Lehti 5-1999 (Automaatiopäivät 99)

Pääteemana Automaatiopäivät 99

Automaation näkymiä  
Kuluneen poikkeuksellisen kauniin ja lämpimän kesän jälkeen tuntuu hyvältä toivottaa automaatioväylän lukijat taas tervetulleiksi virkeinä ja täynnä uusia ajatuksia normaaliin arkeen ja työpöytien ääreen. Lomat ja vapaa-ajat ovat kovasti lyhyitä verrattuna työaikaan ja työhön liittyviin asioihin – onkin tärkeää, että käytämme myös tämän työntäyteisen osan vuodesta kehittäen itseämme sekä ammatillisesti että ihmisinä, ei nämäkään niin kovasti erillään toisistaan kulje.  
Syksy alkaa kannaltamme erityisen hyvissä merkeissä, kun koko suomalainen automaatiomaailma kokoontuu kerta kerralta mahtavampaan tilaisuuteen Messukeskukseen – Automaatiopäivät lähestyvät kovaa vauhtia. Ei vaatine mitään suuria ennustajan lahjoja kun arvioi, että näyttely on suurempi kuin koskaan ja kävijämäärä ylittää merkittävästi kaikki aikaisemmat ennätykset Automaatiopäivien tähänastisen jo kolmekymmenvuotisen historian aikana.  
Tähtäimessä meillä on tietysti juhlavuotemme neljän vuoden kuluttua, jolloin myös Suomen Automaatioseura täyttää kunnioitettavat 50 vuotta. Seuraavat neljä vuotta onkin siten erityisen sopiva ajanjakso saada määriteltyä yhteisömme tavoitteet uudelle tasolle.  

Tekniikan alueella me olemme monessa mielessä edelläkävijöitä. Suomessa automaatio on niin korkealla tasolla, että vastaavaa on vaikea tai ehkä mahdotonkin löytää muualta. Koulutusjärjestelmämme pärjää kenelle tahansa ja vastavalmistuneiden automaatioinsinöörien työtilanne on poikkeuksellisen hyvä verrattuna useimpiin muihin ammattialoihin. Koemme olevamme kasvualalla, alalla, joka sopii erinomaisesti suomalaiseen luonteeseen. Automaatio kehittyy erittäin nopeasti, meillä on toimittajakunnassa vahvaa kansainvälistä osaamista ja olemme varmasti kyvyiltämme eturintamassa kun puhutaan kansainvälistymisestä, ohjelmistotuotannosta, verkottumisesta, modernien menetelmien käytöstä tai mitä sitten halutaankaan käyttää vertailuna.  

Automaatiopäivien kävijämäärän perusteella voisi Suomessa arvioida olevan 20 000 alan ammattilaista, näistäkin vain pienempi osa saa säännöllisesti luettavakseen tämän Automaatioväylälehtemme.  
Meillä on yleisesti käytettyjen mittareiden mukaan kaikki perusasiat kunnossa. Mihin meidän sitten tulisi keskittyä Automaatiopäivien aikana? Mielestäni voisimme edelleen ylläpitää edellisten automaatiopäivien henkeä nimikkeellä ’’automaatio on hauskaa’’.  

Kyllä Automaatiopäivien perustehtävä on olla kontaktiareena, jolla voimme tavata vanhoja sekä uusia ystäviä hiukkasen vapaammissakin tunnelmissa ja väljemmällä aikataululla, kuin mihin työympäristömme antaa mahdollisuuksia. Mutta älkää unohtako seminaariosuuttakaan, sen kehittäminen antaa meille paljon, mutta perusedellytys on tietysti aina, että kävijät osoittavat kiinnostuksensa olemalla aktiivisesti mukana. Ohjelmaa on viime vuosina vahvasti muutettu kiinnostusta lisäävään suuntaan, mutta tieto tuntuu vain kulkevan niin hitaasti perille.  

Haluan myös kiittää sekä toimistohenkilökuntaamme, että Automaatiopäivien johtoryhmää siitä suuresta ja hyvästä työstä, mikä jälleen on viety läpi taustaorganisaatiossa. Automaatiopäivät on Suomen Automaatioseuran saavutus ja sellaisena sitä myös näytämme ja kehitämme. Toistaiseksi olemme tyytyväisiä yksinkertaiseen menestyksemme arviointiin: enemmän jäseniä, enemmän kävijöitä ja enemmän positiivista ja iloista seuratoimintaa.  
Toivotan kaikki lukijamme ja muutkin ystävämme tervetulleiksi Automaatiopäivillemme pohtimaan ja näkemään miten tehdä yhdessä parempaa automaatiota.  

Jari Anttila  
puheenjohtaja  
Suomen Automaatioseura   
 
Säätö, simulointi ja ihmisen toimintaympäristö esillä seminaariesitelmissä  
Automaatio 99 -tapahtuman seminaariesitelmissä tuodaan tuoreella tavalla esille alan kehityssuuntia ja uutuuksia. Mittaus- ja säätöteorioiden ohella painotetaan ihmisen aivotyötä ja automaation merkitystä liiketoiminnan kannalta.  

Automaatio 99 -näyttelyn tuoteryhmissä näkyy edelleen jaottelu perinteisiin osa-alueisiin: tehtaan tietojärjestelmät, prosessiautomaatio, voimalaitosautomaatio, kaukovalvonta, koneautomaatio, kappaletavara-automaatio, robotiikka, rakennusautomaatio, automaation suunnittelu ja konsultointi, mittaus ja analysointi, tutkimus ja koulutus.  
Sen sijaan seminaariosuus on saanut uusia painotuksia, kuten sessioiden otsikoista näkyy: Automaatio liiketoiminnan työkaluna; Avoimuus ja turvallisuus automaatiossa; Aivotyö, käyttöliittymät ja informaation käsittely; Säätö ja simulointi; Mittausepävarmuus ja uudet mittaukset.  

Esitelmätarjonta painottuu tällä kertaa automaation parissa työskentelevän ihmisen toimintaympäristöön ja toisaalta mittauksiin, säätöön ja simulointiin. Aiemmin ajankohtaisina pidetyt aiheet, kuten avoimet kenttäväylät tai energiantuotantoon liittyvät automaatiosovellukset ovat menettäneet mielenkiintoaan.  

Tieto- ja tietoliikennetekniikan kehitys on tuonut muutamassa vuodessa uutta ajateltavaa automaatiotekniikkaan:  
Entistä nopeammat mikroprosessorit, PC-pohjaiset järjestelmät, internet-käyttöliittymät ja tietoliikenneyhteyksien nopeutuminen ovat johtaneet siihen, että prosesseista saadaan entistä enemmän informaatiota jopa kaukokäyttöisesti.  
Online-mittaukset ja -säädöt tarkentavat prosessinohjausta. Sen seurauksena säästyy mm. raaka-aineita ja energiaa. Tietokoneiden kapasiteetti tai hinta ei ole enää jarruna mittauspisteiden lisäämiselle. Toisaalta kenttälaitteiden kehitys ja hintarakenteen muutos ei ole ollut yhtä nopeaa kuin mikrotietokoneiden hinta-/laatusuhteen paraneminen.  
Vastaan tulee pikemminkin se, kuinka paljon informaatiota järjestelmän kanssa operoiva henkilöstö pystyy hallitsemaan. Tämän hahmottamisessa ovat avuksi erilaiset simulaattorit, joiden avulla voidaan jo ennen uuden laitoksen ja järjestelmän käyttöönottoa optimoida käyttöliittymä sekä prosessin että sen ohjaajien kannalta tarkoituksenmukaiseksi.  
Tarjolla on esitelmiä ihmisaivojen toimintakyvyn rajoista automaatiojärjestelmien käyttötilanteissa, automaation oppimisjärjestelmistä ja opetuksesta, käyttöliittymistä, tiedonhallinnasta ja henkilöstön kokemuksen hyödyntämisestä automaatioprojekteissa.  

Seminaarin sloganiksi valittu ’’Ketterät prosessit – älyllä ja automaatiolla’’ kuvaa hyvin prosessien jouston lisäämispyrkimyksiä ja informaatioergonomiakysymysten sekä aivokuormituksen tiedostamisen tärkeyttä automaatioalan käyttötehtävissä. Se viittaa myös yritysten kilpailukyvyn lisäämiseen ja liiketoiminnan edistämiseen automaation avulla.   
Vaikka mikromekaniikan ja -elektroniikan kasvu näkyy myös Automaatiopäivien esitelmätarjonnassa ja postereissa, on paperi- ja puunjalustusteollisuuden aiheilla edelleen merkittävä osuus.  

Suomen Automaatioseuran www-sivuilla (http://www.automaatioseura.fi/) ja Suomen Messujen www-sivuilla (http://www.finnexpo.fi/) on ajantasaista tietoa Automaatio 99 -tapahtumasta. Suomen Messut ylläpitää mm. näytteilleasettajaluetteloa. Automaatioseuran Automaatiopäivä-sivuille on sijoitettu seminaariesitelmien lyhennelmät ja mahdolliset linkit sekä tietenkin ilmoittautumislomake seminaariin. Sivujen kautta on mahdollista esittää myös kysymyksiä tiettyihin esitelmiin ja sessioihin liittyen. Sessioiden puheenjohtajat pyrkivät mahdollisuuksiensa mukaan järjestämään vastauksia www-sivujen kautta saatuihin kysymyksiin seminaarien aikana.  

Haluamme lisätä vuorovaikutusta automaatioalalla. Toivotan kaikki joukolla mukaan oppimaan ja keskustelemaan ajankohtaisista kysymyksistä muiden asiantuntijoiden kanssa.  

Rauno Heinonen  
Automaatio 99  -tapahtuman seminaari- toimikunnan puheenjohtaja  
 
Hydrauliikka ja pneumatiikka uusille urille  

Hydrauliikka- ja pneumatiikka-alojen perinteiset kehityskohteet ovat olleet hydrauliikassa yhä korkeamman paineen käyttö ja pneumatiikassa nopeuksien lisääminen ja säätäminen. Molemmilla aloilla on nyt selvästi keskitytty ohjaustapojen kehittämiseen ja hyvällä syyllä voi todeta uuden vuosituhannen tuovan uudet linjat hydrauliikan ja pneumatiikan käyttäjille. Digitaalitekniikan myötä on uusi väyläohjausmahdollisuus nyt selvästi lyömässä itseään läpi.  
Uusi tekniikka muuttaa täysin koneiden kaapeloinnin. Nykyiset paksut ohjauskaapeliniput voidaan korvata muutamalla kaapelilla. Tämä tuo mukanaan huomattavan kustannus- ja tilasäästön. Tilasäästö on ehkä oleellisin mobilekoneissa, joissa kaapeleita joudutaan viemään pitkienkin puomien päihin.  

Kehittyneen anturitekniikan ansiosta koneen ohjaus- ja toimintaviestit voidaan koota näyttöpäätteelle. Uusi ohjaustekniikka luo mahdollisuuden aivan uudenlaiseen automaatioon hydrauliikan ja pneumatiikan alalla kuten esim. ohjausparametrien muuttamisen ja asettamisen etätyönä. Samoin voidaan virhediagnoosi tai virheilmoitus hoitaa vaikkapa toiselta puolelta maapalloa. Uusi tekniikka asettaa luonnollisesti myös uusia ammatillisia haasteita käyttäjälle, sillä koneiden käyttöönotto ja huolto vaativat selvästi enemmän ammattitaitoa kuin aiemmin.  
Hydrauliikka- ja Pneumatiikkayhdistys on yli 20 vuoden ajan järjestänyt omia messujaan, joissa kävijämäärät ovat liikkuneet 10.000-11.000 tienoilla. Luku on varsin hyvä, kun huomioi perinteisen hydrauliikka- ja pneumatiikkasektorin kapea-alaisuuden. Nyt haluamme kuitenkin kasvaneiden tarjontamahdollisuuksien vuoksi tavoittaa laajemman asiakaskunnan ja pitää messut samanaikaisesti Automaatio- ja Mecatec-messujen kanssa.  

Toivotan kaikki messukävijät tervetulleiksi Hydrauliikka- ja Pneumatiikkamessuille Helsingin messukeskukseen 14.-16.9.99.  

Tutustu toimintaamme myös kotisivuillamme osoitteessa http://forum.inet/fhpa/.  

Paul Pallasto  
puheenjohtaja  
Hydrauliikka- ja Pneumatiikkayhdistys ry   
  
Tapani Vuojolainen, Oy Metsä-Botnia Ab Joutseno Pulp  
Sellutehtaan talteenotto- ja voimalaitoslinjan automaatio suunnittelusta kunnossapitoon  
Oy Metsä-Botnia AB investoi Joutseno Pulpin sellutehtaan talteenotto- ja voimalaitoslinjaan 900 miljoonaa markkaa. Lokakuussa 1998 käyttöönotettu linja lisäsi tehtaan tuotantokapasiteettia kolmanneksella – 410.000 valkaistuun havusellutonniin vuodessa. Kyseessä oli vuoden 1998 suurin sellutehtaan uusintaprojekti koko maailmassa. Hanke toteutui ennätysajassa, sillä investointipäätöksestä laitoksen käynnistämiseen kului vain 18 kuukautta.  

Automaation uusi aika:  Dynaaminen sovellusverkko korvaa hajautetut järjestelmät 
Jarmo Ervast, Neles Automation  
 Automaation uusi aika:
Internet ja sen mukanaan tuoma verkottuminen ovat mullistaneet tietokonemaailmaa jo vuosia. Sama murros on edessä nyt myös automaatiomaailmassa. Uudet avoimet teknologiat muuttavat koko automaatiojärjestelmäkäsitteen DCS-pohjaisten järjestelmien väistyessä dynaamisten sovellusverkkojen tieltä. Sovellusverkossa keskipisteenä on ihminen. Uudet ratkaisut vahvistavat sekä ryhmätyötä että päätöksentekoa.   
    
Yliopettaja Merja Mäkelä  
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 
Automaatioinsinööriksi ammattikorkeakoulusta 
Automaatioinsinöörikoulutus on kokenut suuria mullistuksia 90-luvulla. Ammattikorkeakoulu-uudistuksen myötä oppilaitoksille tuli lisää haasteita ja velvoitteita. Opetussuunnittelun vapaus mahdollistaa erikoistumisen, mutta huoli koulutukseen hakeutuvien riittävyydestä askarruttaa. Käytännön työelämällä on merkittävä rooli uuden polven kasvattajana.  
  

Markku Simula ja Ismo Niemelä, Neles Automation
Internet-välitteiseen kunnossapitoon    
Kohti ’asenna ja unohda’ -prosessinsäätöä  
Prosessin säädössä tarvittavia kenttälaitteita on jo vuosikymmeniä markkinoitu ’’asenna ja unohda’’ -iskulauseella. Joitakin sellaisia laitteita onkin olemassa. Tietotekniikka ja väylät ulottavat tämän ominaisuuden myös venttiilien kaltaisiin kenttälaitteisiin, jotka luonnostaan kuluvat ja muuttuvat käytön aikana.  
  
 
Koonnut Ilkka Porkka  
Kuvat Honeywell-Measurex ja Ilkka Porkka  
Kaukaan prosessi- ja koneohjaus pulpeteista putkille
UPM-Kymmene Oy:n Kaukaan paperitehtaalla Lappeenrannassa on käynnissä Auto-2000-projekti, jossa uusitaan täysin kahden paperi- ja kahden päällystyskoneen automaatio sekä päivitetään hiomon ja kolmannen päällystyskoneen automaatio.   
Tavoitteena on yhdenmukainen kokonaisautomaatio, jossa sekä prosessi- että koneohjaus toteutetaan yhteisessä järjestelmäympäristössä yhteisillä suunnittelutyökaluilla ja lähestymistavoilla.   
  

Risto Kuoppamäki, Oy Indmeas Industrial Measurements Ab
Teollisuuden virtausmittausten laadussapito    
Miksi tarkkoina myydyt virtausmittarit muuttuvatkin epätarkoiksi kun ne asennetaan prosessiputkeen? Mittaustarkkuus teollisuuden eri virtausmittaussovelluksissa voidaan varmentaa kenttäkalibrointeihin perustuvalla systemaattisella laadussapidolla.  
    
Olli Aumala, Tampereen teknillinen korkeakoulu, Mittaus- ja informaatiotekniikan laitos
Kalibroidun mittauslähettimen epävarmuuden spesifiointi 
Modernit laatujärjestelmät vaativat että prosessiautomaatiossa käytettyjen mittauslähettimien on oltava kalibroituja. Niiden suorituskyky on avaintekijä. Tarvitaan yhtenäinen ja kansainvälisesti hyväksyttävä menetelmä tämän suorituskyvyn arvioimiseksi esim. mittausepävarmuutena. Artikkelissa tarkastellaan käytettävissä olevia standardeja sekä erään lähettimen kalibrointia.  
  
Kiti Müller, Työterveyslaitos, Aivotyölaboratorio  
Aivot ja automaatio  
Prosessiteollisuuden työtehtävien mallintaminen aivojen ja aistien tiedonkäsittelyn näkökulmasta on soveltavan aivotutkimuksen tärkeä haaste. Tutkimustiedon avulla voidaan kehittää automaatiojärjestelmien käyttöliittymiä ja niiden tiedollista sisältöä siten, että järjestelmät tukevat mahdollisimman hyvin ihmisaivojen luovaa ongelmanratkaisua.  
  
 

Riku Pulli, Sandvik Tamrock Oy, 
Järjestelmäsuunnittelu   
Teleoperointia maan alla – Askel kohti tulevaisuuden korkean automaatioasteen kaivosta  
Tulevaisuuden kaivos on pitkälle automatisoitu.  Sen toimintoja voidaan verrata prosessiteollisuuden laitoksiin, joissa materiaalivirtoja ohjataan joko automaattisesti tai etäohjatusti, valvomoista käsin. Karkean, likaisen ja vaarallisen työn maan alla tekevät koneet, jotka toimivat reaaliaikaisen tuotantojärjestelmän osana. Tämä mahdollistaa suuremman tuotannon, pienemmin yksikkökustannuksin, parantuneella turvallisuudella ja viihtyisästi. Teleoperoitavat kaivoskoneet ovat yksi keskeinen osa kehityksessä tätä tavoitetta kohti.     
  
Matti Ketonen, Hunter Timber Ltd, Englanti  
Miehemme maailmalla  
Paluu arkeen vai loppurutistus

Automaatioväylään useita artikkeleita kirjoittanut Matti Ketonen on toiminut Suomen Automaatioseuran hallituksen ja Automaatioväylän toimitusneuvoston jäsenenä. Vuonna 1996 hän siirtyi Kemira Engineeringin palveluksesta englantilaiselle sahalle töihin. Alkuvaikutelmistaan Matti kirjoitti Automaatioväylässä nro 4/97.