asiat.
haastavaksi tehtävä tulee sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksilla, joilla prosessia ajetaan lämmöntarpeen, esimerkiksi prosessihöyryn tai kaukolämmön mukaan ja sähkön tuotantoa suunnitellaan huomioiden nämä reunaehdot ja lisäksi sähkön markkinahintaa ja muut tuotantoon vaikuttavat asiat.

 Petri Sajari
Etäkäyttö kehittyy automaatiosovelluksissa
Espoossa otetaan käyttöön jätevedenpuhdistuksen etäkäyttö, jossa valvomon toiminnot siirretään internetin kautta päivystäjän kannettavalle tietokoneelle.

  Jari Alatalo, Phoenix Contact Oy
Tiedonsiirto haltuun hallittavien kytkimien avulla
Ethernetin käyttö teollisuussovelluksissa kasvaa nopeasti. Kytkentäkaapeleihin hajautettu Ethernet-tekniikka tuo sille uusia käyttäjiä. Jopa perinteisissä sovelluksissa, kuten hitaampien prosessien I/O-datan siirrossa, hyödynnetään Ethernet I/O:ta kenttäväylän sijasta (Kuva 1). Kuitenkaan tavoite saada Ethernet soveltuvaksi kaikille automaation eri osa-alueille ei ole vielä toteutunut. Tähän ovat olleet syynä Ethernet-infran (hubit, kytkimet…) kalliit kokonaiskustannukset sekä käyttäjien suuret vaatimukset verkon reaaliaikaisuudelle ja diagnostiikalle.

 Tuula Löytty, Teknillinen korkeakoulu Lahden keskus
Ohjaatko prosessia mitatun tiedon perusteella?
Onko mittausjärjestelmäsi luotettava? Vastauksen voi löytää mittalaitteiden kalibrointisuunnitelmasta. Hyvä niin, mutta ovatko tiedossa mittauksen suorituskykyyn liittyvät muut tekijät ja näiden tekijöiden aiheuttama vaihtelu mittaustulokseen?

  Lauri Kinnunen, Teknotietämys Oy
Suomen Automaatioseuran 50-vuotispaneeli; Automaatio on avain myös tulevaisuuden hyvinvointiin
Hyvinvointiyhteiskunta säilyy, jos teollisuus voi hyvin ja säilyttää kansainvälisen kilpailukykynsä. Näissä talkoissa tuottavuutta nostavan automaation rooli on keskeinen. Yksin automaatio ei kuintenkaan suomalaista hyvinvointia pelasta.

 Ihminen siirtää oman älykkyytensä suunnitelmaan
Ensimmäinen kiinteistöjohtamista käsittelevä väitöskirja tarkastettiin Teknillisen korkeakoulun Maanmittausosastolla 27.3.2003. Diplomi-insinööri Mervi Himanen selvittää siinä, millä tavoin inhimillinen älykkyys siirtyy älykkäisiin koneisiin, laitteisiin ja rakennuksiin. Vastaväittäjinä toimivat professori Derek Clements Croome the University of Reading:sta ja professori Tore I Haugen NTNU:sta (Norwegian University of Science and Technology). He totesivat loppulauselmassaan, että väitöskirjan keskeiset havainnot ovat kansainvälisesti merkittäviä, koska kukaan ei ole aikaisemmin tieteellisesti perustellut ajatusta, että älykkään teknologian mallina on ihmisten tapa ajatella ja toimia.

  Ilkka Porkka
Jari Anttila luotsaa nyt Oivavoimaa
Suomen Automaatioseura ry:n edellinen puheenjohtaja Jari Anttila siirtyi Fortumilta venäläisen Atomstroyexport JSE:n (ASE) maaliskuussa Suomeen perustaman tytäryhtiön, Oivavoima Oy:n toimitusjohtajaksi. Atomstroyexport osallistuu Suomen viidennen ydinvoimalaitoksen rakentamista koskevaan tarjouskilpailuun. Anttilan työ ei ole vain yhden projektin mittainen, sillä yhtiö panostaa myös vientihankkeisiin.

 Matkaväylä:

Olli Aumala
IMEKO XVII World Congress; Imeko GC -kokous 25.6.2003, Cavtat, hotelli Croatia
Suomesta oli 20 ilmoittautunutta osallistujaa ja 16 kaikkiaan 489 esityksestä. Suomalaisten suurin ryhmä oli Tampereen teknillisestä yliopistosta, 13 osallistujaa. Muita osallistuneita laitoksia olivat Mittatekniikan keskus, Raute Precision ja Oulun yliopisto. Olimme aktiivisimpien maiden joukossa. Edellämme olivat Italia (60), Itävalta (18), Japani (35), Puola (61), Saksa (45), Tsekki (33) ja Slovenia (24).

Milla Turunen, Oulun yliopisto
57th Appita Annual Conference: Laaja-alaista osaamista
Appita-konferenssi pidetään joka vuosi Austraaliassa tai Uudessa Seelannissa, tällä kertaa Australian Melbournessa. Konferenssipaikkana oli Carlton Crest -hotelli. Tilaisuuden järjestää Appita Inc, joka on Australian ja Uuden Seelannin massa- ja paperiteollisuutta palveleva teknillinen yhdistys. Appitan missiona on tarjota palveluita, jotka edistävät teknisiä taitoja ja tietämystä Australian ja Uuden Seelannin massa- ja paperiteollisuudessa. Sen järjestämä konferenssi on laaja-alainen ja korkealaatuinen, ja siihen osallistuu vuosittain runsaasti alan asiantuntijoita eri puolilta maailmaa; niin yliopistoista, tutkimuskeskuksista kuin tehtailtakin.

 
Vesa Hasu, Systeemitekniikan laboratorio, Teknillinen korkeakoulu
EPMCC 2003Glasgow, Skotlanti, Iso-Britannia
Viides IEE:n joka toinen vuosi järjestettävä European Personal Mobile Communications Conference järjestettiin 22.-25.4.2003 Skotlannin alamailla, Glasgown keskustassa sijaitsevan Univercity of Strathclyden tiloissa. Konferenssin teemana oli "The Ubiquitous Provision of Innovative Wireless Services".

 Ari Kukkonen, Akutek Oy
Norrkama edelleen ajankohtainen
Vuonna 1977 perustettu SMSY:n paikallisyhdistys PIPO r.y. järjesti jo saman vuoden syksyllä lehdistön uutiskynnyksenkin ylittäneen teollisuuden instrumentointinäyttelyn Oulun Automaatiotekniikka Oy:n tiloissa. Silloin kävijöitä oli puolisen tuhatta. Tämän jälkeen vanhoissa ja uusissa PohTO:n tiloissa, välillä vuonna 1982 Oulun kaupungin urheilutalolla, järjestetyn maailman pohjoisimman automaatiotapahtuman näytteilleasettajien ja kävijöiden määrä kasvoi tilojen tarjoamaan maksimiin.

 Koonneet Jouko Esala, Ari Kukkonen ja Ilkka Porkka
SMSY:n "hellekesäpäivät" Mäntymotellilla
Tämänvuotisten päivien ohjelmasta Mäntyharjun maisemissa 1.-3.8.2003 vastasi SMSY-KYSÄ ry. Paikalla oli 230 henkeä. Järjestyksessä 21. päivät olivat nyt kolmatta kertaa KYSÄ:n vastuulla. Juhlapuheen pitäjänä toimi Matti Nurmi (KYSÄ ry), SMSY:n pääyhdistyksen terveiset toi puheenjohtaja Ari Kinnunen (LUUPPI ry) ja Automaatioväylä-lehden puolesta puheen piti SMSY:n "Grand Old Man" Eero Halonen