Lehti 5-1992 (Kiinteistö- ja rakennusautomaatio)

Pääteemana kiinteisö- ja rakenusautomaatio 

"Säästä energiaa – sammuta valot"
Maamme teollisuudelle on ominaista, että se käyttää tuotannon aikaansaamiseksi paljon energiaa. Tästä johtuen on luonnollista, että eri toiminnoissa esiintyy myös energian hukkakäyttöä, joko järjestelmistä itsestään tai mikä pahinta tietämättömyydestä ja joskus jopa tahallisesta järjestelmien väärinkäytöstä aiheutuen.

Energian hukkakäyttö on tosiasia, ja se on myös tunnustettu teollisuudessa. Tästä ovat hyvänä esimerkkinä, lähes kaikissa suurimmissa yrityksissä käynnissä olevat energiansäästökampanjat, joilla pyritään löytämään hukkakäyttökohteet ja saamaan asiat siihen malliin, että energia saataisiin hyödynnettyä mahdollisimman tarkoin. Valitettavasti vain näyttää käyvän niin, että kampanjoiden tulos jää vähäiseksi. Joissakin tapauksissa vain lukuisaan määrään kokouksia ja "Säästä energiaa, sammuta valot, sulje ovet" julisteisiin ja tarroihin.

Se miksi näin tapahtuu, johtuu uskoakseni pääosin siitä, että vastuuhenkilöillä ei ole minkäänlaista tietoa ja käsitystä energian teistä ja määristä sen liikkuessa laitoksessa ja poistuessa siitä. Se, kuinka paljon energiaa laitokseen tuodaan ja käytetään, tunnetaan tarkoin. Tähän tarkoitukseen on olemassa joukko erilaisia mittalaitteita ja laskentajärjestelmiä. Mutta mitä energialle tapahtuu, kun se on käytetty ensisijaisessa kohteessa ja on muuttunut, joskus jopa haitalliseksi? Mitä teitä energia poistuu laitoksesta ja kuinka suuri määrä sitä poistuu kutakin tietä?

Nämä ovat tietoja, jotka ovat ensiarvoisen tärkeitä, jotta voidaan suunnata energiakampanjat oikeisiin kohteisiin ja saada kuriin hukkakäyttö tahallinen tai tahaton. Energiavirtojen tunteminen antaa myös pohjan prosessien ja suurella rahalla hankittujen energian ohjaus- ja talteenottojärjestelmien oikealle käytölle.

Tekniikka, jolla energiavirroista ja niiden käyttäytymisestä saadaan tieto, on jo olemassa. Puuttuu vain ihmisiä, jotka ryhtyisivät luomaan menetelmiä asioiden hoitamiseksi ja päätöksenteolle niin tärkeiden tietojen aikaansaamiseksi.

Käyttöhenkilöitä asia ei tunnu kiinnostavan. Heille tiedot aiheuttavat ilmeisesti vain lisää työtä ja kiusallisia kysymyksiä. Suunnittelijat tekevät omaa rutiinityötään ja tutkijat tuntuvat olevan enemmän kiinnostuneita "hienoista" asioista, joten näiltä suunnilta apua ei tarvinne odottaa.

Näyttää käyvän niin, että asiaan on puututtava niiden, jotka vastaavat laitosten automaation kunnossapidosta. Tämä ei ole uutta, sillä kautta aikojen automaatioihmiset ovat joutuneet hoitamaan hankalat prosessiongelmat. Taas kerran on tartuttava toimeen, vaikka ei olekaan varsinaista toimeksiantoa tullut. Se tulee varmasti, jos valtiovalta saa aikaan lehtitietojen mukaisen energiaveron. Veron, joka rankaisee niitä, jotka tuhlaavat tarkoituksettomasti energiaa.

Automaation ammattilaiset ovat ylpeitä maamme automaation tasosta – ja syystäkin. Voidaan kuitenkin perustellusti kysyä,. miksi energia ja sen hallinta on jätetty kaiken mittaamisen ja automatisoinnin ulkopuolelle? On surkuhupaisaa havaita, että miljoonien markkojen energiavirtoja tarkkaillaan muutamalla lämpötilamittauksella, joista niistäkin osa on yleensä toimimattomia.

Energiavirtojen mittaaminen ja ohjausten automatisointi on haaste, joka myös antaa nykyisin niin kipeästi tarvittavaa työtä. Se maksaa itsensä varmasti takaisin, jopa hyvin lyhyessä ajassa, ja tulee olemaan ammattilaisille uusi ylpeyden aihe.

On jo aika ryhtyä luomaan jotain uutta. Sellaista uutta, joka antaa käyttäjille tietoa ja paremmat työkalut, sekä mahdollisuuden vaikuttaa niihin panoksiin, joilla tuotanto kulloinkin syntyy.

Kalevi Horttonen

Kehitysinsinööri Jaakko Tervaportti, Neste Oy tutkimuspalvelut
NESTEHAUS-KOETALO
Porvooseen, Nesteen Sköldvikin alueelle on noussut talo, joka tullaan muistamaan suomalaisen rakennustekniikan virstanpylväänä. Sen rakennusmateriaaleista kolme neljäsosaa on muovia, kun muovimateriaalien osuus yleensä on vielä prosentteja. NESTEHAUS-projekti osoittaa, että muovirakentamisen aika on tullut. Rakenteiden kestävyys, hyvä lämmöneristyskyky ja ylivertainen sopeutettavuus valittuun tehtävään tekevät muovista tulevaisuuden raaka-aineen, joka lähiaikoina painaa tärkeiden rakennusosien pitkän aikavälin kustannuksia selvästi alas päin.

Juhani Hyvärinen, VTT, LVI-tekniikan laboratorio
Rakennusautomaatio avoimeksi
Nykyiset rakennusautomaatiojärjestelmät ovat suljettuja ja eri toimittajien järjestelmät yhteensopimattomia. Niillä on eri tiedonsiirtotavat ja ohjelmointikielet. Hankkiminen sitoo käyttäjän kalliisti yhteen toimittajaan. Eipä nykyinen matala hyödyntämisaste ole sitten mikään ihme. Ratkaisuja näihin ongelmiin on etsitty LVIS-2000 tutkimusohjelmassa, jossa on laadittu mm. tekninen hankintaohje.

Kirsi Huotari ja likka Porkka, Siemens Osakeyhtiö
Prosessi autmaatioon avoin, kansainvälinen kenttäväylä
Neljä merkittävää automaatioalan yritystä, Siemens AG (Saksa), Fisher Controls International Inc. (USA), Rosemount Inc. (USA) ja Yokogawa Electric Corporation (Japani) ovat sopineet yhteisestä InterOperable Systems-projektista(lSP). Sen tarkoituksena on jouduttaa keskenään yhteensopivien järjestelmien ja tuotteiden saatavuutta ja kehittää prosessiautomaatiota varten yksi kansainvälisesti avoin kenttäväylä jo v. 1994 alkuun mennessä. Projekti perustuu International Electrotechnical Commissionin (IEC) ja Instrument Society of American Standard and Practices Group 50:n (ISA SP-50) työhön sekä muuhun kansainvälisesti hyväksyttyyn kenttäväyläteknologiaan

Iikka Porkka ja Merja Huhtela-Sulku
Paraneeko autmaatioalan yhteistyö ja eri valmistajien laitteiden yhteensopivuus

InterOperable Systems projekti julkistettiin juuri ennen Interkama '92 messuja. Se tähtää avoimen kenttäväylän ja siihen sopivien automaatiojärjestelmien ja kenttälaitteiden kehittämiseen prosessiautomaatiota varten. Esitimme projektin merkityksestä kysymyksiä Suomessa toimiville automaatioalan yrityksille, joilla on myös kansainvälisiä edustuksia.

Timo Kytölä, Robert Bosch GmbH, Saksa
Yleiskäyttöinen autojen CAN-väylä
Bosch on kehittänyt CAN-tiedonsiirtoprotokollan (Controller Area Network) auton sisäisen tiedonsiirron tarpeisiin. Protokollan tärkeimpiä ominaisuuksia ovat tiedonsiirron reaaliaikaisuus sekä tiedonsiirron korkeaa luokkaa oleva varmuus. CAN-väylän sopivuus autoalan ulkopuolisiin sovelluksiin on havaittu jo aikaisessa vaiheessa. Tällä hetkellä CAN-väylä onkin jopa laajamittaisemmassa käytössä autoalan ulkopuolella. Artikkeli kertoo CAN-protokollan ominaisuuksista, sen standardoinnista, protokollan toteuttavien komponenttien tarjonnasta sekä autoalan ulkopuolisista sovelluskohteista.

Ari Kukkonen Akutek Oy
Uusi askel kohti yhteistä, kansainvälistä kenttäväylää
Joka kolmas vuosi järjestettävä teollisen tuotannon mittaus- ja automaatiotekniikan esittely- ja markkinointitapahtuma INTERKAMA pidettiin Düsseldorfissa 5.-10. lokakuuta. Tuote- ja tekniikkatasolla messuvieraita tuntuivat eniten kiinnostavan käyttäjäliittymät uusine näyttöpääteratkaisuineen, anturiteknologia älykkäine lähettimineen ja mm. näiden täysimittaisen hyödyntämisen mahdollistavan yleisesti hyväksytyn, avoimen kenttäväylän kehitystilanne.