Lehti 5-1994 (Koneautomaatio ja robotiikka)

Päätemana koneautomaatio ja robotiikka

Automaatio 95 ja robotiikkapäivät
Suomen Robotiikkayhdistys on lähes joka vuosi järjestänyt robotiikkapäivät ja niiden yhteydessä pienimuotoisen alan näyttelyn. Ensi vuonna robotiikkapäivät järjestetään yhteistyössä Automaatioseuran kanssa Automaatio 95 -tapahtumana. Yhteistyön tavoitteena on saavuttaa laajempi yleisö ja tarjota runsaampi seminaari- ja näyttelyanti. Uskon yhteistyön olevan hedelmällistä, sillä toimittaahan moni prosessiautomaation toimittaja laitteita myös koneautomaation valmistajille. Usein tuotantolaitoksissa on käytössä niin prosessiautomaatiota kuin robotiikkaa ja monet henkilöt joutuvat seuraamaan molempia tekniikoita.

Tässä yhteydessä on hyvä hieman tarkastella historiaa. Suomen Robotiikkayhdistys perustettiin kaksitoista vuotta sitten eräiden automaatioseurassa toimineiden henkilöiden toimesta. He katsoivat, että robotiikka on erkaantumassa prosessiautomaatiosta j a säätötekniikasta. Robotiikassa itsessään on tällä hetkellä hajottavia voimia. Viime aikoihin saakka robotiikka on keskittynyt teollisuuteen, mutta alan tutkimus on tällä hetkellä suuntautunut voimakkaasti teollisuuden ulkopuolisiin sovelluksiin. Tulevaisuudessa seminaarinjärjestäjillä on vaikeuksia tavoittaa teollisuuden ulkopuolisia käyttäjiä sairaaloista, kaivoksista, pelloilta ym. yhteiseen tilaisuuteen teollisuus sovellusten kanssa.

Teollisuusrobotti on pitkälti standardisoitunut tuote, jonka käyttäjäystävällinen ohjausjärjestelmä kätkee suuren ratalaskentakapasiteetin ja servosäätöpiirit paikka-, nopeus- ja kiihtyvyystakaisinkytkennöillä. Robotiikka on osa laajempaa käsitettä; koneautomaatiota. Robottitekniikkaa sovelletaan monissa tuotteissa, kuten ladontakoneissa, polttoleikkausautomaateissa, levytyökeskuksissa ym. erikoisautomaateissa. Suomessa robottitekniikaksi katsottavia servo-ohjauksia kehittää tai soveltaa tuotteissaan useat yritykset, joista vain muutama on robottivalmistajia ja muut tekevät erikoisautomaatteja. Robotiikkaa voitaisiin soveltaa laajemmaltikin suomalaisissa tuotteissa.

Robotit ovat nykyisin tärkeä osa kappaletavaratuotannon automaatiota, jota monet pitävät prosessiautomaation yksinkertaisempana "pikkuveljenä". Automaation kannalta kappaletavaratuotanto eroaa paljonkin prosessiteollisuudesta. Kappaletavaratuotannossa on useita pieniä prosessiohjauksia, automaatiosaarekkeita ja itseohjautuvia yksiköitä, joiksi voidaan lukea myös työntekijät. Vaikka robotiikkaa myydään joustavana automaationa, niin ihminen on joustavuudessa kuitenkin ylivertainen.

Kehitys on viime vuosina tuonut prosessiteollisuuden piirteitä kappaletavaratuotantoon. Valvomoita on ollut vain hyvin suurissa kappaletavara-automaatiojärjestelmissä. PC-tekniikan tultua edullisemmaksi ovat soluohjaukset yleistyneet. Soluohjaukset voidaan toteuttaa joskus valvomo-ohjelmistoilla, mutta useimmin tällaiset, esimerkiksi robotteihin liitetyt toiminnot on toteutettu erikoisohjelmistoilla, joilla pystytään kirjoittamaan ja lähettämään robotille ohjelmia, seuramaan kappaleiden valmistus- ja varastomääriä sekä keräämään historiatiedostoa tehdyistä tuotteista jäljitettävyyttä varten. Soluohjaus voi olla kytketty tehtaan lähiverkkoon, jota kautta solulle välitetään tilaukset.

Automaatiopäivät ovat traditionaalisesti keskittyneet prosessiteollisuuden automaatioon. Robottipäivien yhdistäminen automaatiopäiviin antaa mahdollisuuksia eheyttää automaation kenttää. Automaatio 95 -tapahtuman onnistuminen merkitsee yhteistyön jatkumista myös tulevissa automaatiotapahtumissa.

Väinö Kilpi
Suomen Robotiikkayhdistys r.y.

Automaatioväylän painoarvo kasvaa
Kolme vuotta sitten aloitettu määrätietoinen lehden tuotannon systematisointi on toteutunut hyvin. Sen ansiosta on selvitty lama-ajasta positiivisin tuloksin, mikä todistaa että lehtemme painoarvo mediavälineenä on noussut entisestään huomattavasti.

Vuoden 1994 tavoitteeksi asetti hallitus lehden levikin laajentamisen. Laajemmalla levikillä haetaan edelleen parempaa painoarvoa mediana ja laajempaa lukijakuntaa artikkeleille. Huomattavin lukijamäärän lisäys, noin 150 uutta lukijaa, saavutettiin laajentamalla lehden jakelu Viron veljesjärjestöille. Lehti on postitettu tänä vuonna myös moniin kirjastoihin, jotta se on myös tavallisten kirjastonkäyttäjien saavutettavissa. Jakeluun on lisätty myös Jyväskylän, Tampereen ja Helsingin valmistuvat automaation opiskelijat. Edelleen on lukijakuntaan saatu, suoritetulla markkinointikampanjalla, mukaan teollisuudesta jäsenkunnan ulkopuolisia vuositilaajia.

Toimenpiteiden yhteisvaikutus on merkittävä, levikki on laajentunut noin viidellä sadalla ja lukijakunta vielä enemmän. Tavoite on siis tämän vuoden osalta saavutettu, mutta potentiaalia on vielä runsaasti käyttämättä. Mielestäni levikin tulisi olla luokkaa viisi kuusi tuhatta. Tehtävää riittää!

Mutta ei hyvää ilman pahaa – sanotaan. Huolestuttavana pidän lukijakunnan ukkoutumista, siis keski-iän nousua. Tämä johtuu omistajayhdistysten ukkoutumisesta. Ilmiö taitaa olla yleinen tällä hetkellä kaikissa aatteellisissa yhdistyksissä. Ihmiset käyttävät vapaa-aikansa yhä enemmän muuhun, kuin ammattialansa seuratoimintaan. Ratkaisu lehtemme, kuin myös yhdistysten osalta, on varmaan haettava opiskelijatoiminnasta lähtien. On siis saatava opiskelijat mukaan toimintaan ja lehden lukijoiksi? Ehkä myös muut kuin varsinaiset automaatioalan opiskelijat!

Mutta muutoksen mahdollinen toteutus ja siitä päättäminen jää uusien hallitusten tehtäväksi. Niinpä lausun lopuksi kiitokset lehden hallituksen jäsenille, päätoimittajalle ja muille toteutukseen osallistuneille sekä erityisesti toimitusneuvostolle, joka on vapaaehtoisvoimin nostanut jälleen lehtemme tasoa. Hyvästä yhteistyöstä kiittäen.

Matti Heiskanen
Automaatioväylä Oy:n hallituksen puheenjohtaja

Aarne Halme, TKK Automaatiotekniikka, Kari Koskinen, VTT Automaatio
Tulevaisuuden työkonetekniikka
Liikkuvat työkoneet muodostavat merkittävän osan metalliteollisuuden tuotannosta. Ne muuttuvat enemmän robottimaisiksi elektroniikan ja automaation vallatessa alaa koneiden rakenteissa. Kehitystä vauhdittavat vaatimukset koneiden tehokkuuden lisäämisestä, käyttäjien työympäristön parantamisesta ja ympäristöhaittojen minimoinnista.

Pekka Pärnänen ja Mikko Ristolainen, T.V.I.-Temet Vision Industry Oy, T.V.I.-Temet Vision Industry Oy
Väriä arjen harmauteen – myös teollisuusautomaatiossa
Väriviivakamerateknologia avaa uusia mahdollisuuksia ja käyttösovelluksia prosessien ohjauksissa ja laadunvalvonnassa teollisuusautomaatiossa.

Ari Kukkonen
Teollisuusrobotiikan kehitystilanne
Automaation yleisesti markkinoituna tehtävänä on vapauttaa työntekijä pakollisista rutiineista oman työnsä, työyhteisönsä ja hoitamansa prosessin kehittämiseen. Prosessien ohjausjärjestelmien on sallittava nykyistä enemmän kokeilua, simulointia ja rakenteen muuttamista.

Kari Rahkola, Vision Systems Oy
Konenäkötekniikka automaation uusimpia visioita
Konenäkö on jo suomalaisen huipputekniikan viennin uusi tukijalka. Tänä vuonna päästäneen konenäköön perustuvassa liiketoiminnassa 250 miljoonan markan tasolle. Viennin osuus tästä on yli puolet.

Klaus Känsälä, VTT Automaatio
Aktiivinen luistonesto työkoneisiin
Kun hydrostaattiseen voimansiirtojärjestelmään lisätään ripaus älyä sumean logiikan muodossa, syntyy konsepti jollaista ei ennen ole ollut olemassa. Uusi luistonesto parantaa koneen ajo-ominaisuuksia ja lisää tehoa liukkaissa ja vaativissa olosuhteissa toimittaessa. Lisäksi se parantaa työkoneen ergonomiaa, sillä järjestelmä on automaattinen eikä vaadi kuljettajalta mitään huomiota ajon aikana.

Eero E. Karjalainen, Laatutieto Oy
Tuhoatko kalibroinnilla ja säädöllä mittaus- ja valmistustarkkuuden ?
ISO-9000 laatustandardin yleistyminen on korostanut kalibroinnin merkitystä. Mittalaitteiden kalibrointi löytyy kaikista ISO-9000standardeista (ISO-9001-9003) "Tarkastus-, mittaus- ja testausvälineet" kohdasta.