Lehti 4/2011 Koneautomaatio

Päätoimittajalta
Automaation iso jytky
Käyttökieleen palautui vaalien yhteydessä sana menneiltä vuosilta. Timo Soinin
käyttämä jytky nousi poliittisten sanontojen legendojen joukkoon. Sinällään jytkyä
on käytetty ainakin itsestäni jo lapsuuteni alkuvuosina. Muistan hyvinsanan,
mutta en sanojaa, joka halusi kuvata isokokoista pikkupoikaa sanomalla tätä
jytkyksi. Silloin otin sen vastaan apein mielin tietämättä sanan nykyisestä positiivisesta
merkityksestä. Toisaalta pitkillä miehillä on aina ollut vientiä, vaikka sitä ei suoraan
laulussa sanota, mutta viitataan "Hytkyt, nytkyt, tanssin jytkyt neidolla varmaan oli
mielessä… ".

Pääkirjoitus, Aarne Halme
Yliopistot uudistuvat – miten käy automaatioalan tutkimuksen ja opetuksen?
Yliopistoissamme on tapahtumassa merkittävin uudistusprosessi vuosikymmeniin.
Media on pitänyt huolen siitä, että asia on poikkeuksellisen hyvin yleisessä tietoisuudessa.
Sen antama kuva uudistusprosessista ei ole kuitenkaan kaikilta osin totuudenmukainen,
ja mielipidekirjoituksia lukuunottamatta on jäänyt paljolti huomiotta se tosiseikka,
että kyse on myös toiminnan tehostamisesta yrityssaneeraukseen verrattavissa olevin keinoin.
Yleisinä tavoitteina toiminnan tehostamisen ohella on tutkimuksen ja opetuksen laadun
parantaminen sekä kansainvälistyminen. Uudistuksen kärjessä on Aalto-yliopisto,jonka
akateemiset toiminnot, hallinto ja taloudenpito ovat kokeneet perusteellisen muutoksen
verrattuna siihen fuusioituneiden yliopistojen aikaisempiin käytänteisiin.

 
Juha Moisio, Robonic Oy
Robottilentokoneiden katapultti
Miehittämättömät lentolaitteet (UAV=unmanned aerial vehicle) ovat yksi ilmailuteollisuuden
nopeimmin kasavavia osa-alueita. Jos toiminta-alueella ei ole kiitotietä, tarkitaan lähetykseen
siirrettävä järjestelmä, katapultti. Laskeutuminen  tapahtuu joko pyörille, suksilaskutelineen
varaan tai laskuvarjolla. UAV-katapultit ovat tamperelaisen insinööritoimisto Robonic LTD Oy:n
erkoisosaamista. Suunnittelu sai alkunsa Suomen puolustusvoimien ilmamaalitarpeesta  ja
on tuottanut järjestelmän, jonka UAV-asiantuntijat tuntevat laajalti eri puolilla maailmaa.

 
Jyrki Auer, Fastems Oy
Fastems robotisoi mitä vain
Fastems Oy Ab tunnetaan vahvana robotiikan yleistalona, joka hallitsee
monipuolisesti kaikki robotiikan osa-alueet. Parinkymmenen vuoden aikana
on toimitettu peräti yli 1500 robottia muun muassa konepalveluun, jäysteenpoistoon,
viimeistelyyn, paletointiin, kokoonpanoon, hitsaukseen, pakkaukseen ja muuhun
materiaalinkäsittelyyn. Tänä päivänä Fastemsilla on vahva asema Euroopan suurimpana
Fanucteollisuusrobottien integraattorina ja valtuutettuna maahantuojana Suomessa.

Juhani Hirvonen
Kokemuksia Automaatio XIX seminaarista
Automaatio XIX seminaari järjestettiin jo ”perinteen” mukaan Crowne Plaza hotellin
kongressitiloissa 15.–16.3.2011. Seminaarissa oli osanottajia yli 130 ja kutsuluentojen lisäksi
rinnakkaisia sessioita oli kolme. Nämä kymmenen sessiota (Mestariluokkien lisäksi) peittivät
automaation sovellusalat kattavasti.  Tervetulleena suhteellisen uutena sekä mielestäni meille
automaatioihmisille tärkeänä tulevaisuuden alueena voisinvoisin mainita liiketoimintaprosessit.

 

Seija Uusitalo, Helsingin Energia
Ekologista pilvipalvelua
Maailman bittivirta kasvaa räjähdysmäisesti ja tietoa säilötään valtavia määriä.
Servereiden tuottamaa hukkalämpöä voidaan käyttää kotien lämmitykseen.Tietokonesaleista on
muutamassa vuodessa kasvanut maailmanlaajuisesti merkittävä, erittäin energiaintensiivinen
teollisuudenala. Jatkuvasti liikkuvat tietovirrat ja tiedon säilyttäminen syövät energiaa.
Tietokonesalien jäähdyttäminen kiinteistökohtaisilla jäähdytysjärjestelmillä kuluttaa paljon sähköä
ja kuormittaa ympäristöä.

Juhani Lempiäinen, Deltatron Oy
Robotiikka-innovaatiot tutkimuspolitiikkaputkessa

EU suuntaa vuoden 2013 jälkeisen 8. tutkimuksen puiteohjelmansa innovaatioiden edistämiseen
ja hakuprosessin yhden luukun periaatteen kehittämiseen nykyisen hajanaisen tutkimuksen
hallinnon ja tarkkaan säännellyn hakukierrosten teemoituksen sijaan. European Robotics Forum
tarjosi Västeråsissa 6.–8.4.2011 kurkistuksen siihen ajatteluun, jolla EU:n komissio valmistelee
tulevaa 8. tutkimuksen puiteohjelmaansa. Komission edustajat vilauttelivat konferenssissa
uusia tutkimuksen innovaatioputkia meille putkiaivoisille insinööreille.


Jarmo Alanen, VTT
Heikki Nikula, Aalto-yliopisto, Automaatio- ja systeemitekniikan laitos
Systeemisuunnittelusta IEC 61131-3 ohjelmointiin ja sähkösuunnittelukuvien piirtoon
Koneautomaation ohjausjärjestelmien suunnittelussa käytetään hyväksi tietotekniikkaa.
Mutta miksi sekä IEC61131-3 -ohjelmoijat että sähkösuunnittelijat joutuvat yhä aloittamaan työnsä
puhtaalta pöydältä, vaikka systeemisuunnittelija on jo määritellyt ohjelmoitavien kontrollereiden
I/O-rajapinnat sekä liitynnät niistä antureille ja toimilaitteille?

 

Matti Paljakka, VTT
Sefram – palvelukehys suunnittelu – ja tuotetidon hallittuun jakamiseen
Hyvä laitostiedon hallinta on oleellinen laitosinvestointiprojektin menestystekijä. Erilaisten
arvioiden mukaan projektin resurrseista kuuluu 15-30% tuote- ja suunnittelutiedon
selvittelyyn. Jos vastaanottaja ymmärtää tiedon väärin, sen perusteella tehdään vääriä
päätöksiä, jotka voivat koitua kalliiksi ja jopa vaarantaa laitosturvallisuuden.

 

Jari M. Ahola, VTT,
Kalervo Nevala ja Jani Hovila, Oulun yliopisto
Työympäristö laserkeilataan työkoneiden viertuaalisuunnitteluun
Asiakaslähtöinen tuotesuunnittelu edellyttää tuotteelta tai tuoteperheeltä yhä laajempaa
varioitumista erilaisiin asiakastarpeisiin. Erityisesti työkone- ja kuljetusvälinealan tuotteissa
vaaditaan paljon asiakaskohtaista räätälöintiä. Tuotteen konfigurointi eri  työtehtäviin voidaan
määritellä analysoimalla tuotteen käyttöympäristöä ja työprosesseja. Moderneja suunnittelu-,
mallinnus- ja simulointiohjelmistoja hyödyntäen voidaan kehitettävät tuotekonfiguraatiot verifioida
ja visualisoida virtuaalisten tuotemallien avulla. Tuotteen moniteknisiä moduuleja, kuten mekaaniset
rakenteet, hydrauliikka, ohjausjärjestelmät, ohjelmistot, jne. konfiguroidaan ja hallitaan koko elinkaaren
ajan hyödyntäen virtuaalisia tuotemalleja.

 

Raimo Aksela
Tehoelektroniikan nestejäähdytyksestä etua

Tehoelektroniikan kuten esimerkiksi taajuusmuuttajien jäähdytyksessä on perinteisesti käytetty
ilmajäähdytystä. Tehojen kasvaessa hukkalämmön poistaminen kriittisistäkomponenteista on enenevässä
määrin kasvattamassa nestejäähdytyksen käyttöönottoa. Nestejäähdytyksellä on lukuisia etuja, jotka
puoltavat sen käyttöä verrattuna ilmajäähdytykseen. Ilmajäähdytystä käytettäessä on yleensä
teollisuusolosuhteissa ilma otettava sieltä mistä sitä on saatavissa.

Kalevi Horttonen, Hormel Oy
Rajatonta etua langattomista kytkimistä
Globaalien standardien mukaiset rajakytkimet ovat tärkeä osa teollisuuden hallintalaitteita valvottaessa
esimerkiksi ovien, puomien ja venttiilien asentoa ja tilaa. Perinteisten, johdotettujen kytkinten asennus
ja kunnossapito on kuitenkin haasteellista, erikoisesti vaativissa olosuhteissa ja johtojen altistuessa
liikkeelle.

Kimmo Simomaa, CCD-Fotoniikka Oy
Raimo Mattila, Multitec Finland Oy
Kuvat: Kimmo Simomaa
Optinen kuitu on uupumaton vartiomies monenlaisissa kohteissa
Turvatekniikkaa tarvitaan maailmalla jatkuvasti enemmän. Terroritekojen uhka tuntuu väijyvänjoka puolella,
eivätkä vanhat konstit enää riitä antamaan turvallisuuden tunnetta rakennettujen kiinteistöjen ja muiden
alueiden käyttäjille. Menneinä aikoina oven eteen asetettu risuluuta piti vieraat loitolla, jos isäntäväki ei
ollut kotosalla. Nykyään eivät järeätkään lukitukset ja aitaukset valvontakameroineen tunnu riittävän,
jos kohde on tarpeeksi kiinnostava sisälle pyrkivän rosvon mielestä. Valvontakamera on voimaton,
jos sitä ei ole suunnattu sinne missä tapahtuu. Nykyaikainen optinen valokuitu soveltuu oivallisesti
ilmaisemaan sen paikan, missä tunkeutuja valmistelee tihutöitään. Alueen vartioinnista vastaava
henkilö voi suunnata kameran kiinnostavaan kohteeseen ja päättää jatkotoimista.

 

Juha Silvola, Finnair Oyj
Uusi IDG / Generator testausasema Finnairin Technical Servicesille (FTS)
Finnair testaa lentokoneiden sähkögeneraattorit uusin menetelmin.  Finnair Technical Services (FTS)
käynnisti hankkeen, jossa on kehitetty korjausvalmius uusille generaattoreille, IDG:lle sekä
starttimoottoreille. Perustelut uuden valmiuden parantamiseen olivat olemassa, koska
alihankintakustannukset olivat kasvaneet vuosi vuodelta. Vanha kokeilupenkki
oli vuodelta 1974 eikä sitä pystytty modifioimaan uuden teknologian mukaiseksi.

 
Tuula Sipilä
Siemensin messuosastolla näkyy suunnittelun uusi aikakausi
Suunnittelutyökalujen helppous ja tehokkuus ovat avainsanoja tämän päivän teollisuusautomaatiossa.
Siemens esittelee lokakuun Automaatio 11 -messuilla alan tulevaisuudennäkymiä uudesta näkökulmasta.
Ensimmäistä kertaa tärkeimmäksi messuteemaksi nousevat ohjelmistot perinteisen raudan sijaan.

Heikki Silván
75-vuotias mikrokytkin
Mikrokytkimen keksiminen on vaikuttanut jo 75 vuotta jokapäiväiseen elämäämme. Kytkimet ovat olleet
osana automaatiota ja edelleen lukuisissa tuotteissa vielä tänäkin päivänä ja lähellä meitä jokaista.
Beth Wozniak, Honeywell Sensing & Control liiketoiminnan pääjohtaja näkee 75 vuotta käytössä olleiden
mikrokytkimien olleen merkittävässä asemassa teollisuusautomaation alkutaipaleella. ”Mikrokytkimillä on
ollut suuri vaikutus myös teollisuuden tuottavuuden kasvuun, generaattoreille, IDG:lle sekä starttimoottoreille.
Perustelut uuden valmiuden parantamiseen olivat olemassa, koska alihankintakustannukset olivat kasvaneet
vuosi vuodelta. Vanha kokeilupenkki oli vuodelta 1974 eikä sitä pystytty modifioimaan uuden teknologian mukaiseksi.

Tuomas Lehtonen, Innotyöverkko ja
Eeva-Kaisa Rouhiainen, Numerola Oy
Tuulta päin
Tuulipuistojen kehittäminen saa vipuvoimaa laskennallisesta teknologiasta
Suomi on tuulivoiman käytössä Euroopan hännänhuippuja, vaikka maamme tuuliolot ja pitkä  rantaviiva ovat
otollisia tämän energiamuodon käytölle. Tuulivoiman suurimpia kompastuskiviä ovat tuulipuistojen suuret
rakentamiskustannukset, tuotantokapasiteetin voimakkaat vaihtelut ja tuotantoyksikköjen lapojen vioittumisherkkyys
nopeasti muuttuvissa puhureissa. Laskennallisen teknologian asiantuntijayritys Numerola on kehittänyt tuulisuus-
ja tuottoanalyysin, joka on täsmäase tuulivoimaloiden riskien minimointiin ja tehokkuuden maksimointiin.

 

ILMOITTAJIEN NETTISIVULINKIT  

http://www.siemens.fi/fi/siemens_osakeyhtio.htm

http://www.burkert.fi/

http://www.phoenixcontact.fi/

http://www.beamex.com/

http://web.finnexpo.fi/sites2/teknologia11/automaatio/Sivut/default.aspx

http://www.kytola.com/

http://www.prosys.fi/

http://www.tausen.fi/web/fi/etusivu

http://puntari.nettisivu.org/kesapaivat2011/