Lehti 5-1998 (Tekniikka 98′ )

Pääteemana tekniikka 98'

Mihin ovat kadonneet?
Kesäloman odotukset ennen loman alkua säiden suhteen olivat tietysti muotoutuneet viime kesän mukaisiksi. Ihminen tottuu äärimmäisen nopeasti ainakin kaikkeen hyvään.

Viime kesän loistavat lomasäät ovat osin johonkin kadonneet, tanä suvena olemme saaneet totuttautua jälleen normaaliin hyvään suomalaiseen kesään, eikä tämäkään valittamisen aiheeksi kelpaa!

Tätä kirjoitettaessa, keskellä lakisääteistä vuosilomaa, tuli mieleen otsikossa esitetty kysymys. Kysymys on alkuosa Automaatioväylässä julkaistusta Seppo Sauson kolumnista: Mihin ovat kadonneet osaavat kenttäinstrumenttisuunnittelijat? Kun tatå luettaessa Seppokin on "kadonnut" päivittäisestä työelämästä arvostettavan työrupeaman instrumentoinnin, automaation ja projektoinnin kentässä tehneenä,kiitän Seppoa.

Samalla totean, että erilaisten järjestelyjen seurauksena ammattialaltamme, kuten muiltakin, on poistunut ja poistuu koko ajan kokeneimmat osaajat. Poistuvat tietysti oikeasta päästä, mutta aivan liian aikaisin, ei meillä Suomessa tähän olisi millään varaa!

Opinto-ohjelmat alojemme koulutuslaitoksissa on muotoiltu tai ovat muotoutuneet liian pitkälle tietotekniikan ympärillä tapahtuvaan koulutukseen. Tietotekniikka on tietenkin loistava työkalu automaation suunnittelussa ja toteutuksessa.

Kannattaa kuitenkin muistaa, että juurikaan vaatimattomammin automatisoitua suunnittelusektoria kuin automaatio ja instrumentointi ei ole olemassa. Kokeneitten suunnittelijoitten, projektihenkilöiden ja erityisesti eteenpäin näkevien tarpeiden kartoittajien kysyntä lisääntyy koko ajan.

Kokeneita ihmisiä koulutetaan etupäässä työelämässä. Tämänvuosikymmenen muutokset työelämässä ovat aiheuttaneet sen, ettei nuoria ole otettu riittävästi mukaan oppimaan, olivatpa tehtävät millaisia tahansa. Oppipoika-kisälli työpareja ei juurikaan ole ollut ja tulokset alkavat olla näkyvissä.

Mihin lie kadonneet osaavat ostajat, jotka tietävät että ammattityöstä kuuluu maksaa ja ammattimaisen jäljen tekeminen maksaa. Huolimatta tietotekniikan tuomasta avusta joihinkin työvaiheisiin. Sitä paitsi näiden apuvälineiden hankinta, ylläpito ja käytön opettelu vaatii oman panostuksensa. Joka tapauksessa automaatiosuunnittelun hintataso on huomattavasti alempana kuin kymmenen vuotta sitten, vaatimustason ollessa paljon korkeampi. Insinööritaitoa on kai sekin, että ostotilanteessa arvostetaan toisen insinöörin osaamista – myös taloudellisesti.

Syksykausi aloitetaan tänä vuonna viimeistään TEKNIIKKA 98 -Ympäristötekniikka 98 ja CADTEK 98 näyttelyissä Jyväskylässä. Olet tervehullut hankkimaan kesäaikana "kadonnutta" osaamista lisää.

Martti Laisi
Suomen Mittaus- ja Säätöteknillinen Yhdistys ry
Puheenjohtaja

Yhteispelillä hyviin tuloksiin
Hyvä esimerkki toimivasta yhteistyöstä on kädessäsi oleva lehti, josta on vuosien varrella tullut alan johtava ammattilehti Suomessa. Kun Automaatioväylä Oy, SAS:n ja SMSY:n toimesta perustettiin 1991, olivat tavoitteet korkealla.

Piti saada aikaan kunnollinen ammattilehti, josta myös ilmoittajat olisivat kiinnostuneita. Voittoa ei tavoiteltu ja pääasia oli lehden tekeminen, kuitenkin siten, että se ei rasittaisi omistajien taloutta. No, ensimmäinen numero taisi kuitenkin olla tappiollinen, jonka jälkeen päätettiin panostaa ilmoitusmarkkinointiin.

Uskon, että päätoimittaja puki sanoiksi lehdessä 2/97 kaikkien lehden tekijöiden ajatuksen, että "on miellyttävää tehdä lehteä jota arvostetaan ja luetaan". Mielestäni Automaatioväylä on esimerkki järjestöjen välisestä hedelmällisestä yhteistyöstä, joka on tuottanut hyvän lopputuloksen, myöskin taloudellisesti. Automaatioväylä on siten pystynyt tukemaan esimerkiksi Suomen Automaatiomuseon toimintaa laitteiden keräyksen ja niiden luetteloinnin aikaansaamiseksi. Nyt vain tarvittaisi kummankin alan järjestön jäsenten aktiivisuutta, lähinnä kirjallisen materiaalin keräämiseksi ja museon toiminnan jatkumiseksi.

Toinen esimerkki pitkäaikaisesta hyvästä yhteistyöstä on Jyväskylän Messut Oy:n ja Suomen Mittaus- ja Säätöteknillinen Yhdistys r.y.:n järjestämä Tekniikka- tapahtumien sarja, joka järjestetään nyt kahdeksatta kertaa. Siis yhteistyötä on kestänyt lähes parikymmentä vuotta. Töitähän tehdään jatkuvasti, sillä heti edellisen tapahtuman päätyttyä aloitetaan seuraavan suunnittelu.

Nyt järjestettävä Tekniikka 98 -tapahtuma tulee olemaan monipuolisuudessaan ja pinta-alaltaan kaikkien aikojen suurin. Tämän kokoisten tapahtumien aikaansaaminen vaatii pitkäjännitteistä yhteistyötä kaikkien osapuolten välillä. Pitkäjännitteisyys on tarpeen, jotta pystytään kehittämään täysipainoisia tapahtumia jotka palvelevat kävijöitä, näytteilleasettajia sekä messujärjestäjiä. Tuskin olisi Jyväskylässäkään mahdollista rakentaa kiinteästi messukeskukseen liittyvää uutta kongressikeskusta ilman kunnollisia tapahtumia, jotka ovat mahdollistaneet taloudelliset edellytykset hankkeen toteuttamiseksi.

Täytyykin ihmetellä eräitä tahoja, jotka voimakkaasti arvostelevat messujärjestäjiä siitä, että ne hakevat itselleen yhteistyökumppaneita, jotka voivat vaikuttaa näyttelyn menestymiseen. Viisaasti samassa yhteydessä kyllä todetaan, etta messuja ei järjestetä, jos ne eivät taloudellisesti menesty. Edelleen todetaan, että ilman kävijöitä ei messut onnistu, eivätkä näytteilleasettajatkaan halua olla mukana! – Eipä tietenkään. Oudolta tuntuu myös, että yrityksiä, siis näytteilleasettajia, arvostellaan kyvyttömyydestä arvioida omia panostuksiaan kyseisiin tapahtumiin. Tuntuisi mielekkäämmältä edistää teknistä kauppaa kuin rajoittaa sitä.

Yhteispeliä tarvitaan edelleen!

Kari Leinonen
Tekniikka 98
Neuvottelukunnan puheenjohtaja

Harri Mikkola, Acomatic Oy
Kokemuksia ja näkemyksiä automaatioprojektien automaatiosuunnittelusta
Koska viimeksi olet miettinyt, kuulunko itse niiden harvojen ammattimiesten joukkoon, joita katsotaan ihaillen ammattitaitonsa vuoksi ja joiden maine on kantautunut kaikkien korviin? Vai olenko se tavallinen "vellihousu", joita tämänpäivän suunnittelutoimistot ovat pullollaan.

Hannu Toroi, Oy Autrol Ab
Kiintoainepitoisuuden mittaus jätevesilaitoksissa
Kirjoituksessa esitellään optinen mittaustapa kiintoainepitoisuuksien ja sameuden mittauksiin sekä käytännön sovelluksia mekaanisisssa ja biologisissa jätevedenpuhdistamoissa.

Martin Johnston, Land Infrared
Lämpötilamittaus infrapunasäteilyyn perustuvilla mittalaitteilla
Infrapunavalon säteilyyn perustuvan lämpötilamittauksen suurin etu on se, että mittaus tapahtuu kohdetta koskettamatta. Lämpötila-alueilla -50ºC…+3500ºC. Seuraavassa selvitetään sekä kannettavina että kiinteään, jatkuvaan mittaukseen tarkoitettuina rakenteina saatavien IR-lämpömittareiden nykytekniikkaa.

Pauli Vainio ja Matti Suhonen, Puijon Magneetti Oy, Kuopio
Magneettikuvaus sairauksien diagnostiikassa
Magneettikuvaus on yleistynyt viimeaikoina useiden sairauksien diagnostiikassa. Laitteita on käytössä jo kaikissa yliopistosairaaloissa, useissa keskussairaaloissa sekä yksityislaitoksissa. Magneettikuvauksissa käytetään hyväksi voimakasta magneettikenttää ja matalaenergistä radiotaajuista sähkömagneettista säteilyä, joiden avulla kuva muodostetaan.

Kimmo Simonmaa, CCD-Fototekniikka Oy
Konenäkö on avuksi neomagneettien tuotannossa
EU:n rahakirstun vartijat heltyivät suomalaisosaamisen edessä.

Paperi- ja selluteollisuuden kärkimaana
Suomi isännöi maailman tämän vuoden suurinta, kerran kolmessa vuodessa järjestettävää PulPaper-suurtapahtumaa 2.-4.6.98. Näyttelyssä olivat mukana lähes kaikki prosessiteollisuuden alueet pääkohteista muoviin, petrokemiaan, elintarvikkeisiin ja lääkeaineisiin sekä voima- ja puhdistuslaitoksiin. Luonnollisesti myös automaatio, instrumentointi ja mittaustekniikka.

Heikki Salo, Tampere Multivision Oy
Tieteellisten CD.julkaisujen valmistaminen
Artikkelissa käsitellään tieteellisen CD-julkaisujen valmistamista ja pohditaan erilaisia siihen liittyviä teknisiä ongelmia. Tiedot perustuvat suurelta osin Automaatiopäiville 1995 ja Imeko:n maailmankongressiin 1997 tehtyjen CD-ROM:ien valmistuksessa saatuihin kokemuksiin ja mainituissa projekteissa ilmenneihin ongelmiin. Esitelmä painottuu HTML:n soveltamiseen tieteelliseen dokumentointiin ja sen vertailuun muutamien yleisesti käytettyjen hypermedian kehitystyökalujen kanssa.