Lehti 6-1995 (Kemianteollisuuden automaatio)

Pääteemana kemianteollisuuden automaatio

Automaatio kemianteollisuudessa
Kemianteollisuuden kilpailukyvyn ylläpitäminen ja kehittäminen edellyttävät uuden teknologian tiedon ja osaamisen kehittämistä. Sekä raskaankemian- että hienokemianteollisuuden kilpailukykyyn ja prosessien ympäristöystävällisyyteen vaikuttaa oleellisesti, kuinka tarkoin ja hyvällä saannolla kyetään syntetisoimaan haluttua väli- ja lopputuotetta. Kehittämällä uusia kemiallisen reaktion kulkua ohjaavia katalyytteja saadaan reaktion lopputuotteet vastaamaan paremmin käyttötarpeita.

Tietoutta voidaan käyttää hyväksi myös uuden, oman valmistusprosessin kehittämisessä. Lisäksi etuna on mahdollisuus tuotteistaa kehitetyt katalyytit, joiden jalostusarvo on yleensä huomattava. Synteesiteknologian kehittäminen palvelee useiden prosessiteollisuuden alojen, kuten kemian-, elintarvike- ja biotekniikanteollisuuden, sekä ympäristösuojelun tarpeita. Automaation kehitys on vaikuttanut kilpailukyvyn kehittymiseen myös kemianteollisuuden eri sektoreilla. Kemianteollisuuden prosessit ovat perinteisesti olleet hyvin instrumentoituja ja automaatiotaso korkea. Prosessien ohjauksessa on testattu ja sovellettu moderneja säätömenetelmiä. Malliprediktiiviset monimuuttujasäädöt ohjaavat monimutkaisia prosesseja ja ovat operaattoreiden hyväksymiä jokapäiväiseen käyttöön.

Suomalainen kemianteollisuus on aina panostanut voimakkaasti tutkimus- ja kehitystyöhön. Kemiaa tutkitaan useimmissa maan korkeakouluista ja lisäksi VTT:ssä ja muissa tutkimuslaitoksissa. Tämän vuoden alussa aloitti yhtenä Suomen Akatemian tutkijakoulujen joukossa myös Graduate School in Chemical Engineering, jonka suojissa saa koulutusta 50 nuorta tutkijaa. Jokaisen tutkijan tavoitteena on tohtorin tutkinto neljässä vuodessa. Keskimääräiseksi väittelyiäksi arvioidaan muodostuvan 31 vuotta. Näistä tutkijoista peräti seitsemällätoista on prosessinohjaukseen ja -hallintaan liittyvä aihe. Näin varmistetaan uusien prosessinohjaukseen liittyvien menetelmien, kuten älykkään säädön, soveltaminen myös kemianteollisuuden prosesseissa.

Kemianteollisuuden kansainvälistyminen tuo mukanaan mahdollisuuksia ja tarpeita tehostaa maamme korkeakoulututkimuksen kansainvälistymistä. Menestymisen kannalta on tärkeää varmistaa osaamisen taso ja tutkimustoiminnan kilpailukyky.

Professori
Sirkka-Liisa Jämsä-Jounela
Teknillinen korkeakoulu
Prosessi- ja materiaalitekniikan osasto

Tarvitsemme lukijapalautetta

Otsikossa on lyhyesti Automaatioväylä Oy:n hallituksen puheenjohtajan terveiset sekä toimitusneuvostolle että lukijoillemme.

Varsinaista palstatekstiä en halunnut kirjoittaa. Toisaalta olen sitä mieltä, ettei tätä palstaa pitäisi rajoittaa vain meidän 'puheenjohtajien' käyttöön. Sen tulisi olla avoin myös muille ajankohtaisille kirjoituksille ja mielipiteille. Lisäksi käytettävissä on erillinen Lukijalta -palsta, johon voi kirjoittaa nimimerkilläkin. Lukijapalaute on tärkeätä. Automaatioalakin tarvitsee keskustelua, kritiikkiä ja mielipiteiden vaihtoa.

Kalevi Horttonen
Automaatioväylä Oy:n hallituksen puheenjohtaja v. -95
Lukijalta: Yrityksen laatujärjestelmä – laadun kehittämisen kulmakivi vai byrokratian kukkanenKaikenlaisia "ismejä" on suomalaiseen yritysjohtamiseen tuotu erilaisten konsulttien toimesta kautta maailman sivun. Yleensä niille käy kuten kaikille muoti-ilmiöille. Kovan rummutuksen (ja rahastuksen) saattelemana tuotu uusi, hieno johtamisjärjestelmä unohtuu luentokansioiden pölyisten kansien väliin. Jatketaan niin kuin on ennenkin tehty. Seminaareista ei jää yritykseen muuta jälkeä kuin merkintä kirjanpidon menopuolelle.

Miten on laatujärjestelmien laita? Ovatko ne muoti-ilmiö, joka häviää rahastuksen jälkeen ja vaihtuu toiseksi. Tuskinpa vain. Itse asiassa ISO 9000 -standardi on ovela juoni suomalaisen johtamiskulttuurin muuttamiseksi. Mikäkö se on? No, opettele uutta, koe seminaareissa uusia ahaa-elämyksiä, tee yrityksesi kehittämismalleja, palaa kotiin ja toimi kuten ennenkin.

Laatujärjestelmät ja niiden sertifiointi pakottaa pitkäjänteiseen kehitystoimintaan, joka jopa meille suomalaisillekin on joskus vaikeaa.

ISO 9000 -standardin mukainen toiminta vaatii päätöksenteon ja toteutuksen jälkeen tarkistamaan, että on toimittu päätöksen mukaan ja jos ei ole, niin korjaamaan toimintaa ja muuttamaan toimintamenetelmiä siten, että päätös seuraavalla kerralla toteutuu.

Tuntuu itsestään selvältä, mutta luepa pari viimeistä samaasi kokousmuistiota ja ota selvää, mitä tehdyille päätöksille on tapahtunut!

Karrikoidusti voi sanoa, että toimiva laatujärjestelmä ehkäisee lupaukset ja päätökset, joita ei voi toteuttaa ja toisaalta ohjaa jokaisessa toiminnan vaiheessa oikein mitoitettuihin ja harkittuihin päätöksiin ja lupauksiin.

Parhaimmillaan se parantaa yrityksen toimintakykyä ja toimintavarmuutta ja sitä kautta kannattavuutta. Pahimmillaan se on joukko yrityksen toiminnasta osittain irti olevia, kasvavia asiapapereita, joita ei yrityksen toiminnan kannalta tarvita.

Laatujärjestelmää voisi verrata automaatiojärjestelmään, hyvänkin järjestelmän voi pilata huono sovellus.

Esko Lamminaho, Jyvästek Oy

Hans Aalto, Neste Oy Engineering
Dynaaminen simulointi tuotannon kehityksen osana
Uusien tuotantoprosessien kehittäminen ja suunnittelu sekä olemassa olevien uudistaminen tapahtuu aikaisempaa enemmän ympäristön, markkinavoimien ja vaativamman tuotantotekniikan ehdoilla. Dynaaminen simulointi on menetelmä, joka osaltaan luo uusia tarkastelunäkökulmia ja lisää vuorovaikutusta prosessin suunnitteluun.

Seppo Sauso, Borealis Polymers Oy
Lämpötilnamittaus prosessiteollisuudessa
Yritysten kilpailutilanteiden muututtua EY-jäsenyyden myötä, on ainakin vientiin suuntautunut prosessiteollisuus yhä enenevässä määrin joutunut tarkentamaan niin laatuohjeitaan kuin myös toimintatapojaan. Tästä on seurannut esimerkiksi, että instrumentointia ja automaatiota on yhä enemmän alettu arvostaa ylemmässä johdossa. Aivan erityisesti on mittaustarkkuuden merkitys korostunut ja tulee korostumaan lähivuosina.

Jorma Kuivalainen, Kontram Oy
Päästöanalysaattoreiden suorityskyky

Päästöjen jatkuvatoimisesta mittauksesta on muodostunut tärkeä osa prosessin ohjausta. Kysymys ei ole ainoastaan lakisääteisen velvoitteen toteuttamisesta, vaan yhä enenevässä määrin yrityksen julkisesta imagosta ja sen kautta kaupallisesta menestyksestä.

Jari Riihilahti, Neles-Jamesbury Oy
Älykkäät säätöventtiilit
Älykkäistä kenttälaitteista on ollut puhetta jo vuosia, mutta älykkyys on antanut odottaa itseään. Syitä tähän ovat olleet mm. sekä sopivan teknologian että kenttälaitteen ja automaatiojärjestelmän välisen kaksisuuntaisen tiedonsiirron puute. Yhteisen kenttäväyläratkaisun viivästyminen useilla vuosilla on antanut lisäaikaa perinteiselle teknologialle.

Jukka Lehtomäki, Tuula Vahlman, VTT Kemiantekniikka
Prosessiteollisuuden poistokaasujen sisältämien liuottimien mittaaminen
Liuottimien mittaaminen poistokaasuista tehdään yleensä jatkuvatoimisella liekki-ionisaation perustuvalla analysaattorilla. Myös uusia mittaustekniikoita on kehitteillä. Mittaamaan ei kuitenkaan kannata rynnätä suunnittelematta. Puhdistuslaiteinvestoinnin yhteydessä voi perusteellisesti tehty päästömittaus tuoda teollisuuslaitokselle usean miljoonan markan säästön.