Lehti 5-2003 (Ympäristötekniikkaa)

Pääteemana ympäristötekniikka

  Leena Yliniemi, Oulun yliopisto
Jätteistä sähköä ja lämpöä – Jätteenpolttolaitos Ouluun
Kaikessa yhteiskunnan toiminnassa syntyy jätettä, jonka määrää pitää tulevaisuudessa merkittävästi sekä vähentää että hyödyntää. Jätepolitiikan ensisijaisena tavoitteena on jätteiden synnyn ehkäiseminen. Sen lisäksi tulevat jätteiden kierrättäminen ja uudelleen käyttö, jätteiden hyödyntäminen materiaalina, jätteiden sisältämän energian hyödyntäminen sekä turvallinen loppusijoitus hyödyntämättömälle jätteelle.

  Risto Ritala, Heimo Ihalainen, Kimmo Latva-Käyrä, Teemu Vesterinen, Tampereen teknillinen yliopisto, Mittaus- ja informaatiotekniikan laitos
Yksinkertainen bioreaktorimalli epästationäärisen data-analyysin esimerkkikohteena
Yksinkertainen, esimerkiksi biologista vedenpuhdistusta kuvaava malli on havaittu mielenkiintoiseksi epästationääristen data-analyysien menetelmien testauskohteeksi. Ravinteen suuren pitoisuuden aiheuttaman toksisuuden vuoksi bioreaktori on bistabiili. Stationärisoituminen molempien tilojen suhteen vie pitkän ajan, joten tarkasteltavat datajaksot näyttävät usein epästationäärisiltä.

Tero Joronen ja Pekka Niemi, Metso Automation
Lämpötehon kompensointi – uusi ratkaisu biopolton hallintaan
Suomi on maailmanlaajuisesti johtava teollisuusmaa biopolttoaineiden hyödyntäjänä voimantuotannossa. Metsäteollisuutemme tuottaa jatkuvasti polttokelpoista jätettä, kuten kuorta ja mustalipeää, joten biopolttoainet on suhteellisen helposti saatavilla. Poltonhallinnan näkökulmasta biopoltto on kuitenkin melkoinen haaste. Automaatioratkaisujen kehittäjät ovat ottaneet haasteen tosissaan, ja tulokset näkyvät jo höyryverkossa asti.

 Koonnut Ilkka Porkka
Automaatiosta hyötyä myös maatiloilla
Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT on maa- ja metsätalousministeriön alainen asiantuntijaorganisaatio. Tutkimusaloja ovat biologia, teknologia ja talous. Työ edistää kuluttajien hyvinvointia, elintarviketalouden kilpailukykyä, maaseudun elinvoimaisuutta, tuotanto- ja elinympäristön laatua sekä maaseudun ja kaupungin vuorovaikutusta. MTT:n hankeissa on paljon automaatioon ja mittaustekniikkaan liittyviä osa-alueita. Poimimme MTT:n nettisivulta www.mtt.fi tietoa jo valmistuneista tai käynnissä olevista tutkimuksista. Lisätietoa mm. hankkeisiin osallistuneista tutkijoista, tutkimus- ja oppilaitoksista ja yrityksistä, saa em. sivustosta ja raporteissa mainituilta johtavilta tutkijoilta.
* Eläinten automaattiset tunnnistusjärjestelmät ja niiden käyttö eläinjalostuksen informaatioketjussa
* Agrix – Kasvinviljelykoneiden automaatiojärjestelmä
* Automaattinen lypsy
* Pohjamaan tiivistymisen ehkäisy ja maatalouden ympäristöhaittojen vähentäminen kevyttä Modulaire-tekniikkaa käytettäessä
* Kotieläinten hyvinvoinnin mittaaminen, COST 846
* Ruokintateknologian uudet toteutukset laajentavien maatilojen apuna
* Biokaasua matiloilta? (MarjaKallioniemi, MTT maatalousteknologian tutkimus (Vakola))
* Mikrosiementen tuotanto
* Koneiden ja koneyhdistelmien uudet lisäarvot
* Maatalouden uusi teknologia – tarkkuutta ja tehokkuutta
* Automaatiota pelloilla, pihatoissa, sikaloissa ja kasvihuoneissa

 Koonnut Ilkka Porkka
Riskienhallinta pk-yrityksen voimavarana
Ympäristöriskit ovat vain osa mahdollisista riskitekijöistä. Jos omat eväät tuntuvat loppuvan, asiantuntijat ja valmiit työvälineet voivat usein auttaa. Vuosien 1996 ja 2000 välillä kehitetty riskienhallinnan välinesarja pienille ja keskisuurille yrityksille on saavuttanut Suomessa vankan aseman. Siihen ovat tutustuneet ja sitä ovat käyttäneet satojen välitoimijoiden avustuksella tai omatoimisesti jo tuhannet suomalaiset yritykset ja muut organisaatiot. Tietopaketti löytyty sivustosta www.pk-rh.com.

 Koonnut Ilkka Porkka
Streams – yhdyskuntien jätevirroista liiketoimintaa
Tämän lehden valmistuttua 16.9.2003 pidettiin Tekesin Streams-teknologiaohjelman seminaari teemalla Älykkäiden jätehuoltotuotteiden markkinat Euroopassa. Vuonna 2001 käynnistetyn ja vuoden 2004 loppuun jatkuvan teknologiaohjelman tavoitteena on luoda uutta, kansainvälisesti kilpailukykyistä liiketoimintaa yhdyskuntien jätevirroista.

Sampo Sillanpää ja Martti Heinonen, Mittatekniikan keskus
Kalibrointilaitteisto pienille kaasuvirtausmittareille
Pienten kaasuvirtausmittareiden kalibrointi on välttämättömyys monilla eri aloilla tuotteiden laadun varmistamiseksi. Mittatekniikan keskus on laajentanut kalibrointipalveluaan kattamaan myös nämä mittalaitteet.

Kari Tarvonen, Kotka Terminal Equipment Oy
Tarpeenmukaista valaistusta läsnäolontunnistimien avulla
Infrapunatekniikkaan perustuvat läsnäolontunnistimet kehitettiin kohteisiin, joissa halutaan säästää energiaa ja lisätä valaistuksen käyttömukavuutta. Läsnäolontunnistin havaitsee ihmisen läsnäolon havaihtoalueellaan ja tämän perusteella ohjaa ko. tilan valaistusta. Läsnäolontunnistimen suuri etu on henkilöturvallisuuden ja käyttömukavuuden parantuminen.

Jorma Miettunen ja SEppo Lähteenmäki, Pyhäsalmi Mine Oy
Automaatiopalkinto Seppo Lähteenmäelle ja Jorma Miettuselle; Kuva-analyysin hyödyntäminen Pyhäsalmi Mine Oy:n rikastamon sinkkivaahdotuksessa
Suomen Automaatioseuran Automaatiopalkinto 2003 on myönnetty Pyhäsalmi Mine Oy:n rikastamon päällikkö Seppo Lähteenmäelle ja automaatioinsinööri Jorma Miettuselle. Nyt kahdeksannen kerran jaetun palkinnon arvo on 5000 € ja se luovutettiin Automaatio 03:n avajaisissa Helsingin Messukeskuksessa tiistaina 9.9.2003. Palkittujen esityksen piti samassa tilaisuudessa Jorma Miettunen.

Messuvieraana Ilkka Porkka
Oikea kohderyhmä Automaatio-messuilla
Kolme päivää kestänyt Automaatio 03 -tapahtuma ja sen kanssa yhtaikaa pidetyt MecaTEc 03 -koneenrakennusmessut vetivät yli 15300 ammattilaista ja opiskelijaa Helsingin Messukeskukseen 9.-11.9.2003.

 Ari Kukkonen, Akutek Oy
Ensimmäinen IT-teknologiaa kaikessa toiminnassaan hyödyntävä tehdas
ABB on parin viime vuoden aikana ottanut koko tuotepaletissaan käyttöön Industrial IT -arkkitehtuurin, joka varmistaa tuotteiden ja niihin liittyvien myynti-, suunnittelu-, valmistus- ja ylläpitotoimintojen yhteensopivuuden ja niiden saumattoman yhteistoiminnan. Tämän arkkitehtuurin avulla teollisen tuotannon käytettävissä oleva tietomassa saadaan helpommin lähestyttäväksi ja hahmotettavaksi.

  Petri Blomqvist, Fibox Oy
Tuotevastuu koskee myös ohjauskeskuksia
Kone- ja laitevalmistajat tietävät jälkimarkkinoinnin ja tuotevastuun merkityksen. Vaikka laitteen mekaniikka ja rakenne ovat testattuja ja esimerkiksi kone- ja hissimääräysten mukaisia, ohjauskeskusten ratkaisut voivat merkitä korkeita huolto- ja tuotevastuukustannuksia. Näitä riskejä hallitaan käyttämällä keskuksia, jotka CE-merkinnän lisäksi ovat FI-sertifioituja ja valmistettu vaatimusten mukaisesti tehdastarkistetun (SGS Fimko) valmistajan toimesta. Ohjauskeskus on useimmiten sähköinen toimilaite, joka virheellisesti suunniteltuna tai valmistettuna voi aiheuttaa merkittäviä esine- tai henkilövahinkoja. Siksi sen suunnittelussa on huomioitava lopputuotteen viranomaismääräykset jo varhaisessa vaiheessa.

 Tallinnassa Lauri Lehtinen, Lehtipuu Oy
Junalastillinen informaatiota
Siemens Osakeyhtiö on kerännyt automaatio-osaamisensa junalla kiertävään näyttelyyn. Tämä kiskoille asennettu pienoismessu kiertää ympäri maailmaa.

 Jaakko Pöyhönen ja Terhi Ylöstalo
Puoli vuotta Heureka-näyttelyyn; Helppoa elämää – automaatio palveluksessamme
Vuoden kestävä automaatioaiheinen tiedenäyttely Helppoa elämää – automaatio palveluksessamme avautuu Heurekassa ensi keväänä ja on esillä 20.3.2004 – 6.3.2005. Sen tarkoituksena on kertoa suurelle yleisölle jokapäiväiseen elämäämme vaikuttavasta, mutta kuitenkin niin huomaamattomasta, automaatiosta. Näyttely on suunnattu erityisesti perhekävijöille ja koululaisille, mutta sitä voidaan myös hyödyntää kaikkien alan yritysten tapahtumien toteutuksissa.

Tämän lehden liitteenä jaettiin Automaatio NYTt, joka on Automaatioväylän tuoteuutisliite.