Lehti 6/2010 Kiinteistöautomaatio

Päätoimittajalta
Harrastuksissa sielu lepää

Kello soi sunnuntaiaamuna puoli seitsemän ja unen on riitettävä, vaikka nukkumaan on päässyt vasta puoli yhdeltä Automaatioväylän juttujen tarkistamisen vuoksi. Kahvipannun lataus ja lihapiirakat makkaroineen reppuun – mies on valmiina päivän koitokseen. Vajaan puolen tunnin ajon jälkeen tuttujen kavereiden kanssa räiskyvällä aamunuotiolla käydään läpi eiliset ajot ja mietitään strategia päivän kaatoihin. Neljä hirveä on vielä juoksussa, kun kuuma, höyryävä kahvi täyttää termospullon mukin. Lihapiirakka lämpiää räiskyvän nuotion yläpuolelle asennetun ritilän päällä ja makkara paistuu viilloksistaan makoisan ruskeaksi. Voiko sunnuntaiaamun paremmin aloittaa kirpeän kuulakkaassa lokakuisessa somerolaisessa maisemassa? Vielä kun olisi Rauli Badding laulamassa Paratiisin, voisi se olla jo liikaa.

 

Pääkirjoitus, Jyrki Lipponen

Missä menee pieleen? Mihin ruutuun alla, sinä laittaisit lisää paukkuja? Mistä on hyvä automaatio tehty? Riippuu monesta eri näkökohdasta, millaisen vastauksen saa. Alla kaaviossa on vaaka-akselilla kuvattuna karkean toteutuksen ja sen arvioimiseen liittyvät tahot. Sijoittaja (investori) ja kiinteistön omistajat lienevät ne, jotka viime kädessä tekevät päätöksiä. Toisaalta urakoitsija työllään tekee automaatiosovellutukseen älyn ja testatut toiminnot, jotka käyttöönotossa valvoja tarkastaa. Näin teoriassa, mutta miksi käytännössä asiat eivät toimi näin?

 

Petri Koivula
Rakennusautomaatiolla energiatehokkuutta

Automaatioseuran rakennusautomaatiojaoston toukokuussa Espoossa järjestämä seminaari keskittyi energiatehokkuuteen. Asuntoministeri Jan Vapaavuori kertasi kuinka aiemmin rakennukset olivat yksinkertaisia ja ihmiset monitaitoisia kun nykyisin rakennustekniikka on monimutkaista ja ihmiset yksitaitoisia. Yhtenä syynä vaatimusten kasvuun on ollut voimakas normiohjaus, joka tulee olemaan tulevaisuudessa vielä voimakkaampaa, totesi asuntoministeri Vapaavuori.

 

Liisa Hertz
Radiotaajuustunnistus tuo vauhtia toimistojen muutoksiin

Organisaatioiden tilojen, henkilöstön tai toimintojenkokoonpanojen muuttuessa on ajankohtaista inventoida kalusteet ja muu käyttöomaisuus. Martela kehitti kalusteiden inventoimiseen ja hallintaan Käyttöomaisuuden hallinta -palvelun KOHin, jossa hyödynnetään etähallintateknologiaa ja radiotaajuustunnistusta. Metso Automation Oy:n muutossa uusiin toimitiloihin kalusteet yksilöidään ja jatkosijoitetaan KOHi-palvelun avulla.

 

Valto Koskinen
Rakennus- ja kiinteistöautomaatio tulevaisuuden kasvuala

Asumistason parantuminen ja ympäristötietouden lisääntyminen ovat asettaneet uusia haasteita rakennusten teknisen valvonnan kehittämiselle. Lainsäädäntö on voimakkaasti kehittymässä ohjaamaan rakentamistaenergiansäästöön ja siihen liittyviin kulutusmittauksiin, sekä toimintojen optimointiin. Asukkaiden kiinnostus omaan asumiseen vaikuttaviin tekijöihin on lisääntynyt. He haluavat helppokäyttöisiä ja kustannustehokkaita kokonaisuuksia, joissa uudet ympäristöarvot ja niihin liittyvät vaatimukset on huomioitu.

 

Ilkka Porkka
Tavoitteena pienet menot ja suuret tulot 1(2)

Automaatioväylän edellinen päätoimittaja Ilkka Porkka on viimeiset vuodet pyörittänyt hotelli- ja taidekahvilatoimintaa Kotkan seudulla. Seuraamme syksyn lehdissä energiatehokkuuden parannusta Ilkan kertomana Asuntohotelli Petkeleessä.
Kaksi vuotta sitten lokakuun viimeisenä en vielä tajunnut, että minulla on maailman ensimmäinen ja ainoa yritys, joka on hankkinut kaksi Alvar Aallon suunnittelemaa ongelmarakennusta hotelli- ja taidekahvilakäyttöön. Totuus paljastui vasta talvella, kun lama iski, tupa tyhjeni ja piti miettiä, miten energiasyöpöt rakennukset pitää lämpiminä myös huonoina aikoina kohtuukustannuksin. Monet ongelmat on jo saatu ratkottua, mutta projekteja riittää.

 

Petri Koivula
Tekniikasta nousuun

Automaatioalan ammattilaiset kohtasivat lokakuun alussa Jyväskylässä viidennentoista kerran järjestetyssä Tekniikkanäyttelyssä. Kolmen päivän aikana oli mahdollisuus kerätä tietoa näytteilleasettajilta ja siirtää se yrityksen ja omaksi osaamiseksi. Tekniikka 2010 -messut onnistuivat kolmen päivän aikana Jyväskylän Paviljongissa keräämään paikalle yli 10 000 automaatioalan ammattilaista. Jyväskylän Messut Oy:n myyntijohtaja Ilari Tervakangas oli tyytyväinen paitsi messujen kävijämäärään myös siihen, että vieraat viipyivät osastoilla pitkään.

 

Martti Hakonen
Uusin pinta- ja virtausmittausteknologia parantaa prosessin hallintaa

Mittalaitteiden älykkyys ja parantunut mittaustarkkuus voidaan hyödyntää tuotannossa entistä tarkemmin ja paremmin. Uuden sukupolven älykkäät mittalaitteet, joissa on integroidut sisäiset kompensoinnit, varmistavat huomattavasti tarkemmat pinnankorkeuden ja virtauksen mittausratkaisut. Parantuneet mittaustarkkuudet tarjoavat mahdollisuuden kehittää tuotantoprosessia, sillä eri aineiden määrät ja siirtymiset määrittelevät prosessin materiaalitaseen, joka voidaan pitää nyt tarkemmin tasapainossa.

 

Petri Koivula
Robotiikan parissa työtä riittää

Uusiutuvan energian käyttöönotto tuo mukanaan paljon työtä robotiikka-alalle ja sitä kautta automaatiolle. Suunta oli selvästi nähtävissä Münchenissa kesäkuun alussa pidetyillä Automatica 2010 -messuilla.

 

Petri Koivula
Honeywell 60-vuotta Suomessa

Honeywell on toiminut Suomessa jo 60 vuoden ajan tuoden asiakkailleen uusia ratkaisuja lähes kaikille liiketoiminta-alueille. Kuudenkymmenen vuoden toiminta osoittaa yrityksen saaneen asiakkaidensa luottamuksen puolelleen. Juhlapäiviä vietettiin asiakaspäivillä Kuopiossa, jossa kuultiin pitkäaikaisten asiakkaiden kokemuksia ja näkemyksiä toimittajayhteistyöstä Honeywellin kanssa.

 

Mika Holmström
Projektinhallinnan saarnamies kiusaa yritysjohtoa

Kuinka monta kehityshanketta teidän yrityksessänne on innostuksen vallassa aloitettu viimeisen 12 kuukauden kuluessa? Entä kuinka monta on saatu päätökseen? Tunnustan olevani projektinhallinnan saarnamies. Olen nähnyt tarpeeksi monta kertaa ja tarpeeksi monen yrityksen laahustavan suossa näkemättä vieressä olevaa polkua. Olen nähnyt liian monta kertaa pudottavan samoihin ja taas samoihin sudenkuoppiin, jotka joka kerta olisi voitu välttää.

 

Kimmo Simomaa
Toimitusneuvoston jäsenten esittely

 Teen tunnustuksen heti aluksi; olen nuori kokeilija ja keksijä. Ilmari Jäämaa laati WSOY:lle kirjan minun kaltaisiani varten 1919 ja kirjastaotettiin vuosien varrella peräti 13 painosta. Lapsena en ollut innoittunut pelkästään purkamisesta, vaan myös uuden keksimisestä ja rakentamisesta. Tarvikkeita toimitti naapurin Paavo ja nuorempi sisareni oli ihaileva asiakkaani. TKK:n teknillisen fysiikan osasto oli Seinäjoen lyseon jälkeen luonteva opiskelupaikka. Siellä oivalsin fysiikan tuntien jälkeen, miksi Ruhmkorffin kipinäinduktori antoi uteliaille mojovia tällejä ja minkä takia ”viidessä minuutissa tehty radiovastaanotin” edellytti toimiakseen kelamaisen kehäantennin kierrosmäärän virittämistä.

 

Joanna Sinclair
Ehkä öljy ei lopukaan

Alkemistien haaveena oli muuttaa lyijy kullaksi.Haminan sataman kupeessa samankaltaisesta haaveesta on tullut täyttä totta, kun L&T Recoil regeneroi jäteöljystä puhdasta perusöljyä. L&T Recoil on öljyalalla edelläkävijä. Euroopassa on vain kaksi laitosta, joissa jäteöljyä regeneroidaan korkealaatuiseksi perusöljyksi. Verrattuna Saksassa sijaitsevaan jäteöljyn regenerointilaitokseen Suomen L&T Recoil tuottaa puhtaampaa lopputuotetta pienemmillä päästöillä.

 

Ari Kettunen
Ethernet- liitäntäiset kenttälaitteet prosessiautomaatiossa

Teollisuusautomaatiossa kenttälaitteilla tarkoitetaan yleisesti analysaattoreita, säätöventtiilejä sekä mittausinstrumentteja. Miten kenttälaitteita voidaan käyttää tiedon keräämiseen prosesseista ja kuinka niiden tuottamaa informaatiota hyödynnetään mahdollisimman tehokkaasti?

 

Hannu Toroi
Siistiä mittaustekniikkaa

Pinnanvalvonta voidaan suorittaa usealla tavalla. Turvallinen vaihtoehto on mittaus kohteen ulkopuolelta. Kohteen pinnalle asennettavat ultraäänianturit avaavat aivan uusia mahdollisuuksia erilaisissa pinnanvalvontakohteissa prosessi-, elintarvike-, kemian ja lääketeollisuudessa. Korkeassa paineessa oleva säiliö on hyvä esimerkki paikasta, johon ei ole helppo löytää sopivaa mittausmenetelmää pinnankorkeuden valvontaan. Nykyisin käytössä olevat menetelmät täyttävät harvoin kaikki vaatimukset. Suurin pulma on paineenkestävän läpiviennin rakentaminen säiliöön niin, että ei synny vuotoriskiä. Paineastioita koskevat määräykset ja direktiivit edellyttävät, että säiliön mittausyhteet ja mittalaitteet ovat ns. PEDhyväksyttyjä rakenteita.

 

Heikki Silván
Näkymättömyys

Mitä näemme, riippuu kohteesta. Hyvin pienet kohteet eivät erotu ilman mikroskooppia. Erittäin suuria taas on vaikea hahmottaa, vaikka ne näkyisivätkin. Jos taas kohde säteilee muunlaista valoa kuin näkyvää, tarvitsemme apuvälineitä