Lehti 5-1996 (Tekniikka ’96)

Pääteemana tekniikka 96

Tekniikasta toiseen
Vuonna 1980 aloitettu SMSY:n ja Jyväskylän Messujen välinen yhteistyö on toiminut moitteettomasti alusta alkaen. Luonnollisesti alkuaikoina epäilijöitäkin riitti. Olihan Suomessa jo pitkään järjestetty Automaatiopäiviä ja uutta tulokasta hieman oudoksuttiin, alussa ehkä boikotoitiinkin? Muistan nähneeni jopa kirjeen, jossa eräät tahot suosittelivat pidättäytymistä osallistua Tekniikkaan. Järjestäjien määrätietoinen kehitystyö ja usko siihen, että tilaa löytyy kahdelle korkeatasoiselle automaation suurtapahtumalle ovat mahdollistaneet sen, että Tekniikka 96 -tapahtuma on monipuolisempi ja suurempi kuin koskaan.

Viime vuosikymmenen vaihteessa alan järjestöt totesivat ja sopivat yhdessä, että kumpikin järjestää oman tapahtumansa puolentoista vuoden välein siten, että emme häiritse toisiamme. Samaan aikaan jo kuului kritiikkiä siitä, että alan tapahtumia on jo liikaa. Automaatiopäivien päätettyä muuttaa jaksotusta siten, että ne järjestetään kahden vuoden välein (joka toinen vuosi) olemme siinä tilanteessa, että nyt alan suurtapahtumia onkin joka vuosi! – Kilpailu on hyvästä kunhan se on reilua.

Tekniikka 96 -näyttelyn kanssa samanaikaisesti järjestetään Ympäristötekniikka 96, CADTEK 96, Interprise kontaktifoorumi sekä yritysten ja korkeakoulujen yhteistyöseminaari, jotka kaikki ovat osa kokonaisuutta nimeltä Tekniikka 96.

SMSY r.y. ja sen 15 paikallisyhdistystä ponnistelevat jatkuvasti omilla alueillaan ympäri Suomea tehdäkseen yhdistystä ja sen tavoitteita tunnetuksi. Paikallisyhdistykset ovat myös Tekniikka-tapahtumien tiedotuskanava. Niiden noin 1200 jäsenen kautta tieto leviää teollisuuteen kautta maan. Lisäksi paikallisyhdistykset järjestävät erialaisia yhteiskuljetuksia alueiltaan Tekniikka 96 -tapahtumaan.

Kunkin yhdistyksen paikallistoiminnan lisäksi järjestetään vuosittain ainakin yksi valtakunnallinen tapahtuma. Tänä vuonna se oli kesäpäivät, jotka järjestettiin SMSY:n 35-vuotisen taipaleen kunniaksi juhlaristeilyn muodossa. Risteilylle osallistui yli 400 henkeä, joten yhteishenkeä jäsenistöltä löytyy. Se on meidän vahvuutemme!

Hyvällä yhteishengellä ja järjestäjien vankalla kokemuksella aiomme myös jatkaa tulevin vuosina Tekniikka-tapahtuman kehittämistä siten, että se toimii ja palvelee kaikkia osapuolia ajan hengen ja tarpeiden mukaan.

Kari Leinonen
Tekniikka 96
Neuvottelutoimikunnan puheenjohtaja

Prof. Pekka Neittaanmäki, Jyväskylän yliopisto, Matematiikan laitos
Yritysten ja akateemisen maailman vuorovaikutuksista
Tieto ja osaaminen ovat nyt ja tulevaisuudessa kansakunnan tärkeimmät tuotannontekijät. Ilman tietoa ei rakennettaisi laitteita. Tieto ohjaa kaikkea tuotantoa. Tiedon tuottaminen, omaksuminen, käsittely ja hallinta kytkeytyvät keskeisesti modernien kansakuntien menestykseen. Joilla on tieto hyppysissään, on sekä taloudellinen että yhteiskunnallinen valta käsissään.

Timo R. Nyberg, Tampereen teknillinen korkeakoulu, Paperikoneautomaatio
Paperitehtaan automaation painopistealueet
Tampereen teknillisen korkeakoulun Automaatiotekniikan osaston johtaja professori Pentti Lautala kirjoitti vuosi sitten Automaatioväylässä 3/95, että asiantuntijajärjestelmien, neuraaliverkkojen, sumeiden säätimien ja automaattisten virityslaitteiden sekä uudenlaisten mittaus- ja toimilaitteiden käyttö yleistyy nopeasti. Näin todellakin tapahtuu mm. paperiteollisuudessa.

Raimo Sutinen, ABB Industry Oy, Pulp & Paper
Sellun keiton lopputuloksen ennustaminen neuroverkkojen avulla

Selluloosan keiton hallinnan kannalta on tärkeää saada reaaliaikaista tietoa keiton lopputuloksesta jo keiton aikana. Artikkelissa kuvataan uutta analysaattoria, joka mittaa keitosta alkali-, liuenneen kokonaiskiintoaineksen ja liuenneen ligniinin konsentraatiot. Tähän mittaustietoon perustuen on mahdollista ennustaa keiton kappaluku.

Jukka Mikkonen ja Pekka Vänni, Valmet Automation Oy, Lassi Svansjö, Metsä-Serla Oy, Kyron Kartonkitehdas
Sumea logiikka aktiivilietelaitoksen laadunohjauksessa
Kyron tehtailla on aloitettu tutkimusprojekti, jossa selvitetään automaatiojärjestelmän mahdollisuuksia jätevedenpuhdistamon kokonaisohjauksessa. Projektissa tutkitaan myös sumean logiikan soveltuvuutta lietteen laadun ohjaukseen. Sovellus kattaa palautuslietteen ja ylijäämälietteen säädön sekä lisäravinteiden annostelun. Tässä Metsä-Serlan ja Valmet Automationin vetämässä projektissa kehitetään myös lietteenkuivauksen ohjauskonseptia. Osa rahoituksesta tulee Tekesiltä liittyen projektiin "Oppivien ja älykkäiden järjestelmien sovellukset".

Pirkka Myllykoski, Teknillinen korkeakoulu
Hermoverkot mallintavat ohutlevyn tuotantoprosessia
Rautaruukin Hämeenlinnan tehtaan kylmävalssausprosessista on luotu prosessimalli käyttäen hermoverkkoja. Mallin avulla pyritään selvittämään lopputuotteen mekaanisten ominaisuuksien kannalta tärkeimpien prosessiparametrien vaikutukset ja löytämään keinoja mekaanisten ominaisuuksien hajonnan pienentämiseksi.

Jukka Lindgren, Mittatekniikan keskus
Laatua, tuottavuutta ja turvallisuutta luotettavilla mittauksilla

Nykyaikainen tekniikka, kaupankäynti ja muu yhteiskunnan toiminta perustuvat suuressa määrin fysikaalisten ja kemiallisten ominaisuuksien hallittuun mittaamiseen, minkä välttämätön edellytys on korkealaatuinen mittaustekniikka. Teollisessa tuotannossa, jossa laadunohjaus- ja alihankintajärjestelmät ulottuvat yrityksestä toiseen ja yli rajojen, ovat mittausten yhtäpitävyys ja niiden hallittu suoritus välttämätöntä.

Pekka Mälkönen ja Jouko Halttunen, Mittaus- ja informaatiotekniikka, TTKK
Mittausepävarmuuden arviointi
Jokaiseen mittaustulokseen liittyy epävarmuus siitä, kuinka hyvä arvio mittaustulos on mitatun suureen todellisesta arvosta. Jotta mittaustulokset olisivat vertailukelpoisia, täytyy niihin liittää aina arvio epävarmuudesta.

Jari Kuivanen, Imatran Voima Oy Energiamittaus
Virtausmittareiden jäljitettävät kalibroinnit
Virtausmittareita ei aina mielletä mittauslaitteiksi. Aivan liian usein virtausmittari hankitaan, asennetaan ja jätetään mittaamaan kymmeniksi vuosiksi ilman minkäänlaista kunnonvalvontaa. Kuitenkin kaikki ymmärtävät, että kyläkauppiaan vaa´an mittaustuloksen oikeellisuus täytyy määrävälein kalibroinnilla varmistaa. Osaltaan tämä epäkohta johtuu siitä, että virtausmittareiden kalibrointimenetelmien soveltuvuudesta eri tarkoituksiin vallitsee melkoinen epätietoisuus. Monet kalibrointipalveluiden käyttäjät ovat havainneet eron käytännön kokemusten ja annettujen lupausten välillä.