Lehti 5-1995 (Käyttöliittymät ja avoimet järjestelmät)

Pääteemana  käyttöliittymät ja avoimet järjestelmät

Kaikki on mahdollista
1800-luvun jälkeen kaikki poliittiset liikkeet, ideologiat ja vallankumoukset ovat perustuneet siihen oletukseen, että talouden kehitys on paremman tulevaisuuden edellytys.

Kehityksellä ne ovat tarkoittaneet kahta asiaa. Ihmisille on saatu enemmän tavaraa ja kulutettavaa. Kehityksen on toisaalta katsottu merkitsevän kansalaisoikeuksien ja tasa-arvon lisääntymistä.

Kehityksen mahdollisti pitkään markkinatalouden jatkuva laajentuminen. Kansainvälisen kaupan järjestelmään on riittänyt tulokkaita, joille on riittänyt vähempi ja jotka ovat maksaneet 'kehittyneiden' alueiden hyvinvoinnin.

Tämä tie on monien mielestä kuljettu loppuun. Vaikutukset ovat alkaneet näkyä myös teollisuusmaissa mm. työttömyyden voimakkaana kasvuna. Asiantuntijat alkavat olla yhtä mieltä siitä, että voimakaskaan talouskasvu ei tuo menetettyjä työpaikkoja takaisin.

– Talouden elvyttäminen, kasvun lisääminen ja omien yritysten kilpailukyvyn vahvistaminen eivät ole oikea tapa taistella työttömyyttä vastaan, sanoo akateemikko Georg Henrik von Wright. – Työttömyys on pysyvä ja sisäänrakennettu ilmiö eikä sitä voida poistaa muuttamatta samalla monia muita olosuhteita, joilla ei ole oikeastaan mitään tekemistä itse työttömyyden kanssa.

Teollisuusmaiden kulutus on saavuttanut jo yltäkylläisyyden tilan ja muuttunut ylellisyyskulutukseksi, joka "ei vastaa ihmisen kohtuullisia tarpeita". – Sen sijaan, että tähyilemme ylös kuopasta meidän pitäisi oppia katsomaan alas mäenharjalta. Tie kulkee vääjäämättä alaspäin, kun kasvun rajat lähenevät, lausuu Wright.

Mihin työ katosi? Yhden selityksen mukaan teknologian kehittyminen, automaatio ja robotit vievät meiltä työpaikat ja hyvinvoinnin. – Uuden teknologian ja kehittyneen kaupan tuomat voitot jäävät markkinataloudessa verottamatta. Tekniikan siunaus on ollut kyseenalainen: koneet kyllä heittävät ihmisiä työttömiksi, mutta kansan varallisuus ei kasva, kun voitot siirtyvät pääomanomistajille, pohdiskelee Tapani Ruokanen Kotimaa-lehdessä. Hän ehdottaa korkeampaa energiaveroa teollisuudelle. – Ympäristön lisäksi turvallisuudelle ja poliittiselle tasapainolle on määriteltävä hinta, jonka teollisuus saa maksaa.

Lehtemme julkaisijajärjestöt edustavat instrumentoinnin, mittauksen, säädön ja automaation ammattilaisia.

Edustamamme ala on monille outo kummajainen. Mutta me tiedämme mitä teemme. Me teemme kaiken mahdolliseksi. Kaiken senkin mitä kestävä kehitys teknologialta vaatii.

Mittaus ja säätö on mukana kodinkoneissa mikroaaltouuneista pesukoneisiin. Sitä hyödyntäen maalataan autoja, voidaan rajoittaa niiden tarpeetonta käyttöä, annostellaan muikunmäti ja majoneesi putkiloihin, puhdistetaan bensiini ja tehdään teollisuusprosesseista vähemmän ympäristöä kuormittavia.

Tietotekniikan kehitys on yksi keskeinen muutostekijä alallamme. Uudet tietotekniset ratkaisut tulevat käyttöön myös tuotanto- ja teollisuusympäristössä, kuten Seppo Nikkilä kirjoittaa artikkelissaan. Tämä merkitsee yleiskäyttöisyyden ja avoimien järjestelmäratkaisujen korostumista, jotka liittyvät tämän numeron teemaan. Varmaa on, että tulevaisuuden tuotantolaitoksen – mihin tahansa se rakennettaneen – ytimenä on mittaus ja säätö. Alan ammattilaisten toteuttamana.

Automaatio ei rajoita taloudellista hyvinvointia eikä tasa-arvoa. Ongelmana on näiden oikeudenmukainen jako. Se taas on poliittiseen päätöksentekoon kuuluva kysymys. Siihen vastaamiseen tulisi mahdollisimman monen osallistua. Myös automaatioalan ammattilaisten.

Päätoimittaja Ari Kukkonen

Miten noudatetaan direktiivejä?
Tuotteiden on täytettävä EU-direktiivien vaatimukset voidakseen liikkua vapaasti Euroopan sisämarkkinoilla. Tuotteiden "passina" on – tai tulee olemaan CE-merkintä, joka osoittaa, että direktiivien olennaiset vaatimukset on täytetty. Merkinnän kiinnittää suoraan tuotteen valmistaja. Merkintäoikeuteen ei yleensä vaadita mitään ulkopuolista testausta tai sertifiointia; valmistajan oma vakuutuskin riittää. Tästä säännöstä poikkeavat mm. eräät telepäätelaitteet ja räjähdysvaarallisten tilojen sähkölaitteet.

Sähkölaitteita koskevat lähinnä pienjännitedirektiivi ja EMC-direktiivi. Pienjännitedirektiivi on sinänsä ollut voimassa jo yli 20 vuotta, mutta CE-merkintä on tullut mahdolliseksi tämän direktiivin yhteydessä vasta tänä vuonna ja pakolliseksi se tulee vuoden 1997 alussa. EMC-direktiivin osalta CE-merkintä on pakollinen jo ensi vuonna.

Mistä sitten valmistaja voi tietää, täyttääkö tietty tuote direktiivin vaatimukset? Yleensähän direktiivissä ilmoitetaan vain, että tuotteen on oltava turvallinen ja ympäristöönsä sopiva. CE-merkintä edellyttää lisäksi, että tuotetta koskevien kaikkien mahdollisten direktiivien – esim. pienjännite-, EMC-. Koneturvallisuus- ja rakennustuotedirektiivinvaatimukset on täytettävä.

Direktiivinmukaisuuden arvioinnin lähtökohtana ovat eurooppalaiset standardit eli EN-standardit. Kun laitteet on tehty harmonisoitujen EN-standardien mukaisiksi, niiden katsotaan EU:n komission mukaan täyttävän myös direktiivien olennaiset vaatimukset. Laitekohtaisiin EN-standardeihin pyritään sisällyttämään kaikkien mahdollisten direktiivien olennaiset vaatimukset, joten valmistajan tarvitsee noudattaa vain yhtä standardia yhden laitteen osalta. Laitestandardissa voi tosin olla normatiivisia viittauksia moneen muuhun standardiin.

Sähköalan eurooppalainen standardisoimisjärjestö CENELEC pitää luetteloa pienjännitedirektiiviin ja EMC-direktiiviin liittyvistä EN-standardeista. SESKO palvelee suomalaisia valmistajia, maahantuojia ja testauselimiä julkaisemalla vastaavia SESKO-oppaita. Näissä oppaissa annetaan ohjeita myös standardien soveltamisesta eli siitä, miten noudatetaan direktiivejä.

Tuomo Ilomäki
SESKO ry
toimitusjohtaja

Esko Rinttilä, IVO International Oy
Hyvän käyttäjäliitynnän ominaisuuksia
Käyttäjäliitynnän toteutuksella on huomattava merkitys valvomo-ohjaajien tekemiin virheisiin. Tutkimusten mukaan jopa kolmannes virhetoiminnoista johtuu huonosta suunnittelusta. Teknisesti kehittynytkin järjestelmä voidaan pilata puutteellisella toteutuksella. Vastaavasti hyvällä suunnittelulla saadaan vaatimattomallakin tekniikalla kelvollinen lopputulos.

Anders Gästgifvars, ABB Industry Oy, Pulp & Paper
Käyttöliittymät ja avoimet automaatiojärjestelmät
Automaatiojärjestelmät ovat kokeneet muodonmuutoksen viime vuosina, koska niihin on tullut entistä enemmän yleisestä tietotekniikasta peräisin olevia piirteitä. Ikkunointiin ja hiiren käyttöön perustuva käyttöliittymä on eräs esimerkki. Mutta prosessin valvominen asettaa omat vaatimuksensa myös käyttöliittymiin, eikä valvomotyöskentely ei ole sama asia kuin kuvien piirtäminen konttorissa.

Seppo Nikkilä, Innovative Ideas Oy
Tietoliikenne tulevaisuuden automaatiossa
Automaatiossa, kuten niin monilla muillakin tekniikan aloilla, kehitys etenee toisiaan seuraavina tuotesukupolvina. Uuden sukupolven ensimmäisen edustajan ilmestyttyä kilpailijat kiirehtivät esittelemään omat versionsa teknisesti samantasoisista tuotteista. Automaatiossa olemme juuri astumassa seuraavaan tuotesukupolveen. Esimerkkinä käsitellään kotimaisen automaatiovalmistajan tuotesukupolvia.