Lehti 6-1994 (Automaatio yhdyskuntatekniikassa)

Pääteemana automaatio yhdyskuntatekniikassa

Kohti tiedon supervaltatietä
Tulevaisuuden valtatie vie meidät valokaapelimitan päähän kaikista mahdollisista tiedon ja viihteen tuottajista. Visiot maat ja mantereet kattavasta tietopankki-, sähköposti- ja interaktiivisesta videopalveluverkosta muistuttavat lupauksia ydinenergian siunauksista 40- ja 50-lukujen vaihteessa.

Sen avulla kuukauden sähkölaskusta tultiin selviämään muutamalla markalla, Atlantin ylitys loistoristeilijällä maksaisi energian osalta vieläkin vähemmän.

Tämän päivän todellisuuden näkee viimeisestä sähkölaskusta. Ydinvoimaloiden puolestapuhujia ei kannata ärsyttää kysymällä miten on käynyt halpojen ydinenergiaristeilyjen.

Puheissa tiedonvaltatiestä on samaa uskomusta teknologian tarjoamiin, nurkan takana odottaviin uusiin ihmeaikoihin.

Lehtijuttujen mukaan ihmisen ei kohta tarvitse poistua kodistaan, autostaan tai muusta valitsemastaan olinpaikasta. Tietokoneen avulla hän voi liikkua koko maailman käsittävässä virtuaalitodellisuudessa, nauttia vuorovaikutteisesti sekä taiteesta että roskasta, katsella satoja tv-kanavia ollen samalla puhelimitse yhteydessä Tiranaan tai läheiseen pizzataksiin.

Demokratia on vuorovaikutteinen kommunikaatiotila. Huomisen kansalaisyhteiskunta on yhteyskunta, kommunikaatioverkko, jossa kansalaiset voivat osallistua ja todella vaikuttaa omien asioittensa hoitoon.

Olennaista uudessa ihmeessä näyttää olevan, että meidän ei enää tarvitse kulkea todellisilla valtateillä, ei muillakaan maanteillä, tai edes jalkakäytävillä.

– Nyt ollaan hypevaiheessa eli ilmassa on paljon puhetta mutta vähän toimintaa, myönsi Nokian Jorma Ollila äskettäin. – Monet kokeilut ovat iskuja ilmaan, mutta niillä saadaan toisaalta arvokasta tietoa.

En pidä itseäni tekniikan vihollisena ja olen varma uuden teknologian myötä tulevista hyödyistä. Vielä tänään soittaessasi lähes mihin tahansa yritykseen huomaat, että tekniikan olemassa olevatkin mahdollisuudet näyttävät olevan vain keskuksenhoitajan tiedossa, ja hänetkin on monesti ohitettu.

Erilaisia tiedon valtatiehen liittyviä palveluita kehitellään, mutta vähän mietitään sitä, haluavatko ihmiset todella niitä. Ovatko he valmiita maksamaan niistä oikeassa rahassa.

Televisio on auton jälkeen ollut kaupallisesti menestyksekkäin tekniikan tuote. Molemmat ovat vielä vahvoilla. Suuri yleisö on nytkin valmis maksamaan paljon viihteestä, mutta ei mitään oikeudesta sanoa mielipiteensä tuntemattomalle kohteelle.

Toistaiseksi automaatio luo uusia työpaikkoja selvästi enemmän kuin tietoteollisuus valtateineen.

Hyvinvointi loppujen lopuksi rakennetaan työllä ja siihen uhratulla energialla. Tässä on automaatiolla vahva myötävaikuttajan rooli.

Joulun ja uuden vuoden lähestyessä toivotan tsemppiä ja motivaatiota kaikille Automaatioväylän lukijoille. Punatulkutkin koettavat pärjätä, miksi emme mekin.

Ari Kukkonen
Päätoimittaja
 
Kunnossapidon kuulumisia
Suomen Automaatioseuran Kunnossapitotoimikunta järjesti toivon mukaan perinteisiksi muodostuneet Automaatiopäälliköiden Kunnossapitopäivät Hotelli Grand Marinassa Helsingissä sekä M/S Silja Festivalilla risteillen 1 0.- 11 .11 .1 994.

Jo päivien kutsussa, joka lähetettiin henkilökohtaisena, korostettiin tilaisuuden avointa ja vuorovaikutuspainotteista luonnetta. Osallistujat saivat etukäteen vastattavakseen kyselylomakkeet, joiden yhteenvetojen pohjalta käytiin keskustelua ja väittelyä niin vilkkaasti, että tavoitteen avoimesta vuorovaikutuksesta voidaan katsoa toteutuneen.

Automaatiokunnossapidon kenttää näyttää tällä hetkellä puhuttavan muutama selkeä aihe: automaatiokunnossapidon organisointi sekä tietotekniikan hyväksikäyttö kunnossapitotoiminnassa.

Automaatiokunnossapito on monessa yrityksessä ollut ja tulee olemaan merkittävien muutosten kohteena. Ei pelkästään laitetekniikan muuttumisen vaan myös yritysten sisäisten työnjakojärjestelyjen myötä automaatiokunnossapito on tänään jotain aivan muuta kuin perinteinen "mittarimurskaamo". Automaatio- ja sähkökunnossapitoja on yhdistetty, jopa yhtiöitetty omaksi yrityksekseen joko muun kunnossapidon kanssa tai yksinään. Jossain mietitään jo tehtyjen järjestelyjen purkua toiminnan parantamiseksi.

Yksiselitteisen oikeaa ratkaisua kunnossapidon organisointiin tuskin onkaan, vaan ratkaisun tulee perustua olemassa olevaan toimintaympäristöön.

Automaatioala on perinteisesti ollut etunenässä puhuttaessa tietotekniikan hyväksikäytöstä. Tämän hetken haasteina ovat kunnossapitojärjestelmät ja koko se informaatioketju, joka alkaa suunnittelijan ja laitetoimittajan työpöydältä päättyen yksittäisen laitteen viritystietoihin ja kunnossapitohistoriaan.

Tuon ketjun saaminen katkeamattomaksi ja käyttäjäystävälliseksi vaatii nyt ja tulevaisuudessa monen eri alan asiantuntijan työpanoksen onnistuakseen.

Yhteenvetona käydyistä keskusteluista voitaneen vetää se johtopäätös, että kunnossapitoväki odottaa avoimin mielin mitä kaikkea hyvää tulevaisuus tuo tullessaan.

Heikki Kangas
Suomen Automaatioseuran kunnossapitotoimikunnan puheenjohtaja

Esko Herrala ja Jouni Tornberg, VTT Elektroniikka
Infrapuna-analysaattorit anturityyppisiksi rakenteiksi
Uutta komponenttiteknologiaa hyödyntävät infrapuna-analysaattorit ovat pienikokoisia ja avaavat uudentyyppisiä sovelluksia. Optiikan ja elektroniikan hybriditekniikalla toteutettuja ratkaisuja on VTT Elektroniikka jo soveltanut prosessianalysaattoreissa, päästövalvonnassa ja ympäristön tilan seurantaan tarkoitetuissa mittalaitteissa.

Risto Heinonkoski, Kemira Agro Oy
Tuottavuus paranee – ympäristötavoitteet saavutetaan
Uudet, automaattiset analyysijärjestelmät tehostavat tuotantoa
Uusi analyysitekniikka yhdessä joustavien valvomoiden kanssa tuo tiedon käyttöön selvemmin ja nopeammin kuin arvaatkaan. Luotettavalla analysoinnilla ja hyvällä valvonta- sekä raportointitekniikalla voidaan vaikuttaa ratkaisevasti käyttömenojen kehitykseen.

Seppo Salminen, Siemens Osakeyhtiö, KWU
Kannattaako voimalaitosautomaatiojärjestelmän modernisointi?
Voimalaitoksien taloudellista käyttöikää pystytään jatkamaan kunnossapito- ja modernisointihankinnoilla. Esiselvittelyssä on perusteltu modernisoinnin liiketaloudellinen kannattavuus, jonka perusteella päätetään aloittaa työt. Hankkeet vaativat tarkan ennakkosuunnittelun siitä, mitkä laitososat uudistetaan ja miten uudet laitteet sovitetaan aikaisempaan ympäristöön.

Pekka Koponen, VTT Energia
Sähkölaitoksen ja sähkönkuluttajan väliset tiedonsiirtotarpeet
Jakelusähköverkon ja kuluttajan välisessä liitännässä on energiamittari. Jos mittari on kaukoluettava, on sillä yleensä kaksisuuntainen tiedonsiirtoyhteys sähköverkkoyhtiöön. Tätä samaa yhteyttä voidaan käyttää myös muuhun tiedonvaihtoon kuluttajan kanssa, kuva. Sitä kautta on muun muassa mahdollista ohjata kuormia joko suoraan tai hintojen välityksellä sekä välittää sähkökauppoihin liittyviä tietoja.

Ylitarkastaja Anneli Karjalainen, yli-insinööri Markku Hietamäki, ympäristöministeriö, ympäristönsuojeluosasto
Kiristyvätkö päästönormit- laadunvarmennuksen toteutuminen?
Energiantuotantolaitosten päästörajoitukset ovat meillä joko samaa tasoa tai tiukemmat ja vastaavat paremmin parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa kuin vastaavat EU:n normit. Meillä usein suositut ja käytetyt ohjearvot eivät ole kuitenkaan ole riittävän sitovia EU:n normiston täytäntöönpanemiseksi. Entäpä kiristyvien päästörajojen oikeellisuuden todentaminen, riittääkö markkinavalvonta täyttämään laadunvarmennukselle asetettavat kriteerit – tulevaisuus näyttää.